Täällä suunniteltiin uutta siirtoa, nyt oli oman sairaalan puolesta suunnittelu eikä taysin niin tehdään tähän ns välikierto ja terolutilla sit uudet menkat tammikuun alkuun ja niistä sit estrogeenit ja kohti uutta siirtoa. Viimevuonna oli tismalleen sama setti ja toimi ihan hyvin vaikka päättyikin tuulimunaan niin ihan hyvillä mielin taas.
Lapsettomuushoidoissa olevat
- Viestiketjun aloittaja Mimerkki
- Ensimmäinen viesti
@tasaraha Mä soitin neuvolaan vasta varhisultran jälkeen. Mutta km taustalla en uskaltanutkaan aijemmin. 
Mun kokemuksella se eka neuvola käynti menee herkästi anyway jollekin muulle kuin omalle terkalle (ainakin Hki) niin aina on aikoja löytynyt. Tai sit saattaa valikoitua uusi terkkari sen mukaan kenellä on hyvin aikoja.
Tsemppiä ekoihin piinaviikkoihin!
Mun kokemuksella se eka neuvola käynti menee herkästi anyway jollekin muulle kuin omalle terkalle (ainakin Hki) niin aina on aikoja löytynyt. Tai sit saattaa valikoitua uusi terkkari sen mukaan kenellä on hyvin aikoja. Tsemppiä ekoihin piinaviikkoihin!
Aloin nyt miettiä että kuinkahan myöhälle sen ovistestailun aloittamisen uskaltaisi lykätä. Lääkäri ei puhunut testailusta mitään eli hän tuntui pitävän aika varmana että ma kun tulen ultraan ovis ei ole vielä ollut. Ja joo kyllähän se aika varmalta tuntuu kun ajattelee että follit oli 10mm ja niitä oli siis kolme eli mikään ei ollut vielä lähtenyt kiihdyttämään johtofolliksi. Mutta maanantai on kuitenkin jo kp 12! Kestäisikö teillä pokka testata ekaa kertaa vasta silloin maanantaina tai jopa jättää silloinkin testaamatta? Mulla on siis nykyiseen digitestiin enää yksi testitikku niin mietin että käytänkö sen silloin ma-aamuna ja ostan klinikalta kätevästi lisää samalla kun käyn siellä silloin, vai hajoaako pää kuitenkin mökillä sitten kun olen siellä huomisesta lähtien mukanani vain se yksi tikku?
V
vierailija
Vieras
Ehdottomasti testaisin, sopisko vaikka liuskatestit? Mulle on lääkärit joskus unohtaneet sanoa testailusta ja sitten ovat kuitenkin vastaanotolla kysyneet että oletko testaillut. Ultra ei aina ole satavarma näyttämään esim tapahtunutta ovista, vaikka periaatteessa sen sieltä näkeekin mutta multakin on joskus kesken ivf:n varmistettu progesteroni-testillä ettei ovista ole jo tapahtunut kun itsellä ollut ovistuntemuksia, ja kyseessä siis ihan tosi kokenut ja osaava lääkäri ja myös muita juttuja on käynyt mistä on tullut ilmi että se ultra ei aina ole ihan satavarma näyttämään mitä siellä on vaan siksi just nuo testailut ym on tärkeitä että yhteenlaskettuna voidaan olla varmoja mitä siellä on tapahtumassa.
Sitten vielä tuo että 10 mm on just se raja että yli 10 mm (tai ehkäpä jo 10 mm) follia on niitä ”kasvavia” eli johtofolleja eli sehän voi olla että sulla onkin tässä kierrossa kypsymässä siellä kolme munista, voi tietty olla että ei mutta hyvin mahdollista, iän myötä useammin folleja kypsyy enemmän kuin vain yksi, itsellänikin nykyään tosi usein kaksi follia.
Kiitos näkökulmasta, no pitää huomenna ostaa jotain testejä samalla kun muutakin tarviketta mökille. Ja hyvää joulua tässä vaiheessa niille jotka kenties pian vetäytyvät joulurauhaan tältä palstalta
Mullahan nyt saattaisi ihan mahdollinen skenaario olla että tulee se ovisplussa just aattona, joten tuottanen tänne jotain sisältöä ensi viikollakin mökkeilystä ja pyhistä huolimatta. 
Ihanaa jos joku kirjoittaa pyhien aikana niin ei tule vieroitusoireita 
ja ehdottomasti ainakin liuskatestit mukaan, ihan jo sun mielenrauhan takia. 
ja ehdottomasti ainakin liuskatestit mukaan, ihan jo sun mielenrauhan takia. 
Joo kyllä mulle itse asiassa sitten eilen illalla tuli hiipivän ovulaatiomaiset fiilikset, niin aloitin sitten mielenrauhasyistä testailut nyt sillä viimeisellä testitikulla (tosi hailura nega) ja tänään pitäisi ostaa lisää. Toivottavasti löydän digitestin kun en ole ikinä yrittänyt tehdä mitään kauaskantoisia päätelmiä ovisliuskatesteistä.
