Lapsi kiljuu kaupassa - mitä äidin pitää tehdä?

[vieras]

28.04. - 21:20 (Luotu: 21:16)

Tunteet: Lapselle saa huutaa, mutta moittia pitää vain tekoa, ei ikinä persoonaa

Kolmevuotias kiljuu ostoskärryissä. Äiti ei ostanut nallekantista tarrakirjaa. Kovaääninen itku jatkuu koko markettikäynnin ajan, mutta äiti jatkaa muina miehinä ruokaostosten tekoa. Muita asiakkaita kiinnostaa, milloin äidin pinna katkeaa.

Uhma syntyy, kun lapsi tulee tietoiseksi omasta erillisyydestään 1,5-2-vuotiaana.

- Minä haluaa mielihyvää, miellyttäviä ja maukkaita asioita. Aikuisen on hyödyllistä ymmärtää, että halu on eri asia kuin tahto, jolla haluille voi sanoa ei, psykologi Keijo Tahkokallio selittää.

Mitä kaupassa kiljuvan lapsen äidin pitää tehdä, psykologi Keijo Tahkokallio?

- Äiti toimii aivan oikein. Tärkeää on vanhemman rohkeus. Sillä hän osoittaa, että kiukku on sallittu tunnetila, mutta että elämä on tällaista, aina ei saa kaikkea haluamaansa.

- Äidin pitää kaupassakin kasvattaa ja erityisesti siellä. Lapset rakastavat vahvoja vanhempia, ja sitä paitsi yleisökin (muut asiakkaat) tarvitsee esikuvia.

- Jos äiti yrittäisi toimia niin, ettei kohtausta tulisi, hän osoittaisi pelkäävänsä kielteisiä tunnetiloja. Se olisi huono esimerkki, koska lapsi oppii jäljittelemällä.

Jos lapsi vaatii kaupassa itkemällä karkkia, mitä hänelle sanotaan, jos karkkia ei silloin haluta ostaa?

- Itse sanoin aikanaan 5-vuotiaalle lapselleni, että jos itkun kanssa yrittää saada karkkia, niin sinä päivänä sitä ei ainakaan saa. Se tehosi.

Kaksi- ja neljävuotiaat sisarukset tappelevat rajusti, ja toinen puree toista käteen. Miten syyllistä pitäisi rangaista?

- Rangaistuksen pitää olla tuntuva ja välitön. Näin pieni lapsi ei ymmärrä rangaistusta, joka tulee myöhemmin, esimerkiksi, että seuraava karkkipäivä jää pois. Lapsi napataan kiinni ja pannaan "häpeäpenkkiin", kunnes hän rauhoittuu. Katsekontaktia lapseen ei oteta. Lapselle pitää kehittyä syyllisyyden ja häpeän tunne.

Vanhemmat kertovat noloina, kuinka lapselle tuli taas karjutuksi "kurkku suorana". Saako lapselle huutaa?

- Ei siinä ole mitään vikaa, jos aikuinen näyttää oman tunnetilansa.

- Tärkeää on vain, ettei lyttää lapsen persoonaa vaan teon. Tyyliin: Noin ei saa tehdä!

Mistä johtuu, että lapsia täytyy päivästä toiseen muistuttaa samoista asioista: Pane vaatteet naulakkoon, kengät telineeseen, tyhjä jugurttipurkki roskikseen?

- Aika vähän on, jos vain kerran päivässä huomauttaa, mieluiten pitäisi muistuttaa monta kertaa päivässä, jotta oppi jää soimaan päähän. Toiston määrä on tärkeä, eikä siitä kannata hermostua.

- Lapset haluavat pysyä lapsina, ja tämä on yksi varma keino saada huomiota.

- Jatkuvasta toistosta huolimatta pitää varautua siihen, että samoista asioista on huomautettava 17-18-vuotiaaksi asti.

Aamulehti

Tuttua juttua monelle tuo lapsen huutaminen.

 

[Emilyn]

En ymmärtänyt ennen lapsia, enkä ymmärrä tänäkään päivänä jo varsin hienosti uhmaikänsä aloittaneen ipanan kanssa, että mitä se hyödyttäisi että hänelle alkaisi huutamaan takaisin. Mua lähinnä huvittaa sen kiukuttelu. Kuten huvitti tänäänkin, kun neiti istui ja kävi kaupan lattialle maahan makaamaan ja kiljuikin vielä

Paha mieli tulee hermoraunioisista vanhemmista jotka kiukuttelevat ja räyhäävät lapsilleen kaupassa samalla tavalla kun lapset heille, ja lasten huuto yltyy kahta kauheammaksi

 

[kookosta]

Mä kyllä myönnän menettäneeni hermot tuon varsin hienosti uhman alottaneen ipanan kanssa. Ja huutaneeni. Ei kyllä huvita tippaakaan kun pojalle iskee kunnon uhmakas kohtaus päälle :/ Lähinnä itkettää.

