lapsen rippijuhlat + isän uusi)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Jenni
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

Jenni

Vieras
Hei,

Taisin loukkaantua turhasta, mutta mieheni ja hänen exänsä ovat eronneet kohta 10 vuotta sitten ja mekin olemme olleet yhdessä jo 7 vuotta, mutta en vaan saanut kutsua rippijuhliin...:( Lapsen olen aina huolehtinut ja syöttänyt kun hän on meillä ollut, mutta näin vain jäin kakkoseksi tässä asiassa. Eniten tässä kismittää, että mieheni suku on kuitenkin kutsuttu, joten ainoat joita kutsu ei kosketa on minä ja lapseni...Mieheni voi jäädä juhlista pois ja voimme järjestää varjobileet meillä, mutta ymmärtääkö lapsi tämän? ja kenelle ne varjobileet järjestän, koska kaikki muut on kutsuttu äidin luo...huoh...

Eipä voi muuta sanoa kuin että jopas on pikkusieluista hommaa exältä...
 
No on tosi tyhmä ex eli mitäpä tuollaisesta välittämään. Isä menköön lapsensa juhliin siksi aikaa kun on pakko. Lapselle ei kannata mieltä osoittaa.
Jos joku, vaikkapa miehesi sukulaisista, kysyy miksi et ollut siellä, niin sanotte suoraan ettei pyydetty. Ei kannata jättää sitä asiaa epäselväksi, koska nolon tilanteen aiheutti ex et sinä.

Pää pystyyn ja tukka tuuleen. Pienisieluisten exien ei kannata antaa päiväänsä pilata.
 
Onko tällä äidillä uusi kumppani, joka on mukan juhlissa?

Minun lapsuudenperheessäni oli aina sellainen tapa, että vain vanhemmat olivat mukana juhlissa, häät, jne.
 
Jos olet hyvissä väleissä rippilapsen kanssa, niin minun neuvoni on: mene juhliin miehesi puolisona. Olkaa kuin olisitte ymmärtäneet kutsun avec. Juhlissa ei kannata provosoida ketään, juhlia lasta muun suvun kera.

Suotta edes mietitte varjojuhlia. Ei ketään kiinnosta juhlia ripille pääsyä kahtena päivänä peräkkäin.

 
Ihan hyvä olisi idea, mutta kun ei onnistu. Halusin, että äidiltä kysytään, jotta ei tulisi noloja ja hankalia tilanteita ja hän oli tyrmännyt minun tulemiseni, joten se siitä...

No, menemme kirkkoon ja mieskään ei mene juhliin. Juhlimme sitten keskenämme myöhemmin...
 
Minä kutsun sukuni minun luokseni ja ei tullut pieneen mieleenikään mennä ex:n juhliin. Enkä usko, että olisin saanut edes ensimmäistäkään sukulaistani ex:n kotiin, nuorella on kahdet juhlat, minulla yhdet.
 
repiä nuorta puolelta toiselle.
Hoitakaa, aikuiset, suhteenne edes asialliseen jamaan. Mitään parhaita ystäviä ei ole pakko olla, mutta sen nuoren parhaaksi kannattaa niellä joskus niitä omia kaunojaan ja katkuruuksiaan.

Erossa on aina kaksi syyllistä, se petettykin on ollut hoksaamaton tai tehnyt virhevalintoja. Turha ulista.
 
Jenni, mies ei saa jättää missään tapauksessa menemättä lapsen rippijuhliin. Vaikka sinä loukkaannutkin tilanteesta, niin hän on sentään lapsen isä, jonka kuuluu olla paikalla exän moukkamaisuudesta huolimatta!
Sinä olet aikuinen ja kestät yhdet rippijuhlat juhlimatta, mutta lapselle on tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat paikalla juhlistamassa tärkeää hetkeä.
Sinä voit juhlistaa myöhemmin lapsen kanssa ripillepääsyä teillä kotona.

Minusta on todella huono idea ja vielä exän käytöstäkin huonompaa käyttäytymistä, jos isä jättää menemättä lapsensa rippijuhliin.
 
Suututtaa, kun luen tekstiäsi. Olet aika itsekeskeinen. Kyse on LAPSESTA, ei sinun egostasi!

