lapsi kasvaa aikuiseksi - vai kasvaako?

[äiti joka ei osaa antaa periksi]

Mitenkä te suhtaudutte lapseenne joka on jo muuttanut pois kotoa? Huolehditteko ja murehditteko siitä, että pärjääkö? Avustatteko rahallisesti jos opiskelee tai on työtön, entä jos tähän ei ole mahdollisuutta, kulutatko energiaasi siihen miten hän voi ja olet huolissasi hänen tulevaisuudestaan?

Pitäisikö vain antaa periksi ja lopettaa tämä huolehtiminen kun tuntuu, että siitä ei ole mitään hyötyä, päin vastoin vie viimeisetkin voimat. Ja tuntuu siltä, että poikakin on aivan kyllästynyt "ohjeisiin". Mutta ottaa voimille sekin, jos jo näin nuorena antaa mennä hällä väliä tyyliin - mitä on odottaa tulevaisuudelta...ulosmittauksia ja masennustako?

 

[voimia]

Mitenkä te suhtaudutte lapseenne joka on jo muuttanut pois kotoa? Huolehditteko ja murehditteko siitä, että pärjääkö? Avustatteko rahallisesti jos opiskelee tai on työtön, entä jos tähän ei ole mahdollisuutta, kulutatko energiaasi siihen miten hän voi ja olet huolissasi hänen tulevaisuudestaan?

Pitäisikö vain antaa periksi ja lopettaa tämä huolehtiminen kun tuntuu, että siitä ei ole mitään hyötyä, päin vastoin vie viimeisetkin voimat. Ja tuntuu siltä, että poikakin on aivan kyllästynyt "ohjeisiin". Mutta ottaa voimille sekin, jos jo näin nuorena antaa mennä hällä väliä tyyliin - mitä on odottaa tulevaisuudelta...ulosmittauksia ja masennustako?

mun systerillä on kans tälläinen hällä väliä tyttö, välillä asuu yksin välillä kotona kun vuokrarahat rästissä.kyllä näyttää murhetta äidillä olevan ja yöt murehtii ja yrittää auttaa mutt eihän sitä lastaan voi jättää auttamattakaan.
hyvä meidän muiden joilla asia ei ole ajankohtainen on sanoa että anna poikasi ite hoitaa asiansa äläkä paapo, mutta käytännössä asia on eri. lapsi on aina lapsi, aikuisena tai vauvana

 

[Hp]

Omakohtaista kokemista ei vielä tästä asiasta ole, mutta mitä nyt on sukulaisia sivusta seurannut, niin kannattaa päästää lapsesta irti ja olla murehtimatta liikoja. Kyllä aikuisen nuoren miehen pitää saada kokeilla miten pärjää omillaan ilman että äiti on aina koppaamassa kiinni jos putoaa. Rahallisesti voi mun mielestä avustaa jonkun verran, jos siihen on mahdollisuus, mutta kyllä aikuisen ihmisen pitää ottaa itse vastuu omasta toimeentulostaan ja pärjäämisestään, olethan hänet kuitenkin hyvin kasvattanut ja opettanut huolehtimaan omista asioista, tekemään työtä jne... Anna pojalle henkistä tukea, mutta älä enää huolehdi hänestä samalla tavalla kuin aikaisemmin hänen ollessa pieni poika. Poika varmaan myös tajuaa se, että et tule hänen elämässään olemaan ikuisesti, joten joskus on vaan pärjättävä ilman äitiä. Jaksamista!

 

[Gloria Mundi]

Minullakaan ei ole mitaan neuvoa - vaikka samassa tilanteessa itse olenkin. On se vaan niin vaikeaa! Jarjella tietaa etta pitaa antaa olla ja pitaa napit irti mutta sydan sanoo jotain ihan muuta. On vaikeaa vieressa katsoa kun valinnat menee (Minun Mielestani) aivan pain prinkkalaa. Mutta jostain pitais loytaa voimia antaa lapsen tehda itse omat virheensa. Kylla siina yo unet menee - varsinkin silloin kun saa pidettya nappinsa irti lapsen asioista - silloin sita vasta murehtiikin etta olisko sittenkin pitanyt auttaa, neuvoa, avustaa, maksaa jne. jne. Voimia sinulle!!

 

[vieras]

Kotoa muuttaneet on kyllä hienosti kantaneet vastuunsa, vaikka suoraan sanoen kyllä epäilin , vaan en sitä kertonu ääneen, toki selväksi on tehty ettei nälkää tartte nähdä kun koulua vielä käyvät niin tarpeen tullun avustus kassia on viety.jos asiansa sotkevat niin itse ovat vastuussa, se ei sitten ole meidän asiamme selvittää .

 

[ap]

Kiitos tuestanne. Tämä tuntuu vain niin vaikealta asialta. Rahaa minulla ei ole juurikaan antaa, eikä henkinen tuki taida enää äidiltä kelvata. Elämä on epäreilua.