 

[d u m b o]

En ymmärtänyt ennen lapsia, enkä ymmärrä tänäkään päivänä jo varsin hienosti uhmaikänsä aloittaneen ipanan kanssa, että mitä se hyödyttäisi että hänelle alkaisi huutamaan takaisin. Mua lähinnä huvittaa sen kiukuttelu. Kuten huvitti tänäänkin, kun neiti istui ja kävi kaupan lattialle maahan makaamaan ja kiljuikin vielä

Paha mieli tulee hermoraunioisista vanhemmista jotka kiukuttelevat ja räyhäävät lapsilleen kaupassa samalla tavalla kun lapset heille, ja lasten huuto yltyy kahta kauheammaksi

En mäkään ymmärrä miski lapselle pitäisi huvikseen tai kasvatuksellisista syistä huutaa. Mutta jutun pointti oli se, että aikuisella on oikeus ja velvollisuus näyttää omat tunnetilansa. Eli siinä vaiheessa kun vanhemman hermot menevät ja pinna katkeaa, hänellä on oikeus purkaa tunteensa.

 

[Kippuravarvas]

Mä annan huutaa =)

 

[Emilyn]

En ymmärtänyt ennen lapsia, enkä ymmärrä tänäkään päivänä jo varsin hienosti uhmaikänsä aloittaneen ipanan kanssa, että mitä se hyödyttäisi että hänelle alkaisi huutamaan takaisin. Mua lähinnä huvittaa sen kiukuttelu. Kuten huvitti tänäänkin, kun neiti istui ja kävi kaupan lattialle maahan makaamaan ja kiljuikin vielä

Paha mieli tulee hermoraunioisista vanhemmista jotka kiukuttelevat ja räyhäävät lapsilleen kaupassa samalla tavalla kun lapset heille, ja lasten huuto yltyy kahta kauheammaksi

En mäkään ymmärrä miski lapselle pitäisi huvikseen tai kasvatuksellisista syistä huutaa. Mutta jutun pointti oli se, että aikuisella on oikeus ja velvollisuus näyttää omat tunnetilansa. Eli siinä vaiheessa kun vanhemman hermot menevät ja pinna katkeaa, hänellä on oikeus purkaa tunteensa.

Voi sitä tunteensa näyttää ilman pää punaisena karjumista.

 

[kookosta]

En ymmärtänyt ennen lapsia, enkä ymmärrä tänäkään päivänä jo varsin hienosti uhmaikänsä aloittaneen ipanan kanssa, että mitä se hyödyttäisi että hänelle alkaisi huutamaan takaisin. Mua lähinnä huvittaa sen kiukuttelu. Kuten huvitti tänäänkin, kun neiti istui ja kävi kaupan lattialle maahan makaamaan ja kiljuikin vielä

Paha mieli tulee hermoraunioisista vanhemmista jotka kiukuttelevat ja räyhäävät lapsilleen kaupassa samalla tavalla kun lapset heille, ja lasten huuto yltyy kahta kauheammaksi

En mäkään ymmärrä miski lapselle pitäisi huvikseen tai kasvatuksellisista syistä huutaa. Mutta jutun pointti oli se, että aikuisella on oikeus ja velvollisuus näyttää omat tunnetilansa. Eli siinä vaiheessa kun vanhemman hermot menevät ja pinna katkeaa, hänellä on oikeus purkaa tunteensa.

Voi sitä tunteensa näyttää ilman pää punaisena karjumista.

Tunteet voi näyttää lukuisilla tavoilla, totta.
Mutta kaikki ei kykene hallitsemaan itseään joka tilanteessa. Minä mukaan lukien. Joskus tilanne vie mukanaan niin pitkälle, että harmo katkeaa ja korottaa ääntään.
Toki pyydän anteeksi lapselta jälkeenpäin ja sanon, että äiti ei olisi saanut huutaa ja tein väärin.
Mutta suurtakaan syyllisyyttä en suostu tuntemaan jos joskus harvoin menen tunteideni mukaan enkä pysty pitämään kylmää järkeä päällimmäisenä mielessä.

