V
vieras
Vieras
28.04. - 21:20 (Luotu: 21:16)
Tunteet: Lapselle saa huutaa, mutta moittia pitää vain tekoa, ei ikinä persoonaa
Kolmevuotias kiljuu ostoskärryissä. Äiti ei ostanut nallekantista tarrakirjaa. Kovaääninen itku jatkuu koko markettikäynnin ajan, mutta äiti jatkaa muina miehinä ruokaostosten tekoa. Muita asiakkaita kiinnostaa, milloin äidin pinna katkeaa.
Uhma syntyy, kun lapsi tulee tietoiseksi omasta erillisyydestään 1,5-2-vuotiaana.
- Minä haluaa mielihyvää, miellyttäviä ja maukkaita asioita. Aikuisen on hyödyllistä ymmärtää, että halu on eri asia kuin tahto, jolla haluille voi sanoa ei, psykologi Keijo Tahkokallio selittää.
Mitä kaupassa kiljuvan lapsen äidin pitää tehdä, psykologi Keijo Tahkokallio?
- Äiti toimii aivan oikein. Tärkeää on vanhemman rohkeus. Sillä hän osoittaa, että kiukku on sallittu tunnetila, mutta että elämä on tällaista, aina ei saa kaikkea haluamaansa.
- Äidin pitää kaupassakin kasvattaa ja erityisesti siellä. Lapset rakastavat vahvoja vanhempia, ja sitä paitsi yleisökin (muut asiakkaat) tarvitsee esikuvia.
- Jos äiti yrittäisi toimia niin, ettei kohtausta tulisi, hän osoittaisi pelkäävänsä kielteisiä tunnetiloja. Se olisi huono esimerkki, koska lapsi oppii jäljittelemällä.
Jos lapsi vaatii kaupassa itkemällä karkkia, mitä hänelle sanotaan, jos karkkia ei silloin haluta ostaa?
- Itse sanoin aikanaan 5-vuotiaalle lapselleni, että jos itkun kanssa yrittää saada karkkia, niin sinä päivänä sitä ei ainakaan saa. Se tehosi.
Kaksi- ja neljävuotiaat sisarukset tappelevat rajusti, ja toinen puree toista käteen. Miten syyllistä pitäisi rangaista?
- Rangaistuksen pitää olla tuntuva ja välitön. Näin pieni lapsi ei ymmärrä rangaistusta, joka tulee myöhemmin, esimerkiksi, että seuraava karkkipäivä jää pois. Lapsi napataan kiinni ja pannaan "häpeäpenkkiin", kunnes hän rauhoittuu. Katsekontaktia lapseen ei oteta. Lapselle pitää kehittyä syyllisyyden ja häpeän tunne.
Vanhemmat kertovat noloina, kuinka lapselle tuli taas karjutuksi "kurkku suorana". Saako lapselle huutaa?
- Ei siinä ole mitään vikaa, jos aikuinen näyttää oman tunnetilansa.
- Tärkeää on vain, ettei lyttää lapsen persoonaa vaan teon. Tyyliin: Noin ei saa tehdä!
Mistä johtuu, että lapsia täytyy päivästä toiseen muistuttaa samoista asioista: Pane vaatteet naulakkoon, kengät telineeseen, tyhjä jugurttipurkki roskikseen?
- Aika vähän on, jos vain kerran päivässä huomauttaa, mieluiten pitäisi muistuttaa monta kertaa päivässä, jotta oppi jää soimaan päähän. Toiston määrä on tärkeä, eikä siitä kannata hermostua.
- Lapset haluavat pysyä lapsina, ja tämä on yksi varma keino saada huomiota.
- Jatkuvasta toistosta huolimatta pitää varautua siihen, että samoista asioista on huomautettava 17-18-vuotiaaksi asti.
Aamulehti
Tuttua juttua monelle tuo lapsen huutaminen.
Tunteet: Lapselle saa huutaa, mutta moittia pitää vain tekoa, ei ikinä persoonaa
Kolmevuotias kiljuu ostoskärryissä. Äiti ei ostanut nallekantista tarrakirjaa. Kovaääninen itku jatkuu koko markettikäynnin ajan, mutta äiti jatkaa muina miehinä ruokaostosten tekoa. Muita asiakkaita kiinnostaa, milloin äidin pinna katkeaa.
Uhma syntyy, kun lapsi tulee tietoiseksi omasta erillisyydestään 1,5-2-vuotiaana.
- Minä haluaa mielihyvää, miellyttäviä ja maukkaita asioita. Aikuisen on hyödyllistä ymmärtää, että halu on eri asia kuin tahto, jolla haluille voi sanoa ei, psykologi Keijo Tahkokallio selittää.
Mitä kaupassa kiljuvan lapsen äidin pitää tehdä, psykologi Keijo Tahkokallio?
- Äiti toimii aivan oikein. Tärkeää on vanhemman rohkeus. Sillä hän osoittaa, että kiukku on sallittu tunnetila, mutta että elämä on tällaista, aina ei saa kaikkea haluamaansa.
- Äidin pitää kaupassakin kasvattaa ja erityisesti siellä. Lapset rakastavat vahvoja vanhempia, ja sitä paitsi yleisökin (muut asiakkaat) tarvitsee esikuvia.
- Jos äiti yrittäisi toimia niin, ettei kohtausta tulisi, hän osoittaisi pelkäävänsä kielteisiä tunnetiloja. Se olisi huono esimerkki, koska lapsi oppii jäljittelemällä.
Jos lapsi vaatii kaupassa itkemällä karkkia, mitä hänelle sanotaan, jos karkkia ei silloin haluta ostaa?
- Itse sanoin aikanaan 5-vuotiaalle lapselleni, että jos itkun kanssa yrittää saada karkkia, niin sinä päivänä sitä ei ainakaan saa. Se tehosi.
Kaksi- ja neljävuotiaat sisarukset tappelevat rajusti, ja toinen puree toista käteen. Miten syyllistä pitäisi rangaista?
- Rangaistuksen pitää olla tuntuva ja välitön. Näin pieni lapsi ei ymmärrä rangaistusta, joka tulee myöhemmin, esimerkiksi, että seuraava karkkipäivä jää pois. Lapsi napataan kiinni ja pannaan "häpeäpenkkiin", kunnes hän rauhoittuu. Katsekontaktia lapseen ei oteta. Lapselle pitää kehittyä syyllisyyden ja häpeän tunne.
Vanhemmat kertovat noloina, kuinka lapselle tuli taas karjutuksi "kurkku suorana". Saako lapselle huutaa?
- Ei siinä ole mitään vikaa, jos aikuinen näyttää oman tunnetilansa.
- Tärkeää on vain, ettei lyttää lapsen persoonaa vaan teon. Tyyliin: Noin ei saa tehdä!
Mistä johtuu, että lapsia täytyy päivästä toiseen muistuttaa samoista asioista: Pane vaatteet naulakkoon, kengät telineeseen, tyhjä jugurttipurkki roskikseen?
- Aika vähän on, jos vain kerran päivässä huomauttaa, mieluiten pitäisi muistuttaa monta kertaa päivässä, jotta oppi jää soimaan päähän. Toiston määrä on tärkeä, eikä siitä kannata hermostua.
- Lapset haluavat pysyä lapsina, ja tämä on yksi varma keino saada huomiota.
- Jatkuvasta toistosta huolimatta pitää varautua siihen, että samoista asioista on huomautettava 17-18-vuotiaaksi asti.
Aamulehti
Tuttua juttua monelle tuo lapsen huutaminen.