Erityislapsia on monenlaisia ja ongelmia monenlaisia, joten aika vaikea hahmottaa tuota tilannetta täysin, kun ei tunne lasta. Itselläni on autistinen kummilapsi, joka ei pienenä kyennyt sanallisesti itseään ilmaisemaan lainkaan. Minä mutuilen ihan siis siltä pohjalta, kun meillä on hyvä kontakti häneen vaikka vaikka tapaamiset eivät ole koskaan olleet säännöllisiä ja viikkoja, jopa kuukausia välissä.
Olisiko tuo mustasukkaisuus sitten se ongelma, joka olisi ollutn silloin alussa jo? Silloin minusta heidän pitäisi panostaa yhteisiin hyviin kokemuksiin niinä viikonloppuina kun isällä on. Paljon myös isän läheisyyttä, vaikkei öitä nukkuisikaan isän vierrssä.
Entä jos tapaisitte puolueettomalla maaperällä? Jos Marista on vaikeaa tulla teille. Vaikeaa tietysti on jos eivät suostu mihinkään. Minun yhden tutun lapsi aikoinaan oireili myös ja lopulta kieltäytyi lähtemästä tapaamiseen, monta vuotta meni ennenkuin hommat alkoi sujumaan. Toivottavasti löydätte yhteisymmärryksen.
Olisiko tuo mustasukkaisuus sitten se ongelma, joka olisi ollutn silloin alussa jo? Silloin minusta heidän pitäisi panostaa yhteisiin hyviin kokemuksiin niinä viikonloppuina kun isällä on. Paljon myös isän läheisyyttä, vaikkei öitä nukkuisikaan isän vierrssä.
Entä jos tapaisitte puolueettomalla maaperällä? Jos Marista on vaikeaa tulla teille. Vaikeaa tietysti on jos eivät suostu mihinkään. Minun yhden tutun lapsi aikoinaan oireili myös ja lopulta kieltäytyi lähtemästä tapaamiseen, monta vuotta meni ennenkuin hommat alkoi sujumaan. Toivottavasti löydätte yhteisymmärryksen.