lapsesta puhuminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
oltiin pienellä kaveriporukalla vuokramökillä, nähtiin toooosi pitkästä aikaa.
oli tosi kivaa kun saunottiin, grillattiin, juteltiin, mutta.......

meitä oli 4 pariskuntaa joista kahdella lapsia, meillä ja toisella parilla.
ja tän toisen parin nainen ei puhunu mistään muusta kun lapsestaan (joka kuitenkin jo 3 ettei sitä "uutuudenviehätystä" jos niin voi sanoo).
se puhu ja puhu, näytti valokuvia, näytti videopätkiä ja mistä tahansa muusta puhuttiin niin se sai sen lapsensa siihen juttuun mukaan ja puhu taas puoli tuntia miten se lapsi sanoo et menee kakalle ja miten sillä oli ollu outoo ihottumaa ja sit se sano sillee ja meni sinne ja bbblllaaahhh.

kyllä lapsista puhua saa, ne kun kuuluu elämään ja kuulumisiin jos niitä kysytään, mutta en mä ainakaan jauha edes "lapsellisten" ystävieni kanssa koko ajan lapsista, saati lapsettomien... joista näki ettei vois vähempää kiinnostaa.... ja tää aamu alko sillä et tää äiti soitti sille lapselle mummulaan ja sit se selosti sen puhelun kulun meille ja kerto mitä se lapsi on siellä mummulla tehny ja mitä syöny ja oli kakannu.....................

rasittavaa, ihana oli ystäviä nähä, mut ihana olla kotona :D
 
Onko se äiti kotona päivät lasten kanssa? Mä oon kans huomannut että en aina jaksaisi kuunnella noita ihan kaikkia kakallakäyntejä. Mulla on ystäväjoka ei puhu muusta kun lapsestaan, mutta on aika ymmärrettävää kun hän on vielä hoitovapaalla ja hänen koko elämä tällä hetkellä on se lapsi. Toivottavasti niitä puheeen aiheita tulee muitakin kun palaa taas töihin.

Ystävien kanssa, joita näen harvoin, olisi kiva vaihtaa kuulumisia. Olisi kiva kuulla mitä heille itselleenkin kuuluu, mutta juttu kääntyy vaan lapseen. Joskus tosi rasittavaa kun hyvän ystävän keskittymiskyky mihinkään muuhun kuin omaan lapseen on ihan nolla. Toivottavasti helpottaa kun saa muutakin elämäänsä palattuaan töihin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Bubble Bob:
Onko se äiti kotona päivät lasten kanssa? Mä oon kans huomannut että en aina jaksaisi kuunnella noita ihan kaikkia kakallakäyntejä. Mulla on ystäväjoka ei puhu muusta kun lapsestaan, mutta on aika ymmärrettävää kun hän on vielä hoitovapaalla ja hänen koko elämä tällä hetkellä on se lapsi. Toivottavasti niitä puheeen aiheita tulee muitakin kun palaa taas töihin.

Ystävien kanssa, joita näen harvoin, olisi kiva vaihtaa kuulumisia. Olisi kiva kuulla mitä heille itselleenkin kuuluu, mutta juttu kääntyy vaan lapseen. Joskus tosi rasittavaa kun hyvän ystävän keskittymiskyky mihinkään muuhun kuin omaan lapseen on ihan nolla. Toivottavasti helpottaa kun saa muutakin elämäänsä palattuaan töihin.

kuvasit juuri tän mun aloituksen äidin :D
paitsi että on kyllä työelämässä ollut tammikuusta asti..
kyllä liika on liikaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja UpsyDaisy:
vähänhän se niin on että jos ei vietä aikaa ko lapsensa kanssa niin vähäksi jää ne puheen aiheet

näinhän se on. oon huomannu kans et vaikea enää puhua muusta kun ei muuta elämää ole, enkä muuta elämää haluaisikaan. olen kaiken aikana lasteni kanssa. no äitejä on mun ystävätkin ja äitiydestä ja lapsista me puhutaan. aikea samaistua lapsettomien bilejuttuihin, kun omista biletyksistä niin paljon aikaa. aloin perustamaan perhettä heti valmistuttuani eli mitään uraakaan ei ole koskaan ollut. mulla on mies ja lapset, niistä mä osaan puhua
 
Alkuperäinen kirjoittaja UpsyDaisy:
vähänhän se niin on että jos ei vietä aikaa ko lapsensa kanssa niin vähäksi jää ne puheen aiheet

näinhän se on. oon huomannu kans et vaikea enää puhua muusta kun ei muuta elämää ole, enkä muuta elämää haluaisikaan. olen kaiken aikana lasteni kanssa. no äitejä on mun ystävätkin ja äitiydestä ja lapsista me puhutaan. aikea samaistua lapsettomien bilejuttuihin, kun omista biletyksistä niin paljon aikaa. aloin perustamaan perhettä heti valmistuttuani eli mitään uraakaan ei ole koskaan ollut. mulla on mies ja lapset, niistä mä osaan puhua
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja UpsyDaisy:
vähänhän se niin on että jos ei vietä aikaa ko lapsensa kanssa niin vähäksi jää ne puheen aiheet

näinhän se on. oon huomannu kans et vaikea enää puhua muusta kun ei muuta elämää ole, enkä muuta elämää haluaisikaan. olen kaiken aikana lasteni kanssa. no äitejä on mun ystävätkin ja äitiydestä ja lapsista me puhutaan. aikea samaistua lapsettomien bilejuttuihin, kun omista biletyksistä niin paljon aikaa. aloin perustamaan perhettä heti valmistuttuani eli mitään uraakaan ei ole koskaan ollut. mulla on mies ja lapset, niistä mä osaan puhua

Ton mä ymmärrän. Ja jaksan toki innolla aina kuunnella mitä lapsille kuuluu. Mutta kun ystäväni ei enään jaksa edes keskustella mistään muusta. Ei yhteisistä ystävistämme, ei oikeen mistään vaan huomaan että koko ajan ajatukset harhailevat lapseen ja vaihtaa puheenaihetta kesken kun olen kertomassa lomasuunnitelmistamme tai mistä tahansa.
 

Yhteistyössä