Meillä saa tuntea, lapset ja aikuiset.

 

[Juures Suikale]

Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos!

 

[Juures Suikale]

Voi sitä tunteensa näyttää ilman pää punaisena karjumista.

Voi. Toiset meistä karjuu ja toiset mököttää mykkänä. Tunteita on vaikea teeskennellä, kun on "tilanne päällä" ja silloin useimmiten toimii oman luontonsa mukkaan.

 

[d u m b o]

En ymmärtänyt ennen lapsia, enkä ymmärrä tänäkään päivänä jo varsin hienosti uhmaikänsä aloittaneen ipanan kanssa, että mitä se hyödyttäisi että hänelle alkaisi huutamaan takaisin. Mua lähinnä huvittaa sen kiukuttelu. Kuten huvitti tänäänkin, kun neiti istui ja kävi kaupan lattialle maahan makaamaan ja kiljuikin vielä

Paha mieli tulee hermoraunioisista vanhemmista jotka kiukuttelevat ja räyhäävät lapsilleen kaupassa samalla tavalla kun lapset heille, ja lasten huuto yltyy kahta kauheammaksi

En mäkään ymmärrä miski lapselle pitäisi huvikseen tai kasvatuksellisista syistä huutaa. Mutta jutun pointti oli se, että aikuisella on oikeus ja velvollisuus näyttää omat tunnetilansa. Eli siinä vaiheessa kun vanhemman hermot menevät ja pinna katkeaa, hänellä on oikeus purkaa tunteensa.

Voi sitä tunteensa näyttää ilman pää punaisena karjumista.

En mäkään huvittuneisuuttani näytä pää punaisena karjumisella Mutta joskus olen hermoraunio ja silloin saatan pää punaisena karjua. Vaikkakin mielummin poistuisin tilanteesta ja lähtisin lenkille, mutta aina sekään ei ole mahdollista ja toi "viisaan setän" mielipide helpottikin, että vanhemmilla on myös oikeus näyttää tunteensa ja joskus huutaakin.

 

[huono äiti kait sitten]

Joskus sitä pinna palaa ja alkaa karjumaan takaisin, koska samasta asiasta on väännetty kättä satakymmentä kertaa ja kenties samana päivänä on ollut jo monta taistoa. Eli jos on päiviä, jolloin joka asiasta pitää vääntää ja kinata, eikä mikään uppoa perille, menee jossain vaiheessa hermo ja karjuu lapselle.
Sen pitäisi tapahtua kotona äänieristetyssä huoneessa. Ei kaupassa tai muualla julkisella paikalla.
Samoin lapsi voisi kiukutella vain ja ainoastaan kotona. Ja mieluummin isälle eikä mulle. Mutta eihän se näin mene.

En ymmärrä, mitä pahaa on siinä, että karjasee tai jyrähtää lapselle??? Isätkö siihen ovat vain oikeutettuja? Äidit ei, äitien pitää olla vähän onnettomia kun lapsi on hankala: voi vo kulta, et viitsist, äiti ei nyt jaksaisi.. plääplää.

vai pitäisikö mennä kotiin tai kulman taakse ja antaa luunappi? Kukaan ei näe, kukaan ei tiedä, vaan onpas siinä hyvä ja kiltti äiti ???????????!!!!!

 

[Harmaana]

Nyt kyllä upposi tuo ensimmäinen lause niin syvälle. Voi että mua ärsyttää kun mies suuttuu lapsille, se huutaa pää punasena senkin paskiainen/ laiska/ typerä pentu. Ja tätä minä en voi sietää. Jos kiroaa jotain niin sitä tekoa mutta ei lasta, luulisi itse entisenä kiusattuna tietävän että haukku voi tehdä syviäkin haavoja, mutta ei :/

 

[Jellonainen]

28.04. - 21:20 (Luotu: 21:16)
kiukku on sallittu tunnetila, mutta että elämä on tällaista, aina ei saa kaikkea haluamaansa.

Tiedän että kiukku on sallittua, mutta alamme olla aika neuvottomia tuon kohta 3v keskimmäisen kanssa. Niin monen monta kertaa (yli 9 kertaa 10:stä) on ruokailu mennyt siihen että tyttö huutaa lattialla kun jokin juttu ei mennyt niin kuin hän tahtoi. Esim. en suostu antamaan hedelmää kun tyttö työntää heti lautasen pois ja sanoo "En tykkää!" tai käsken syödä myös leivän reunat ennen kuin saa uuden leivän, esimerkkejä olisi vaikka kuinka paljon.