Tää hoitojen jatkumisen (tai alkamisen, miten haluaa ilmaista koska eka ivf sitten) on ihan tuskaa! Ja sit tähän syssyyn miehen jatkuvasti laskeva testo sekä työstressi eikä hänen tee yhtään mieli eli meni esim tämä luomukierto ohi täysin 
tosin eipä sitä sitten edes tiedä minkä laatuist tavaraa on kun vaihtelee niin paljon.. Silti koitan olla toiveikas et luomu ois mahdollista mut se edellyttää et olis sänkypuuhia.
Meillä on se suunnittelupalaveri vasta
22.1. ja mulla alkaa siitä melkein heti menkat, mietin just et ehditäänkö siinä ees sit vielä aloittaa mitään vaan meneekö helmikuun kiertoon.
Ahdistaa sit noi hoidot ja mahdolliset liikuntakiellot, keväällä ois kaikkia ihania tanssitunteja ja workshoppeja mihin ei nyt uskalla laittaa rahaa kiinni jos ei niihin pääsekään.
Pitäis keväälle varata lomaviikko mut ei yhtään tiedä mihin kohtaan varata, onko silloin jotain hoitoja menossa, oonko sit ihan kipee enkä voi tehdä mitään yms. Mies haluisi lähteä johonkin reissuun ja mä vaan mietin, että niillä rahoilla saadaan 2-3 hoitokierrosta rahoitettua.
Ja sit se kamalin ajatus mikä pyörii päässä, et kaikki muut saa lapsia ja lisääntyy mut me vaan rämmitään tätä paskaa eikä varmaan saada ikinä sitä ensimmäistäkään syliin.
Parhaalle ystävälle pystyin juttelee näistä asioista ja kertonu kuinka paljon sattuu, mut nyt hänkin on saamassa omien lapsien lisäks bonusvauvan mistä on ihan innoissaan.
Siis ihan tuskaa tämmönen! Anteeks tää negailu, pakko vuodattaa johonkin, ehkä joku pystyy samaistuu näihin fiiliksiin. Ja en pysty lopettamaan näiden asioiden ajattelua. Sehän se tässä tuskastuttaa!
tosin eipä sitä sitten edes tiedä minkä laatuist tavaraa on kun vaihtelee niin paljon.. Silti koitan olla toiveikas et luomu ois mahdollista mut se edellyttää et olis sänkypuuhia.Meillä on se suunnittelupalaveri vasta
22.1. ja mulla alkaa siitä melkein heti menkat, mietin just et ehditäänkö siinä ees sit vielä aloittaa mitään vaan meneekö helmikuun kiertoon. Ahdistaa sit noi hoidot ja mahdolliset liikuntakiellot, keväällä ois kaikkia ihania tanssitunteja ja workshoppeja mihin ei nyt uskalla laittaa rahaa kiinni jos ei niihin pääsekään.
Pitäis keväälle varata lomaviikko mut ei yhtään tiedä mihin kohtaan varata, onko silloin jotain hoitoja menossa, oonko sit ihan kipee enkä voi tehdä mitään yms. Mies haluisi lähteä johonkin reissuun ja mä vaan mietin, että niillä rahoilla saadaan 2-3 hoitokierrosta rahoitettua.
Ja sit se kamalin ajatus mikä pyörii päässä, et kaikki muut saa lapsia ja lisääntyy mut me vaan rämmitään tätä paskaa eikä varmaan saada ikinä sitä ensimmäistäkään syliin.
Parhaalle ystävälle pystyin juttelee näistä asioista ja kertonu kuinka paljon sattuu, mut nyt hänkin on saamassa omien lapsien lisäks bonusvauvan mistä on ihan innoissaan.
Siis ihan tuskaa tämmönen! Anteeks tää negailu, pakko vuodattaa johonkin, ehkä joku pystyy samaistuu näihin fiiliksiin. Ja en pysty lopettamaan näiden asioiden ajattelua. Sehän se tässä tuskastuttaa!
Suuret sympatiat sinulle, @Siili88 ! Voin samaistua moneen kohtaan! Liikuntakieltoja tulee mun kokemuksen mukaan kyllä vain aika laimeaa ja lyhytkestoista. Itse asiassa stimulaation aikana multa ei ole kertaakaan kielletty mitään liikuntaa, mutta punktion jälkeen olen sitten itsekin tajunnut, että äkkikäännökset ei tunnu hyviltä. Tanssi on tietysti siinä mielessä vähän riskilaji. Mäkin kyllä harrastan klassista laulua jossa on pakko laittaa välillä painetta vatsaonteloon ja "ponnistella", enkä ole mitään laulujuttua joutunut kertaakaan perumaan eikun olen yhden joka oli punktiopäivänä. Mutta jos nyt lomamatkastakin joudutte mahdollisesti luopumaan niin kyllä nyt yrittäisin edes sitä tanssia sisällyttää kevääseen edes riskillä!
