Lasten koenumerot - miten suhtautua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tossuliini
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vaikea sanoa, sillä meidän mukelot eivät saa numeroita. Kokeita on toisinaan, mutta vain siksi, että opettaja näkee, miten on osannut opettaa. ;)

Jos yrittää parhaan kykynsä mukaan, sen on riitettävä. Jos ei yritä lainkaan, pitää kannustaa yrittämään. Ei siinä rangaistus auta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on ollut periaatteena se, että tuli sitten mikä tahansa numero, en moiti enkä arvostele JOS tiedän että lapsi/nuori on yrittänyt parhaansa niin läksyjen teon kuin kokeisiin valmistautumisen suhteen. Sitten saattaisin vähän ärähtää jos näkisin että lapsi/nuori ei edes yritä lukea läksyjä tai kokeisiin ja tulisi huonoja numeroita.

Näin juuri. Tärkeintä on yrittää parhaansa, mutta jos poika tulee äitinsä sijasta isäänsä niin minkä sille sit voi :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja rasvie:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on ollut periaatteena se, että tuli sitten mikä tahansa numero, en moiti enkä arvostele JOS tiedän että lapsi/nuori on yrittänyt parhaansa niin läksyjen teon kuin kokeisiin valmistautumisen suhteen. Sitten saattaisin vähän ärähtää jos näkisin että lapsi/nuori ei edes yritä lukea läksyjä tai kokeisiin ja tulisi huonoja numeroita.

Näin juuri. Tärkeintä on yrittää parhaansa, mutta jos poika tulee äitinsä sijasta isäänsä niin minkä sille sit voi :D

Niin ja on sillä lapsella/nuorella jo muutenkin paha mieli siitä heikosta tuloksesta, ilman että vanhemmat alkaa moittia. Varsinkin jos lapsi/nuori oikeasti yrittää eikä siltikään onnistu.
 
Hiukan saatan motkottaa ja mietin mikä on mahtanut mennä oppimisessa vinoon, mutta lahjomaan en ala karkeilla tai rahalla hyvistä numeroista. Kyllä sen oppimisen ja harjoittelemisen pitäisi itse tai ainakin kannustamisella pystyä sisäistämään että itseään varten sitä koulua käydään ja asioita opetellaan, että pystyy itselleen edes jonkilaisen ammatin hankkimaan. Huonoilla numeroilla se voi olla aika vaikeaa :/ Ja meillä kolmasluokkalaisesta kyse.
 
Jos näkee että lapsi alisuoriutuu kokeesta,että pystyisi parempaan niin otan palaveria,pohditaan mikä meni vikaan.
Kokeisiin mä yleensä kuulustelen noita 3 ja 8 luokkalaisia.
Ja siinä jo näen kuinka on lukeneet.

8 luokkalaisella ollut vaikee syksy,normisti saa 8-9 ihan iisisti ja nyt numerot raahanneet 6-7.Mutta otettiin perhepalaveri ja todettiin asia sekä keinot paranataa se.Nyt tuli 9 taas ja hyvin menee.

Musta rangaista ei voi,siitä tulee vaan katkeraks koulunkäyntiä kohtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mulla on ollut periaatteena se, että tuli sitten mikä tahansa numero, en moiti enkä arvostele JOS tiedän että lapsi/nuori on yrittänyt parhaansa niin läksyjen teon kuin kokeisiin valmistautumisen suhteen. Sitten saattaisin vähän ärähtää jos näkisin että lapsi/nuori ei edes yritä lukea läksyjä tai kokeisiin ja tulisi huonoja numeroita.
Peesi. Tosin meillä on yhden ainoan kerran tullut huono numero ja silloin kyllä keskusteltiin, koska tiesin, että esikoinen ei lukenu siihen kokeeseen yhtään ja se olisi vaatinut lukemista. Kyllähän lasta itseensäkkin harmitti ja hän vaan tuumas, että enää ikinä en kyllä unohda kokeeseen lukea, sen verta harmittaa.

Me ei lahjota lasta hyvistä numeroista, koska haluan, että se intohimo oppimiseen tulee jostain muusta kuin rahankiilto silmissä. Ehkäpä siinä tapauksessa jos koulu ei sujuis ja hyvät numerot ois harvinaisia, niin rahapalkinnon ottaisin käytäntöön.

