Lapsi 1 v 3 kk alkoi vasta nyt kiinnostua kävelemään opettelusta. Oppiikohan ennen 1,5 v neuvolaa?

[Miettii vain]

Lapsi on siis jo 1 v ja 3 kk ja vasta eilen alkoi kiinnostua kävelemään opettelusta. Tätä ennen on kyllä "kävellyt" niin, että pitää minua sormesta kiinni mutta ei ole ollut yritystäkään lähteä ilman tukea mihinkään. Eilen ensimmäistä kertaa yritti lähteä kokoajan kävelemään ilman tulea eikä sujunut kovin hyvin (max. 10 askelta pääsi ennen kun kaatui).

Aikanikuluksi vain kyselen kokemuksia ja arvauksia oppiikohan ennen 1,5 v neuvolaa vai mennäänköhän taas fysioterapeutin seurantaan? Todin tällä kertaa aiheesta. Käytiin jo kun lapsi ei suostunut 6 kk varaamaan neuvolassa jaloilleen (vaikka kotona ja fyssarissa sen aina teki kun nosti kainaloista seisomaan) mutta neuvolassa nosti jalat ylös koukkuun. Lisäksi ollaan käyty toinen seuranta pätkä kun ei suostunut ottamaan lelua käteen neuvolan vastaanottohuoneessa (en muista minkä ikäisenä) vaikka kotona oli napannut kaiken jo pitkään viereltäänkin käsiin ja odotushuoneessakin leikki lelu kädessä mutta vastaanottohuoneessa vain tuijotti lääkäriä aikansa ja alkoi itkeä

 

[vieras...]

Hyvin todennäköisesti oppii. Ja vaikka olenkin sitä mieltä että mieluummin tutkitaan "liian tarkkaan" kuin katsotaan ohi, niin ihme resurssien tuhlausta tuollainen kun ei kuunnella vanhemman kokemusta lapsesta vaan tehdään arvio vain sen neuvolatilanteen perusteella. Lapset ei ole koneita.

 

[Vierrss]

Yleensä se muutos tulee sitten nopessti kun tulee, varmaan 1-2 viikon sisällä kävelee.

 

[vvvvieras]

Meillä lapsi oli pystyynnousemisessa ja liikkeellelähdössä tosi arka. 10kk ikäisenä käveli tukea pitkin, ja tuesta uskalsi irroittaa vasta 1v4kk iässä! Ja toooooosi varovasti meni kaikkialle. 3-vuotiaana todettiin vaikea piilokarsastus, likinäköisyys ja hajataitto. Varmasti vaikuttanut huono näkö siihen liikkumiseen. Ei tajuttu aiemmin, koska lapsi on ihan pienestä asti ollut kova piirtämään, teki tarkkoja piirustuksia ja puhui hyvin jolloin osasi kertoa esim. kuvista mitä näki, ei siinä ajatellut että hei, tuolla on varmaan huono näkö! Jälkeenpäin tullut mieleen että tuo ei yhtään tykännyt esim. katsoa ikkunasta ulos ja väenpaljoudessa ei tunnistanut kauempaa tuttuja.

 

[kyllä oppii]

Nyt kun kiinnostus on selvästi heränny niin voi "edistyä" tosi nopeastikin. Meillä kuopus oli kävellyt jo kuukausia tukea pitkin ennen ku päästi irti. Sit meni taas n 2kk niin että otti vaan max 5 askeleen "syöksyjä" (eli lähes juoksi ne pari askelta ja kaatui eteenpäin). Yks päivä sitten vaan käveli huoneen päästä toiseen ja siitä se lähti,osasi heti kävellä tosi hyvin. Alle viikko tästä ekasta kävelystä puistossa joku kysyi et onko pitkäänkin kävellyt kun meno on niin varmaa.. Eli sinuna olisin huoletta. Yritä rohkaista lasta vaik viemään jotain paikasta toiseen,jos vaikka unohtaa pitää kiinni.. Niin se meilläkin alkoi,otti pyykkiä narulta ja vei isille..

 

[Miettii vain]

Harjoitukset jatkuneet taas ahkerasti tänään, toivottavasti nyt vain jaksaisi pysyä mielenkiinto harjoitteluun Mutta yritystä ainakin on vaikka matkat ovat tänäänkin olleet pisimmillään vain noin 3-4 m mittaisia. Olisi varmasn helpompi opetella kesäkengillä kävelemään ulkona kuin sitten talvella lumen keskellä.

Tämä nyt on vain tosiaankin tällaista äidin malttamatonta odottelua (ja kyllästymistä muiden "eikö tosiaan vieläkään kävele" ihmettelyihin). jotenkin tuntuu niin pikkuvauvalta muiden samanikäisten seurassa kun muut kävelevät sujuvasti hiukset hulmuten niin meidän pieni kokoinen, lähes hiukseton tytteli vain konttailee

 

["ttt"]

Voi hyvinkin oppia kävelemään, jopa hyvissä ajoin ennen neuvolaa. Ei toki välttämättä. Meillä lapsi syöksyili ensin pari päivää tuollaisia parin metrin matkoja, sitten lopetti ehkä viikoksi tuetta kävelemisen kokonaan, ja sitten kun jatkoi taas harjoituksia niin ihan viikossa tai parissa oppi kävelemään varmin askelin. Alle kuukaudessa siis muuttui muutaman metrin kävelijästä täysin kävelijäksi.