Isällä oli toinen nainen, vanhempani erosivat. Ovat edelleen yhdessä, isä ja tämä nainen. Tulen hyvin toimeen ja arvostan ""äitipuoltani"". Mutta ei tulisi mieleenkään, että äitini tarvitsisi tarjoilla kahvia ja pullaa isukin rakkaalle omassa kodissaan. Ja jos kyse olisi minun juhlastani, tunnelmani pilaisi pelkästään se, että saisin tarkkailla vanhempiani koko ajan.

Ei tulisi mieleenkään, että tämä nainen saisi kutsun äitini kotiin, vaikka itse tästä naisesta tykkäänkin.

Pikkuveljeni YO-juhlat pidettiin pari vuotta sitten äitini kotona. Isä tuli yksin käymään juhlissa, ja seuraavana päivänä mentiin ravintolaan syömään ja juhlimaan pikkuveljeä isäni, äitipuoli, minä ja veli. Isä naisensa kanssa antoi lahjan siellä ravintolassa.

Isän nainen on niin fiksu ja ihana, ettei ikimaailmassa alkaisi änkeä äitini kotiin!
 
No jaa, enpä usko, että on kovin moukkamaista. Minun mielestäni hänen on aika jo ymmärtää että me olemme perhe. Minulla ei ole ollut mitään tekemistä heidän eronsa kanssa, joten kyllä hänen pitäisi pystyä minulle päivää sanomaan; olenhan kuitenkin hänen lapsensa viimeiset seitsemän vuotta joka toinen viikonloppu hoitanut. Lapsi on minulle yhtä tärkeä kuin minun biolapsenikin, joten luonnollisesti olen loukkaantunut...

Edelleenkin korostan, että menemme kirkkoon, joten toki lapsi jo siellä näkee isänsä. Mieluummin niin, että emme mene sitten hänen kotiinsa kahvittelemaan niska jäykkänä, vaan juhlimme kotonamme....
 
Piti vielä lisätä, että isän naisella ei ole niin huono itsetunto, että hänen pitäisi päästä pätemään miehen exän luo sukulaisten eteen. Kaikki siinä vaivaantuisivat.

Miettikää lapsen parasta! Ja sinä kehtaat vaatia miestä olemaan menemättä juhliin! Itse haluat vain pällistelemään nättinä exän eteen ja näyttämään että sinulla on mies.

Vai väitätkö ihan oikeasti, että menet lapsen takia, ja haluat vain lapsen parasta!?!? Mikset päästä miestäsi lapsen juhliin?

Juuri siksi arvostan ja pidän omasta äitipuolestani niin paljo, koska hänellä ei ole tarvetta egoiluun, ja välittää tosissaan minusta ja veljestäni.

Menen ensi kesänä naimisiin. Sinne kummatkin vanhempani kumppaneineen ovat kutsuttu, ja niistä tulee hauskat juhlat. Juhlat ovat minun päiväni ja minun järjestämät ""yleisellä paikall"", ei kenenkään kotona, ja tiedän että vanhempani ovat niin fiksuja, että käyttäytyvät fiksusti, ja jos kaunoja on, ne työnnetään taka-alalle. He ajattelevat lastensa parasta.
 
Sanos muuta. Minulla ei ole mitään ongelmaa pyytää kotiini minun exääni ja hänen nykyistä puolisoaan. Itse asiassa exäni nykyisen kanssa olen varsin hyvä kaveri ja kaikki tämä on tapahtunut vasta eromme jälkeen. Ts en naista ennen tuntenut, tiesin kylläkin.

Ja juuri nimenomaan kun kyse on lapsen juhlasta. Tässä tapauksessa lapsi ei ainakaan edes uskalla äidilleen sanoa jos haluaisikin minut paikalle :( En jaksa ymmärtää...
 
Voi lapsi rakas...minulla ei ole mitään tekemistä heidän eronsa kanssa, joten exän ei tarvitse minulle kantaa mitään kaunaa. En myöskään ole väkisin tunkemassa ""heidän"" juhliinsa, vaan olen lapsen läheinen ja kyse on läheisten juhlasta eikö vaan? Minulla ei myöskään ole tarvetta mennä itseäni esittelemään; jos näin olisi, niin olisin varmasti mieheni kanssa kaikki kissanristiäiset kiertänyt, joissa mieheni on ilman minua käynyt (siis exänsä suvun kissanristiäiset). Nyt on todellakin kyse ainoastaan lapsesta, joten en voi ymmärtää tuollaista asennetta..
 
