Lapsen siirtyminen pinnasängystä jatkettavaan...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Apua tarvitseva
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Apua tarvitseva

Vieras
Minkä ikäisenä olette luopueet lapsellanne pinnasängystä? Meillä nyt 1v6kk ikäinen poika joka tulee yli pinnasängystään ja nyt ollaan siirtymässä jatkettavaan,mutta kuin ihmeessä saan pojan rauhoittumaan sinne?? Hän on tottunut nukahtamaan yksin. Vähän aikaa aina jotain puuhaillu sängyssä ja sammunut,mutta ei varmasti pysy jatkettavassa kun nyt on tullut pinnasängyn reunakin yli...Varsinkin päiväunille rauhoittuminen tuntuu vaikealta... Kumminkin hän tarvitsee päiväunet vielä,koska nukkuu n. 2-3h kun malttaa nukahtaa!! Ei auta mitään että jäisin sängyn laidalle odottamaan nukahtamista koska jus silloin hän varsinaisen shown pystyyn pistääkin...Miten olette muut selvinneet tästä?
 
Meidän keskimmäinen (2v) joutui luopumaan pinnasängystä 1,5v, kun kuopus valloitti sen. Siirtyi suoraan juniorisänkyyn. Meillä jäi päikkärit kokonaan, kun en pysty päiväsaikaan makoilemaan vieressä (kaksi sisarusta vaatii myös huomiota). Usein neiti kyllä sammuu sitten esim. sohvalle. Iltaseremoniaan kuuluu "nukutus" eli iltasatu ja vierellä makoilu, kunnes neiti nukahtaa (onneksi aika pian). Samaan aikaan yöpuulle menee myös isosisko (4v), joten siinä menee kaksi kärpästä yhdellä iskulla ;) . Toimii meillä eikä sinänsä vie sitä omaa ilta-aikaa liikaa. :)
 
Meillä poitsu siirtyi ihan tavalliseen sänkyyn pikkasängystä, kun toinen lapsi teki tuloaan. Miksi pitäisi olla jatkettava, kun sitten taas pitää hankkia uusi sänky hetken päästä? Omaan sänkyyn on aina nukahtaneet, ei ongelmia pinnasängynkään jälkeen.
 
Vieressä olen joutunut istumaan molemmissa. Meillä ovat olleet melkein kolmen vanhoiksi pinnasängyssä. Tavallisessa sängystä lapsen on helpompaa kömpiä aikuisen viereen yöllä, minkä olen vaan ottanut helpotuksena, ettei tarvitse yöllä itse lähteä rauhoittelemaan, jos herää.

Ja vielä joku ihmetteli, miksi jatkettava sänky, kun pitää pian ostaa isompi - no sehän jatkettavassa on ideana, että sitä saa jatkettua eikä tarvi ostaa isompaa. Jos on vaikka pieni huone, niin jää enemmän tilaa huoneeseen, kun on pienempi sänky.
 
Meillä siirryttiin pari viikko sitten lastensänkyyn. Lapsi on nyt 1v 2 kk. Lähinnä siirsin siksi, koska meillä yöt on olleet levottomia. Lapsi on kovasti noussut istumaan, seisomaan, ollut levoton. Ajattelin kokeilla,vaikuttaisko sängyn vaihto. Kokemus on ollut hyvä.
Seisomaan nousu loppui, istumaan nousee välissä, mut sekin on vähentynyt. Sängystä ei tule pois yöllä, vaikka pääsis. Päikkäreiltä saattaa tulla itse.

Meillä neiti tarttee vieressä rauhoittelijan nukkumaan mennessä. Yksinkertaisesti usein täytyy hetki "pitää kiinni", eli estää pyörimään lähtö (ja sen jälkeen ylösnousu). Kiinni pitämisellä tarkoitan, että kun lapsi makaa selällää tai kyljellään, käteni on hänen vartalon päällä, jos pyrkii ylös, en päästä. Muuten vain hellästi käsi siinä. Yleensä noin minuutin parin vieressä olo riittää ja uni tulee. Mut, jos ei ole, pyörimistä on. Eka öinä meni kauemminkin, mut ei mitenkään älyttömästi.

