lapsen kaverit ja kyläily

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "bea"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
B

"bea"

Vieras
Kysyisin mielipidettä lapsen kaveriasioihin...tokaluokkalaisen lapsemme luokkakaveri käy miltei päivittäin ovellamme ja haluaa kylään, eikä lapseni aina jaksaisi ottaa kaveria kylään. Olen ohjeistanut, että välillä ottaa kylään, mutta välillä voi sanoa, että haluaa levätä eikä tänään sovi. Lapsellani käy joskus muita luokkakavereita kylässä, ja useimmiten kun joku kaveri on kylässä, on tämä usein kylään halajava ovella pyytämässä myöskin kylään. Lapseni haluaisi välillä leikkiä kahdestaan kutsutun kaverin kanssa (kuten myös usein se kaverikin), ja olen miettinyt, onko ok välillä olla ottamatta toista lasta kylään, kun toinen luokkakaveri on kylässä? Kaikki kuitenkin samalla luokalla. Kahdestaan leikit menevät usein paremmin, ja helposti yksi jää kolmanneksi pyöräksi. Olen toki ohjeistanut, että ulkona ja koulussa leikitään kaikkien kanssa, mutta toiminko väärin, jos ohjeistan, ettei aina tarvitse ottaa kolmatta kylään, vaan välillä saa leikkiä jonkun kaverin kanssa kahdestaankin? Toki ei pidä joka kerta kieltää tulemasta, mutta välillä tuntuu, että lapsi nauttisi välillä kahdenkeskisistä leikeistäkin jonkun kanssa. Ja olen myös sanonut, että jos on useampi lapsi meillä leikkimässä, sitten ei pidä jättää uusia kylään tulijoita ulkopuolelle, vaan ottaa meille tai mennä yhdessä kaikki pihalle.
 
opeta lapsellesi, että sanoo ovea pimpottavalle, että en voi olla sun kanssa tänään mutta huomenna voisin! On sitten toisella mitä odottaa. Vuorotella voi, joskus ottaa leikkiin mukaan jne. Meillä pihaleikeissä "sääntönä" ettei ketään jätetä leikin ulkopuolelle.
 
Miltä sinusta tuntui lapsena jos menit hakemaan kaveria ja hällä olikin jo kaveri kylässö eikä ottaneet sinua mukaan leikkiin?????? Pahalta tietysti.
Käsket vaikka ulos jos ei sisälle mahu.
 
Kyllä tätä asiaa mietinkin, mutta käytännössä lapseni ei saisi koskaan leikkiä meillä kenenkään kanssa kahdestaan, jos ottaisi joka kerta tämän kolmannen mukaan kun hän tulee ovelle. Ja lapseni on sanonut, että välillä kolmestaan leikkiessä jää ulkopuolelle. Ja kyllä mä ymmärtäisin, jos lapseni luokkakaveri haluaisi leikkiä jonkun kanssa joskus kahdestaan kotonaan. En todellakaan halua olla ilkeä tai loukata lasta, mutta ymmärrän lapseni harmin, kun haluaisi joskus olla jonkun kaverin kanssa keskenään, jolloin leikit sujuvat. Jos tämä kolmas ei olisi ovella päivittäin, ei tätä ongelmaa olisi, koska ilman muuta pitää välillä leikkiä kolmestaankin. Mietin, että en itsekään tykkäisi jos en saisi koskaan viettää kahdenkeskistä aikaa kenenkään ystäväni kanssa kotonani. Mutta kai sitten olen itsekäs...
 
Kyllähän se kyläpaikka päättää siitä, ketä leikkimään pyydetään ja ketä ei. Jos jollekin tulee paha mieli siitä ettei aina sovi niin se lapsi varmaan aikaa myöten tottuu pettymyksiin. Samalla tavalla omakin lapsi voi joskus olla se, joka ei pääse kaverille leikkimään mutta that's life.
 

Yhteistyössä