Tosi mukavaa, että lapsetkin valottavat omaa näkökulmaansa asioihin.

Koita nyt, hyvä Jenni, ymmärtää, lapselle äiti on aina äiti ja jos äitiin sattuu isän uuden puolison näkeminen, tämän länsäolo omassa kodissa ei tunnu kivalta. Ei sinun tarvitse olla syyllinen eroon, siitä ei ole kysymys.

Kunnioita heidän mielipiteitään ja kannusta miestäsi menemään sinne. Kyllä sinussa täytyy olla sen verran aikuista naista, että kestät rutisematta yhdet juhlat.
Lapsikin arvostaa ja pitää sinusta ihan toisella tavalla, kun osoitat fiksuutesi ja kunnioitat kutsujien toiveita.
 
Kiitos kaikille kommenteista!

Minä näen kuitenkin asian niin, että ex tekee tämän kiusallaan, jälleen kerran...mutta ei siinä mitään, jos yleinen näkemys on se, että minä jätän menemättä niin minä jätän menemättä. Vaikka tiedän mieheni ja hänen sukulaisten siitä loukkaantuvan, niin enpäs mene; sanon vaikka että ei vaan kiinnosta nyt...ja vastailen myöhemmin paheksuviin katseisiin ja kysymyksiin vain iloisesti että joku toinen kerta sitten...

Niinpä niin, mietitäänpäs uudestaan. Ei nämä asiat aina niin yksinkertaisia ole. Se vaan on jännä, että minun miestäni ei saa haitata hänen nykyinen miehensä...no joo.antaapa olla
 
Nämä exät ja niihin suhtautuminen on vähän henkimaailmanjuttujakin.
Mieheni ex tuli käymään lapsen takia. Olin ulkona sillä hetkellä ja hän kierteli koko talon, myös MAKUUHUONEEMME. Kysyi mieheltäni jotain sinne liittyvää, mistä tiesin hänen nuuskineen (katselleen) siellä.

Minusta tuntui, että koko kaunis huone oli pilattu, liattu ja sinne oli jätetty huono henki pilaamaan välimme. En halunnut mennä sinne, nukkua siellä, seksistä puhumattakaan.
Lopputulos: siivosimme koko huoneen perusteellisesti, vaihdoimme lakanat, tuuletimme jääkylmäksi. Nyt se on taas minunkin paikkani.

Ja meillä on sentään asialliset ja ystävälliset välit exän kanssa!
 
Närkästyit, minkä ymmärtää kyllä.
Älä kuitenkaan ole kuin uhmaikäinen lapsi. Ota tämän kerran järki sen tunteen tilalle ja käyttäydy kuin kypsä aikuinen. Onnittelet siitä vielä itseäsi.

Miten ne miehen sukulaiset voivat loukkaantua sinun toimistasi, jos sinua ei ole sinne edes pyydetty? Päinvastoin, kielletty menemästä.

 
Minun aitini ja isani erosivat erittain riitaisissa olosuhteissa ja vaikka siita on jo yli kymmenen vuotta silti tilanne on aika jainen joka kerran kun he tapaavat. Joten sukujuhlissa on aina oltava varuillaan.

Aikaa myoten isani loysi uuden rakkauden, ja nimenomaan rakkauden. Mina ja pikkusiskoni olemme aina pitaneet aitipuolestamme ja ei vahiten siksi etta olemme nahneet miten paljon han isaamme rakastaa.

Aitini sen sijaan on aina ollut erittain mustasukkainen minusta ja pikkusiskostani ja nuorempana kun viela asuimme aitini luona meilla oli helvetti irti joka kerran kun sanoimme jotain positiivista aitipuolestamme, jolla ei ollut osaa ei arpaa avioeroon.