Itse sain yleensä koulusta 7-9 numeroita. Mulla vanhemmat oli ihan tyytyväisiä tuohon 7. En saanut huutoja huonoista numeroista, mutta kyllä isän kanssa niistä täyty keskustella, että miksi koe niin huonosti meni.

Esikoinen on parempi koulussa kuin minä ja isänsä tuon ikäisinä, joten eipä ole ollut syytä valittaa. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä annan lahjuksia hyvin menneistä kokeista (tulospalkkausta siis jo pienestä pitäen :p ) 10 saa 10 euroa ja 9 saa 5 euroa. Jos saa alle seiskan mä tunnustan kyllä äänessä olevan harmistusta, kun mä totean, etä kannattaisko joskus tehdä läksyt ja vaikka ottaa ne kirjat kotiin ennen koetta...


must toi ei oo hyvä juttu.. mä joskus kyselin kans samaa et josko saisin rahallista palkkioo hyvistä numeroista, mut isä selitti sen mulle niin et silloin se motivaatio opiskeluun ja hyviin numeroihin on väärä.

Motivaatio hyviin koulunumeroihin pitäs tulla muualta kuin rahasta, vaikka ihan et hyvä koulumenestys on hyvä vaikka tulevaisuuden kannalta. Onhan tuo toki tylsempi motivaattori kuin raha, mut.. Ja sit kun ei joku kerta saakkaan tarvittavaa numeroa et ei saakkaan rahaa niin se pettymys on pahempi sen takia ettei saanu rahaa kuin se et koe ei menny ihan niin hyvin.

Mutta sehän on ylimääräistä extraa, jonka saa ikäänkuin palkkioksi hyvin suoritetusta työstä. Saahan työelämässäkin bonuksia, kun hoitaa työnsä hyvin, vaikka peruspalkka tulee jo siitä kun vaivautuu töissä käymään.
Itsestä sitten riippuu, haluaako sitä ylijmääräistä vai tyytyykö perustasoon.
Ei se noita 3. ja 4. luokalaisia ainakaan vielä pahemmin motivoi. Ehkä joskus teini-iässä rahan tarve lisääntyy sen verran, että viitsii jopa ottaa ne koe kirjat kotiin.
(Joo, toisella on tänään enkun koe, jonka muisti eilen illalla ja kun mä tuumin että kannattaisko lukea, niin ei hänellä oo kirjaa mukana, kun ei oo läksyjä. Läksyjä on vaan jos pitää kynäillä jotain...)

Läksyistä muuten: puhuin erityisopettajan kanssa jokin aika sitten ja hän oli sitämieltä, että haittaa opettajan ja varsinkin erityisopettajan toiminta äidinkielessä, jos vanhemmat vahtii läksyt liian tarkoin. Oppilaan todellinen kyluy suoriutua itse jää selvittämättä, jos äiti vieressä istuu kumittamassa virheet ja rumat kirjaimet pois. LÄksyjen tarkoitus on nähdä, mitä lapsi pystyy tekemään itsenäisesti.
 
Tästä tuli mieleen oma veljeni. Hän sai suhteellisen huonoja numeroita yläasteella ja lukiossa, mutta valmistui keväällä oikeustieteen maisteriksi hyvin arvosanoin. Eli näinkin voi käydä.
Lapsia rankaiseminen ei auta tässä asiassa kyllä yhtään, ennemmin vanhemmat käyttäisivät omaa aikaansa opettamiseen.
 
Olen sanonut että jos lukee kokeisiin ja silti tulee huono niin sille ei voi mitään,mutta jos ei edes yritä(onohtanut kirjan koululle,unohtanut koko kokeen tms)niin silloin on vika itsessä.samoin mielestäni esim matikkaa joko ymmärtää tai ei..eli jos lukee ja tulee huono,en "valita"
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä annan lahjuksia hyvin menneistä kokeista (tulospalkkausta siis jo pienestä pitäen :p ) 10 saa 10 euroa ja 9 saa 5 euroa. Jos saa alle seiskan mä tunnustan kyllä äänessä olevan harmistusta, kun mä totean, etä kannattaisko joskus tehdä läksyt ja vaikka ottaa ne kirjat kotiin ennen koetta...