Unitutti jätettiin pois jonkin aikaa sängyn vaihdon jälkeen. Nyt näyttäis, että yöt on parantuneet, tässä vain tuli flunssa väliin. Nenä tukossa on vaikeampi öitä olla. Myös tuntuu itsestä helpompi hoitaa lasta lastensänkyyn kuin pinnasänkyyn, ei tartte reunan yli kumarrella eikä nostella.
 
meillä esikoinen siirtyi jatkettavaan noin vuoden ja 2 kk iässä. siirto meni ihan heittämällä eli ensin nukuttiin siinä päikkärit ja kun ne meni hyvin, niin kokeiltiin seuraavana yönä siinä uudessa sängyssä nukkumista ja sen jälkeen tyttö ei ole pinnasängyssä enää nukkunutkaan. alkuun jäi sänkyyn yksinään ja nukahti sinne samoin kuin teki aikoinaan pinnasängyssäkin, mutta kun noin kk siirtymisen jälkeen keksi, että hei täältähän pääsee itse pois, niin sen jälkeen on toisen vanhemmista pitänyt mennä viereen vahtimaan, ettei tule sieltä pois.

käytännössä siis nukutamme nyt 1,7 vuoden ikäistä siten, että toinen vanhemmista menee sängyn jalkopäähän "nukkumaan" eli makoilee paikoillaa eikä reagoi mihinkään mitä tytsy tekee paitsi, jos aikoo tulla sängystä pois. yleensä tytsy pitää aikamoisen shown ennenkuin rauhoittuu. noin 10 minuuttia hyppii ja pomppii ja pyörii ja puhua pulputtaa ja kiljuukin ja joskus itkeekin, mutta kun mihinkään, mitä hän tekee, ei reagoi mitenkään, niin hän ajan mittaan rauhoittuu ja asettuu pitkälleen ja nukahtaa. yleensä hän nukahtaa sänkyynsä miten päin sattuu, mutta jos häntä alkaa kääntämään, niin show alkaa alusta, joten olemme antaneet olla ja kääntäneet oikein päin vasta kun on kunnolla sikiunessa. koko tähän touhuun menee aikaa noin 10-30 minuuttia päivästä riippuen.
 
meillä on siirretty molempien lasten kans jatkettavaan paria viikkoa ennen 1 vuotta. se oli siis jotakuinkin silloin kun lapsi osas itse tulla alas sieltä ilman että sattuu...
 
No mutta nämähän oli mukavia luettavia! Meille nääs on kauhisteltu että ei noin pientä (1v 3kk) saa vielä pinnasängystä siirtää, ja sitten se on vähän jäänyt vaikka aikomusta on ollut jo pari kuukautta... :ashamed: Huomennapa siis varastosta haetaan "lastenpäästä vedettävä" ;) sänky tylleröiselle ja katsellaan mitä tapahtuu! =)
 
Tyttö siirtyi melko aikaisin isompaan sänkyyn. Hän oli motorisesti hyvin lahjakas ja juoksi jo 9kk. iässä. Siksi oli helppo vaihtaa, kun tiesi, että hän pääsee sieltä itse hyvin pois eikä kaatuile. Keskimmäinenkään ei ollut vanha. Varmaan ollaan vaihdettu isompaan molemmat reilun vuoden ikäisenä. Nyt kolmannen kohdalla vähän viivästyy, koska meidän liikkuminen viivästyy synnytyksessä saadun vamman takia. En uskalla siirtää. Pinnasänky on siitä tympeä, kun se on niin ahdas. Meillä ainakin poika nyt niin kova pyörimään ja liikehtii öisin, että herää aina kun pinnat kolhii. Siksi siirränkin johonkin aikaa yöstä meidän keskelle nukkumaan. Voi että kun saisi vaihdettua sänkyä.
Kyllä se teilläkin pikuinen alkaa siinä nukkumaan kun tottuu. Voihan siinä vieressä istua tai miksei nukuttaa syliin kunnes voi nostaa omaan sänkyyn. Lapset tottuu niin pian. Ja jos on muitakin lapsia niin nekin ymmärtää, että tämä pieni totutteluhetki uuteen sänkyyn äitin kanssa on vain väliaikaista.
 

Yhteistyössä