Ihan vain itsekin haluaisin välillä sen ruokaRAUHAN enkä aina jaksaisi kuunnella sitä kiekumista milloin mistäkin asiasta. Koko muu perhe kärsii kun yksi on päättänyt terrorisoida ruokailua jos ei saa haluamaansa. Periksi hänelle ei olla annettu, mutta siihen kovaan kalloon ei mikään näytä uppoavan. En kohta keksi muuta kuin jäähylle viemisen kun huutaminen alkaa, rajoitti se sitten kuinka paljon tahansa lapsen oikeutta kiukkuun.

 

[Emilyn]

Joskus sitä pinna palaa ja alkaa karjumaan takaisin, koska samasta asiasta on väännetty kättä satakymmentä kertaa ja kenties samana päivänä on ollut jo monta taistoa. Eli jos on päiviä, jolloin joka asiasta pitää vääntää ja kinata, eikä mikään uppoa perille, menee jossain vaiheessa hermo ja karjuu lapselle.
Sen pitäisi tapahtua kotona äänieristetyssä huoneessa. Ei kaupassa tai muualla julkisella paikalla.
Samoin lapsi voisi kiukutella vain ja ainoastaan kotona. Ja mieluummin isälle eikä mulle. Mutta eihän se näin mene.

En ymmärrä, mitä pahaa on siinä, että karjasee tai jyrähtää lapselle??? Isätkö siihen ovat vain oikeutettuja? Äidit ei, äitien pitää olla vähän onnettomia kun lapsi on hankala: voi vo kulta, et viitsist, äiti ei nyt jaksaisi.. plääplää.

vai pitäisikö mennä kotiin tai kulman taakse ja antaa luunappi? Kukaan ei näe, kukaan ei tiedä, vaan onpas siinä hyvä ja kiltti äiti ???????????!!!!!

Miksi vaihtoehtona on vain karjua pää punaisena tai leperrellä että voi voi kulta. Kyllä mä osaan lapselle sanoa tiukkaan äänensävyynkin asiat, ilman että lepertelen tai myöskään karjuisin pää punaisena.

 

[vieras]

Meillä lentää pöydästä pois huutava tenava, on samanikänen. On oppinut ettei takasin ole tulemista ennenkuin on kiukuttelu loppuu, ja siihen kiukutteluun ei kiinnitetä mitään huomiota saa ihan omassa rauhassaan huutaa.

 

[Jellonainen]

Meillä lentää pöydästä pois huutava tenava, on samanikänen. On oppinut ettei takasin ole tulemista ennenkuin on kiukuttelu loppuu, ja siihen kiukutteluun ei kiinnitetä mitään huomiota saa ihan omassa rauhassaan huutaa.

Viettekö hänet toiseen huoneeseen huutamaan vai annatteko huutaa lähistöllä? Meillä neiti vajoaa yleensä ihan itse pöydän alle huutamaan, mutta sitä ei vain jaksaisi kuunnella enää, kun se kuitenkin tapahtuu useita kertoja päivässä.

 

[vieras]

Meillä lentää pöydästä pois huutava tenava, on samanikänen. On oppinut ettei takasin ole tulemista ennenkuin on kiukuttelu loppuu, ja siihen kiukutteluun ei kiinnitetä mitään huomiota saa ihan omassa rauhassaan huutaa.

Viettekö hänet toiseen huoneeseen huutamaan vai annatteko huutaa lähistöllä? Meillä neiti vajoaa yleensä ihan itse pöydän alle huutamaan, mutta sitä ei vain jaksaisi kuunnella enää, kun se kuitenkin tapahtuu useita kertoja päivässä.

Meillä itse yleensä menee leikki tai telkkarihuoneeseen ja ellei mene niin käsken mennä pois ettei äiti halua kuunnella huutoa vaan syödä. Sitten se pikkuhiljaa nikotellen yleensä tulee takasi ja syö ruokansa mukisematta loppuun.

 

[d u m b o]

Meillä lentää pöydästä pois huutava tenava, on samanikänen. On oppinut ettei takasin ole tulemista ennenkuin on kiukuttelu loppuu, ja siihen kiukutteluun ei kiinnitetä mitään huomiota saa ihan omassa rauhassaan huutaa.