Ylioppilasjuhlapaivana vaadin aitipuoleni kutsumista paikalle ja aitini uhkasi peruuttaa koko juhlat, jos ""se lumppu"" kutsutaan. Siinapa oli 18-vuotiaalle vaikea paikka. Onneksi aitipuoleni, joka on erittain huomaavainen ja alykas nainen, tajusi vaikean tilanteen ja ratkaisi asian kieltaytymalla tulemasta. Isa siis tuli juhliin, mutta me sitten juhlimme aitipuolen kanssa seuraavana paivana.

Aitini kieltaytyi tulemasta haihini, koska vaadin aitpuoleni osallistumista. No minulla oli erittain ihanat haat ja aitipuoleni korvasi monin verroin aitini puuttumisen. Aiti se osansa valitsi.
 
Kiitos, tätä tarvitsin. Eihän kyse ole siitä, että olisin juhliin mennyt. Olisin todennäköisesti kieltäytynyt, jos kutsu olisi käynyt, koska en halua hänelle hankalaa tilannetta. Kyse on siitä, että exän olisi jo vihdoin ymmärrettävä, että hänellä ei ole oikeutta meitä pyörittää kuten haluaa; varsinkaan lapsen kustannuksella.
 
Sain muuten myös mieheni tajuamaan koko tilanteen sairauden. Hän päätti jättää menemättä kirkkoonkin ja käydä vaan juhlissa viemässä lahjan sekä lapselle että exälle. Ex saa meiltä käytetyn kortsun, eiköhän hymy hyydy kun avaa sen koko suvun edessä. Tuleepa samalla selväksi kenelle mies kuuluu :)
 
Se on epäkypsää, jos minun pitäisi mennä juhliin, joihin en halua mennä. Olen nuoren lähivanhempi ja hänen kotinsa on luonani, joten järjestän juhlat. Asia on meille kaikille hyvin selvä.
 
Anteeksi, mutta en voi uskoa, että nimim Ima puhuu totta.

Niinkuin Meirami aiemmin sanoi, jokainen lapsi luonnostaan rakastaa äitiään, vanhempiaan joiden kanssa on elänyt ja kasvanut. Vaikka kuinka rakastaisi myös äitipuolta, se on monissa tutkimuksissa todettu fakta, että luonnolliseen vanhempaansa aina tuntee symbioosia.

Vaikket olisi avioeron aiheuttaja, ja äiti olisi nykyään parisuhteessa, jos vanhempien välillä on edelleen valtataistelua ja kaunaa, lapsesta tuntuu pahalta. VIelä pahemmalta, jos lapsi välittää ja tulee toimeen uuden isä -tai äitipuolen kanssa.

Sinunlaisesi, Jenni, epäkypsät ja huonolla itsetunnolla varustetut äitipuolet, teette pelkästään hallaa lapsen rakentuvalle identiteetille ja tuleville ihmissuhteille.

Anna hyvä ihminen isän mennä lapsensa juhliin! Nämä juhlat ovat vain kerran elämässä. Olet todella lapsellinen ja pikkusieluinen. Hanki vaikka joku harrastus jossa pääset pätemään.
 
Sivusta oon seurannut keskustelua. Olen miehes kans vähä samas tilanteessa. Haluisin nähdä lapsia, mut avovaimo saa kauheat sätkyt aina. Vaatii tulla mukaan hakemaan ja palauttamaan lapsia, ja tälläytyy aina parhaimpiinsa. Oikeen nauttii, jos eksä avaa oven verskoissa ja ilman meikkiä. Jos riidellään asiasta, niin naama vääränä väittää ajattelevansa vaan lasten parasta. Jopa mä nään sen läpi. Sillä on huono itsetunto, ja haluu pönkittää sitä. Ei täs mun lpasilla ole mitään tekemistä. Eksälle se vaan haluu näytellä kuinka hyvin meillä menee. En ole koko seurusteluaikana nähnyt mun lapsia ilman avokkia. Se on niin mustasukkanen niistä, aina kainalossa, ettei lapset vaan pääse lähelle.
 
Hohhoijaa tätä keskustelun tasoa. Eipä tarvi ihmetellä miksi exät ja nyxät tappelee koko ajan keskenään välittämättä niistä tenavista ollenkaan. Kasvakaa hyvät ihmiset aikuisiksi...Taitaapi olla, että suurin osa tähän keskusteluun vastanneista on niitä exiä...=)
 

Yhteistyössä