Hei vaan kaikille
!
Mielessä visainen kysymys, ja toivon että täältä saisin erilaisia mielipiteitä. Olemme uusperhe, minä 38, mies 42. Olemme olleet yhdessä vuoden verran ja asumme yhdessä. Vakituisesti kodissamme asuvat minun kaksi lastani edellisestä liitosta, tyttö 10 ja poika 7 v. Avomieheni 14 vuotias poika asuu joka toinen viikko meillä. Kaikki on lähtenyt uskomattoman hyvin toimimaan, mitään suurempia ongelmia ei ole vielä eteen tullut, sitä normaalia mitä uusperheeltä (kuten ydinperheeltäkin) voi odottaa.
Olemme paljon puhuneet vielä pienokaisen tekemisestä, mutta siinä on kaksi puolta siinäkin. Toisaalta olisi ihana nauttia ns. aikuisen rakkaudesta ja tehdä kivoja juttuja kahdestaan, viettää yhteistä aikaa kun lapset ovat jo noinkin isoja ja kun ovat isällään joka toinen viikonloppu, silloin kun mieheni lapsi on äidillään. Niistä hetkistä nautimme kovin. Meillä on vielä talon remontoimista ollut koko viime kevät ja kesä, joten kahdenkeskiset ihanat hetket ovat olleet nyt hieman kortilla
.
Toisaalta taas olisi aivan ihana synnyttää hänelle pieni ihmisalku ja saada maailmaan ihminen jossa on minua ja häntä...ja uskon että näin "aikusiällä" siitä pienestä osaisi nauttia enemmän kuin silloin nuorempana, tietää mitä tuleman pitää eikä ole niin kiire työelämäänkään heti äitiysloman päätyttyä.
Toki sitä miettiin että olenko liian vanha vielä lapsen tekoon, mutta sitä en kyllä ihan usko, enemmänkin se on kiinni jaksamisesta, yöheräämiset, rintatulehdukset, korvatulehdukset jne..uskon että jokainen äiti tietää mistä puhun
.
Ja sitten se tärkein, raaskiiko luopua sitä ihanasta omasta ajasta ja yhteisistä hetkistä, ne ovat sitten muutaman vuoden ajan taas vain unelmaa. Mielestäni en kuitenkaan ole itsekäs, ehkä vaan nautinnonhaluinen
Ja toki sitä miettii että kestääkö tämä suhde kun edellinenkään ei kestänyt, etten taas jää yksin, yksi lapsi vain lisänä. Olemme tätä miettineet todella paljon ja olisin kiitollinen jos saisin vastauksia, puolesta tai vastaan, vaikkakin lopullinen päätöshän on meillä itsellämme.
Kauniita elokuunpäiviä kaikille
Mielessä visainen kysymys, ja toivon että täältä saisin erilaisia mielipiteitä. Olemme uusperhe, minä 38, mies 42. Olemme olleet yhdessä vuoden verran ja asumme yhdessä. Vakituisesti kodissamme asuvat minun kaksi lastani edellisestä liitosta, tyttö 10 ja poika 7 v. Avomieheni 14 vuotias poika asuu joka toinen viikko meillä. Kaikki on lähtenyt uskomattoman hyvin toimimaan, mitään suurempia ongelmia ei ole vielä eteen tullut, sitä normaalia mitä uusperheeltä (kuten ydinperheeltäkin) voi odottaa.
Olemme paljon puhuneet vielä pienokaisen tekemisestä, mutta siinä on kaksi puolta siinäkin. Toisaalta olisi ihana nauttia ns. aikuisen rakkaudesta ja tehdä kivoja juttuja kahdestaan, viettää yhteistä aikaa kun lapset ovat jo noinkin isoja ja kun ovat isällään joka toinen viikonloppu, silloin kun mieheni lapsi on äidillään. Niistä hetkistä nautimme kovin. Meillä on vielä talon remontoimista ollut koko viime kevät ja kesä, joten kahdenkeskiset ihanat hetket ovat olleet nyt hieman kortilla
Toisaalta taas olisi aivan ihana synnyttää hänelle pieni ihmisalku ja saada maailmaan ihminen jossa on minua ja häntä...ja uskon että näin "aikusiällä" siitä pienestä osaisi nauttia enemmän kuin silloin nuorempana, tietää mitä tuleman pitää eikä ole niin kiire työelämäänkään heti äitiysloman päätyttyä.
Toki sitä miettiin että olenko liian vanha vielä lapsen tekoon, mutta sitä en kyllä ihan usko, enemmänkin se on kiinni jaksamisesta, yöheräämiset, rintatulehdukset, korvatulehdukset jne..uskon että jokainen äiti tietää mistä puhun
Ja sitten se tärkein, raaskiiko luopua sitä ihanasta omasta ajasta ja yhteisistä hetkistä, ne ovat sitten muutaman vuoden ajan taas vain unelmaa. Mielestäni en kuitenkaan ole itsekäs, ehkä vaan nautinnonhaluinen
Ja toki sitä miettii että kestääkö tämä suhde kun edellinenkään ei kestänyt, etten taas jää yksin, yksi lapsi vain lisänä. Olemme tätä miettineet todella paljon ja olisin kiitollinen jos saisin vastauksia, puolesta tai vastaan, vaikkakin lopullinen päätöshän on meillä itsellämme.
Kauniita elokuunpäiviä kaikille