Lapsi haluaisi aloittaa voimistelun, mutta onkohan liian "lihava" tuohon harrastukseen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kovaa peliä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kovaa peliä

Vieras
Tyttö nyt siis 9v, pituus 134cm ja paino 32 kg. On hieman pyöreähkö. Muut voimistelijatytöt ovat kyllä tosi hoikkia. Itse olen valmis tukemaan kaikessa liikuntaharrastuksessa ja telinevoimistelu on hieno laji. Tyttö itsekin tiedostaa olevansa isompi kuin muut ja on hieman huolissaan siitä. Faktahan on, että pitäisi olla kevyt, mutta voimakas.

Tyttö on todella innostunut asiasta, on koulun liikuntatunneilla päässyt kokeilemaan jo lajia. Itse olen vain hieman huolissani siitä, miten tytön itsetuntoon vaikuttaa se, kun muut ovat paljon hoikempia ja saavat tehtyä liikkeet helpommin. Altistaako syömishäiriölle tms. Kyllähän paino tietysti tuosta vielä tasoittuu.

Muita voimistelijoiden äitejä? Onko ulkonäköpaineet kovat, pitääkö olla hoikka? Voiko pulleampi menestyä lajissa?
 
Oma poikani on nyt vuoden verran harrastanut voimistelua ja ryhmässä on koko ajan ollut mukana yksi selvästi muita lapsia pyörempi poika. En ole ainakaan kuullut, että tätä pyöreämpää lasta kiusattaisiin tai, että häntä mitenkään negatiivisesti huomioitaisiin.

Tietysti en tiedä onko tytöillä eri asia ja oma lapseni on sen verran nuorempi, että voimistelu on lähinnä leikkimistä ja temppuilua.

Ehdottomasti antaisin sinuna tytön lähteä harrastamaan lajia, josta on kiinnostunut. Voihan olla, että pyöreyskin hiukan karisee, kun aloittaa liikuntaharrastuksen.
 
Ei ole kovat ulkonäköpaineet, jos lapsesi menee harrasteryhmään. Yleensä kaikki aloittavat harrasteryhmistä ja siirtyvät sitten ikätason mukaisiin taito/valmennusryhmiin jos ovat lajissa lahjakkaita, eli siitä vaan sekaan mukaan.

Telinevoikassa ei ole läheskään yhtä kovat paineet ulkonäölle kuin baletissa esimerkiksi on. Notkeus ja voima on toki tärkeää, mutta ei se pelkästään riipu lapsen koosta.
 
Laittaisin tytön tuossa tapauksessa ensin kokeilumielessä johonkin rentoon voimisteluryhmään mukaan, ei suoraan mihinkään tavoitteelliseen kilpailuryhmään tms.
 
No ehdottomasti kannattaa jo valmiiksi pyöreää lasta rohkaista liikkumaan. Samall voitte kiinnittää huomiota syömiseen ja pituuskasvu kyllä tasaa painon sitten. Ystävän nyt teini-ikäiset lapset ovat harrastaneet joukkuevoimistelua pitkään ja varsinkin vanhempi oli lapsena selkeästi lihava, mutta nyt teini-iässä paino onkin tasoittunut ja edelleen harrastaa ja kilpailee aktiivisesti.
 
[QUOTE="vieras";27481526]Laittaisin tytön tuossa tapauksessa ensin kokeilumielessä johonkin rentoon voimisteluryhmään mukaan, ei suoraan mihinkään tavoitteelliseen kilpailuryhmään tms.[/QUOTE]

Ei kukaan 9v mihinkään kilparyhmään tuosta vaan suoraan pääsekään... että ei pelkoa.
 
Harasteryhmään mukaan vaan. Ja siitä pääsee etenemään kilpäryhmiinkin jos rahkeet riittää. Voimistelu ei ole panosta kiinni, kisoissa näkee useita eri muotoja.
 
Itse olin lapsena "isokokoinen" valtaosaan ikäisiäni verrattuna. Kaverit lähtivät yleisurheilukouluun ja minäkin menin, siellä sitten juoksin pikamatkoja ja hyppäsin pituutta ongelmitta muiden kanssa vaikken koskaan kovin nopea ollut. Ja kuulantyönnössä olin sitten ihan ylivoimainen :D Mulla on todella hyvät muistot noista ajoista, eikä mua siellä koskaan kukaan kiusannut koostani. Niin ja kyllähän sitä sitten hoikistui normaalimittoihin yläasteikään mennessä, ja tuolloin mulla oli jo niin vahva halua harrastaa liikuntaa että jatkoin (tosin en yleisurheilua) ja päädyin ihan menestymäänkin sm-kisoissa jne.

Eli ap:n tilanteessa kannustaisin tyttöä voimistelun pariin, jos hän siitä on kiinnostunut. Kilpauraa ei todellakaan tarvitse aina haikailla, ja se laji voi sitten muutamien vuosien päästä muuttuakin ihan toiseksi. Mutta tärkeintä on mukavan lajin säännöllinen harrastus, sieltä saatu kaveripiiri jne - ne kantaa usein ihan aikuisuuteen asti.
 
  • Tykkää
Reactions: Piparnakkeli
Mä hartastan ja koen itseni liian lihavaksi
Entä mitä vaaka näyttää? Ja mitä valmentaja sanoo?
Mulla on yks voimistelukaveri joka sairastui anoreksiaan kun halusi aina vaan olla hoikempi ja hoikempi, ja samalla treenasi vaan enemmän ja enemmän. Lopulta joutui sairaalaan puoleksi vuodeksi, sydän vaurioitui, eikä koskaan enää voi harrastaa rasittavaa liikuntaa!!
Hyvät nuoret älkää antako painon pudota alipainon puolelle, se on sitte jo lihaksistakin pois etkä enää pärjää lajeissa! Pari kiloa yli "oman ihannepainon" on yleensä juuri sinulle sopiva paino.
 
Itse olin lapsena kova voimistelutyttö. Halusin voittaa KAIKESSA. Nykyään osaan spagaatin, spiraalin, sillan, kärrynpyörän, käsilläseisonnan jotenkuten. Pyöreyteni vaikutti siihen paljon. Mutta kuitenkin tulin hoikemmaksi ja hoikemmaksi ja tadaa, olin taas hoikka.
 

Yhteistyössä