Viettekö hänet toiseen huoneeseen huutamaan vai annatteko huutaa lähistöllä? Meillä neiti vajoaa yleensä ihan itse pöydän alle huutamaan, mutta sitä ei vain jaksaisi kuunnella enää, kun se kuitenkin tapahtuu useita kertoja päivässä.

Yritän pitää ruokarauhaa kotona (kuin myös kylässä), joten ruokailutilasta on poistuttava kiukkuamaan. Syömään tulee sitten kun on rauhoittunut ja ruoka odottaa ihan rauhassa sen ajan, vaikka muut poistuisimmekin pöydästä.

 

[Charlottis74]

Mun puolesta se lapsi kiljuu siellä kaupassa ja jos se jotain haittaa tilatkoon kotiin ruokansa!

 

[Jellonainen]

Yritän pitää ruokarauhaa kotona (kuin myös kylässä), joten ruokailutilasta on poistuttava kiukkuamaan. Syömään tulee sitten kun on rauhoittunut ja ruoka odottaa ihan rauhassa sen ajan, vaikka muut poistuisimmekin pöydästä.

Kaipa minäkin sitten uskon etten rajoita lapsen oikeutta tunteisiinsa liikaa jos vien hänet muualle huutamaan, vaikka tiedän että lapsi kokee sen rangaistuksena. Itse ei kyllä kävele toiseen huoneeseen vaan kannettava on.

Minä olen kyllä sanonut että ruoka-aika meni jo jos lapsi on huutanut koko ruokailun ajan ja haluaisi vasta sitten syömään kun muut ovat jo syöneet. Kuitenkin on usein jotain menoa/ohjelmaa heti ruoan jälkeen, esikoisen kerhoon viemistä, uloslähtemistä, iltasadun lukemista... Joka kerta ei kuitenkaan voi antaa tulla syömään sitten kun on rauhoittunut.

 

[vieras]

Jellonainen: Mun mielipide on että et voi joskus antaa ruokaa myöhässä ja taas toisella kertaa antaa. Lapsen täytyy voida tietää seuraamus etukäteen, joko hän tietää että jää ilman ruokaa tai saa palata pöytään rauhoituttuaan. Dr Phillissä tuli justiin siitä että lapsen täytyy tietää mitä tapahtuu jos hän tekee näin tai näin, jäähy, jää ilman ruokaa, häpeäpenkki...

 

[Istafra]

En ymmärtänyt ennen lapsia, enkä ymmärrä tänäkään päivänä jo varsin hienosti uhmaikänsä aloittaneen ipanan kanssa, että mitä se hyödyttäisi että hänelle alkaisi huutamaan takaisin. Mua lähinnä huvittaa sen kiukuttelu. Kuten huvitti tänäänkin, kun neiti istui ja kävi kaupan lattialle maahan makaamaan ja kiljuikin vielä

Paha mieli tulee hermoraunioisista vanhemmista jotka kiukuttelevat ja räyhäävät lapsilleen kaupassa samalla tavalla kun lapset heille, ja lasten huuto yltyy kahta kauheammaksi

Minua alkaa vastaavassa tilanteessa aina naurattaa, mutta yritän pitää ilmeeni vakavana.

 

[Jellonainen]

Jellonainen: Mun mielipide on että et voi joskus antaa ruokaa myöhässä ja taas toisella kertaa antaa.

Sen vuoksi olenkin aina sanonut että sitten kun muut ovat syöneet, ruoka-aika meni jo. Säälittää kyllä kun tiedän ettei tuo pieni uhmis ilkeyttään kiukkua, mutta ei sitä huutamistakaan jaksa kukaan kuunnella. Voi olla että lapsi rauhoittuisi jos antaisin hänen huutaa hetken toisessa huoneessa ja menisin sitten hänen kanssaan juttelemaan, mutta siinä päästään taas siihen että minulla ei ole minkäänlaista ruokarauhaa jos koko ajan joudun hyppäämään pöydästä, ensin viemään lasta muualle huutamaan ja sitten keskustelemaan asiasta ja hetken päästä sama rumba ehkä uudestaan...

Miksei lapsi voisi syntyä käyttöohjekirjan kanssa? Kun kaikki eivät selvästikään toimi samoin tavoin, olisi kiva että edes joku opus antaisi pientä vinkkiä siitä millä juuri tämä lapsi saataisiin toimimaan ihmisen tavoin.