lapseni on kiusaaja, järkytyin!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "katarina"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

"katarina"

Vieras
Minulla on sukulaislapsi hoidossa meillä joka päivä nyt maanantaista alkaen. Äitinsä työn ajan..Poika on kolme vuotias. myös oma poikani on kolme ja hän nälvii, tönii ja haukkuu sukulaispoikaa paljon..

Eilen kuitenkin todistin jotain aivan hirveetä päivää! Poikani lukitsi toisen pojan pimeään vessaan, töni hänet sängystä alas kesken päiväunien, haukkui, nipisti ja kun piti pyytää anteeksi, halasi ja nipisti samalla uudelleen.. kulkee toisen perässä ja tönii ja haukkuu ja kun toinen itkee, huutaa ole hiljaa itkupilli! Pahinta oli kun vessassa käydessäni oma poikani painoi tyynyä vasten hoitolapsen kasvoja!!!

oma poika oli eilisen arestissa tiuhaan..Sanon ensin tiukkaan sävyyn et EI LYÖDÄ ku se sattuu ja vien omaan huoneeseen arestiin.. Vähä ajan päästä meneee pyytämään anteeksi ja aloittaavat leikit uudelleen..

Sanoin lapsen äidille et tämmöstä on ollut ja hän vain tuumasi rauhallisesti että oma poikani on vain mustasukkanen leluistaan ja minusta ja kyllä ne tottuu.Toivottavasti ei tänään tarviis olla erotuomari koko ajan...
 
[QUOTE="katarina";23719463]Minulla on sukulaislapsi hoidossa meillä joka päivä nyt maanantaista alkaen. Äitinsä työn ajan..Poika on kolme vuotias. myös oma poikani on kolme ja hän nälvii, tönii ja haukkuu sukulaispoikaa paljon..

Eilen kuitenkin todistin jotain aivan hirveetä päivää! Poikani lukitsi toisen pojan pimeään vessaan, töni hänet sängystä alas kesken päiväunien, haukkui, nipisti ja kun piti pyytää anteeksi, halasi ja nipisti samalla uudelleen.. kulkee toisen perässä ja tönii ja haukkuu ja kun toinen itkee, huutaa ole hiljaa itkupilli! Pahinta oli kun vessassa käydessäni oma poikani painoi tyynyä vasten hoitolapsen kasvoja!!!

oma poika oli eilisen arestissa tiuhaan..Sanon ensin tiukkaan sävyyn et EI LYÖDÄ ku se sattuu ja vien omaan huoneeseen arestiin.. Vähä ajan päästä meneee pyytämään anteeksi ja aloittaavat leikit uudelleen..

Sanoin lapsen äidille et tämmöstä on ollut ja hän vain tuumasi rauhallisesti että oma poikani on vain mustasukkanen leluistaan ja minusta ja kyllä ne tottuu.Toivottavasti ei tänään tarviis olla erotuomari koko ajan...[/QUOTE]

Empä usko näihin höpinöihin..
 
Meillä on ollut lapsia hoidossa ennekin ja ei ole koskaan ollut ketään kohtaan tuommoinen.. Jos ei normikeinot (aresti yms) auta, ni mitä mä teen??? Ei varmaan kovin kiva päivä joutua komeroon ja tippua kesken unien sängystä toiselle pienelle...
 
[QUOTE="hanna";23719482]Empä usko näihin höpinöihin..[/QUOTE]

Enpä meinannut uskoa itsekkään silimiäni. Yleensä poika tulee toimeen toisten lasten kanssa. En tiiä mikä demoni siihen iski! En ois uskonu et nuin pieni ees osaa tuommoisia, että esim.lukitaan pimeeseen vessaan.. Ja miten se toteutti sen...Ensin meni ite vessaan ja huuteli et tule sinäki tänne. Hoitopoika meni ja omani sammutti valot, tuli ite pois vessasta, pisti oven kiinni ja seisoi oven edessä painaen ovea kiinni. Sain aika kovasti irrotella kun roikkui kahvassa kiinni!!
 
Nyt olis kyllä vakavan keskustelun paikka. Alat ottaa lempileluja pois rangaistukseksi ja saa takaisin kun osaa käyttäytyä. Palkitset hyvästä käytöksestä. Huono käytös ei saa pidempää huomiota, nopeasti lempilelu jäähylle ja sitten jatketaan päivää. Hyvästä käytöksestä kiitoksia ja haleja.
 
Kuulostaa tutulta. Siis me teimme tuollaista lapsena toisillemme, veljeni, siskoni ja minä. Emme aikuisena ole onneksi psykopaatteja, vaikka joku tässä keskustelussa ehti sellaistakin epäillä ko. käytöksen syyksi.

Kuria, mutta myös huomiota lapselle! Meillä suuri syy häiriökäyttäytymiseen oli se, että äiti&isä tekivät kolme lasta viidessä vuodessa: emme saaneet tarpeeksi huomiota ja aikaa vanhemmilta.
 
Aika aikaista leimata 3v vielä kiusaajaksi. Kielto-rangaistus, kannustus ja ohjeita siitä, miten tulisi käyttäytyä toista kohtaan. Lisäksi voisit jutella lapsen kanssa kiusaamisesta ja mikä siihen ajaa. Älä kysy miksi, siihen lapsi ei osaa vastata, mutta kiertoteitse keskustelemalla voi syitäkin löytyä ja voit esim. sanallisesti kertoa, ettei hoitolapsi ikinä vie lapsen paikkaa.
 
Meillä oli noin kuukauden verran tuollaista. Paha uhmis vaan. koetteli rajojaan myös kavereihin...meni ohi ja oikein kiltti lapsi nykyään. silloin tosin olin ahdistunut...
 
Alkuperäinen kirjoittaja tytönjapoikienmamma;23719697:
Oikeesti? Kolmevuotias? En tahdo uskoa tuota....kolme lasta kasvattaneena ja lapsia paljon nähneenä. Ettet nyt pilaile?


Ei kun hei, kerran tunsin ap, n kuvaaman lapsen kaltaisen. Ihan pieni lapsi, mutta siis systemaattisesti ilkeili, kiusasi, tunneettiin pitkän aikaa ja silloin jo mietin, et mistä kyse, oli jotain 2v se lapsi...
 
Minä näin keskiviikkona Jumbon leikkipaikassa (siinä kahvilan kupeessa) pienen (n.max 3v) tytön, tosi nätisti puettu ja söötti. Äiti istui kahvilla ja tyttö leikki. Kun äiti ei katsonut, tyttö hyökkäsi n. 1,5v taaperon kimppuun, kaatoi kaksin käsin alleen, "hyppi" päällä ja kuristi kaksin käsin kaulasta. Meitä rääkäs muutamakin siitä reunalta ja yksi juoksi irroittamaan tytön.
Tämä toistui 3 kertaa eri uhrin kohdalla, ja välissä tyttö kulki ja leikki kuin pieni enkeli.
Että osaa nämä pienetkin oikeasti kiusata, mutta ne joiden vanhemmat vahtivat ja puuttuvat käytökseen saavat varmaan sen "kitkettyä" pois.
Eli tuskin lapsi mitenkään pilalla on vaan menee kyllä jollei opeteta ettei niin saa käyttäytyä.
 
Nyt otat nollatoleranssin lapsesi huonoon käytökseen. Tuossa iässä se on vielä mahdollista kitkeä. Turhat lässytykset ei auta. Sääliksi käy sitä pientä kaveria, joka joutuu tuollaisesta väkivallasta kärsimään. Älä jätä lapsia hetkeksikään kahden kesken valvomatta, ettei poikasi pääse vahingoittamaan toista yhtään enempää.
 
Meillä 3v poika on ollut sillä tavalla kiltti ettei toisille ole halunnut tehdä mitään pahaa. Kunnes pari viikkoa sitten kun samanikäiset serkut oli kylässä niin hirveä töniminen ja muksiminen alkoi, repi tavaroita kädestä ja liukumäessäkin se töniminen jatkui ja koko ajan ilkeä virne päällä.

Kun päiväkodista eräänä päivänä mainittiin että siellä oli ollut sen päivän ajan pojalla just tollanen samanlainen meno niin me puhuteltiin poikaa perusteellisesti ja laitettiin ymmärtämään että menettää yhden kovasti odottamansa retken jos tollanen jatkuu, ja oltais todella peruttu reissu sitten. Kyseltiin sen jälkeen päikyssä että oliko touhu ollut edelleen samanlaista. Oli kuulemma rauhottunut...

Mutta kyllä tunsin itseni pettyneeksi kun näin omin silmin että mun kiltti ja kultainen lapsi on se pahis...
 
Mä tunnen yhden lapsen joka on pienestä saakka ollut sanalla sanoen hyvin ilkeä.
Melkein kaikkia kohtaan. Kiusannut säälimättä pienestä pitäen ja aikuisia myöhemmin kasvaessaan pyöritellyutt sormiensa ympärille ja tehnyt mitä tahtoo. Mestari selittelemään ja samalla kiusaaminen jatkuu. Nykyään tekee sen salaa (on 16-vuotias) niin ettei kukaan saa tietää. Usea silti tietää, mutta kieroutta on kaikenlaista. Jopa uhkailee jos joku puhuu... ihan seko. Ja siis ihan pienestä saakka tällainen.

Vanhemmat on ns. normaaleja. Pakko olla joku psykopaatti.
 
Oma lapseni noin 3-vuotiaana, saattoi olla pienempikin, kiusasi hiukan nuorempaa serkkuaan. Teki välillä selvästi ilkeyttä tahallaan. Olin jo hiukan huolissani, mutta taisi olla jokin vaihe vain. Nyt lapsi on 5-vuotias ja empaattinen ja herkkä poika. Serkkukin on tätä nykyä paras ystävä, mitään kiusaamista en ole havainnut. Olen välillä ihan tarkkailemalla tarkkaillut lapseni leikkejä muiden kanssa, mutta en ole havainnut mitään outoa.

joten jospa on vaihe vain. Etenkin jos tämäkin lapsi on ainut lapsi, äidin huomion ja omien tavaroiden jakaminen voi tietyssä iässä olla vaikeaa.
 

Yhteistyössä