Mutta sehän on ylimääräistä extraa, jonka saa ikäänkuin palkkioksi hyvin suoritetusta työstä. Saahan työelämässäkin bonuksia, kun hoitaa työnsä hyvin, vaikka peruspalkka tulee jo siitä kun vaivautuu töissä käymään.
Itsestä sitten riippuu, haluaako sitä ylijmääräistä vai tyytyykö perustasoon.
Ei se noita 3. ja 4. luokalaisia ainakaan vielä pahemmin motivoi. Ehkä joskus teini-iässä rahan tarve lisääntyy sen verran, että viitsii jopa ottaa ne koe kirjat kotiin.
(Joo, toisella on tänään enkun koe, jonka muisti eilen illalla ja kun mä tuumin että kannattaisko lukea, niin ei hänellä oo kirjaa mukana, kun ei oo läksyjä. Läksyjä on vaan jos pitää kynäillä jotain...)


Pienelle lapselle paras motivaattori on hyvät kehut, hyvä mieli ja tsemppaus.

Aikuisella se nyt on vähän eri asia vaikka kehut kelpaa silloinkin.

Mutta jokainen tavallaan:D No hard feelings:D

 
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja chrissy:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä annan lahjuksia hyvin menneistä kokeista (tulospalkkausta siis jo pienestä pitäen :p ) 10 saa 10 euroa ja 9 saa 5 euroa. Jos saa alle seiskan mä tunnustan kyllä äänessä olevan harmistusta, kun mä totean, etä kannattaisko joskus tehdä läksyt ja vaikka ottaa ne kirjat kotiin ennen koetta...

Mutta sehän on ylimääräistä extraa, jonka saa ikäänkuin palkkioksi hyvin suoritetusta työstä. Saahan työelämässäkin bonuksia, kun hoitaa työnsä hyvin, vaikka peruspalkka tulee jo siitä kun vaivautuu töissä käymään.
Itsestä sitten riippuu, haluaako sitä ylijmääräistä vai tyytyykö perustasoon.
Ei se noita 3. ja 4. luokalaisia ainakaan vielä pahemmin motivoi. Ehkä joskus teini-iässä rahan tarve lisääntyy sen verran, että viitsii jopa ottaa ne koe kirjat kotiin.
(Joo, toisella on tänään enkun koe, jonka muisti eilen illalla ja kun mä tuumin että kannattaisko lukea, niin ei hänellä oo kirjaa mukana, kun ei oo läksyjä. Läksyjä on vaan jos pitää kynäillä jotain...)


Pienelle lapselle paras motivaattori on hyvät kehut, hyvä mieli ja tsemppaus.

Aikuisella se nyt on vähän eri asia vaikka kehut kelpaa silloinkin.

Mutta jokainen tavallaan:D No hard feelings:D
No kun mun mielestä se että saa ylimääräisen taskurahan on just sitä kehua ja tsempausta (joka toimii paljon paremmin kun moitteet silloin kun epäonnistuu) :D Sillä konkretisoidaan onnistuminen, toki myös kehutaan ja sanotaan, etä hieno juttu.

 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
No kun mun mielestä se että saa ylimääräisen taskurahan on just sitä kehua ja tsempausta (joka toimii paljon paremmin kun moitteet silloin kun epäonnistuu) :D Sillä konkretisoidaan onnistuminen, toki myös kehutaan ja sanotaan, etä hieno juttu.

Samaa mieltä, mä kannatan bonuksia! Itse en juuri kotona rahaa muuten saanutkaan kuin kokeista. Oli tosi kiva saada sitten hyvin menneestä kokeesta rahaa lisäksi, sai palkita itsensä sitten ostamalla jotain kivaa!

En mä kyllä ala-asteikäisenä olisi osannut mitään tulevaisuutta ajatella kokeisiin lukiessa. Rahapalkka toimi konkreettisena kannusteena.
 
Kyllä meillä rahapalkka toimii osittaisena kannustimena. Hyviä numeroita tulee aina, esim. tämä syksynä taitaa 9- olla lapsemme heikoin. Rahaa annetaan vain silloin, kun kokeesta tulee 10. Ja todistuksesta annetaan myöskin rahaa, koska todistus on niin hyvä (ka. yli 9,5).
 
Ei ne numerot huutamalla ainaka parane.

Neiti on tänävuonna (4lk) saanu ekoja numeroita ja ihan ne on hyviä ollu. Mä olen pyrkiny kannustamaan varsinki kokeihin lukemista ja myös neuvonut miten niihin kannattais lukea et helpommin jäis asiat mieleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja pehmix:

En mä kyllä ala-asteikäisenä olisi osannut mitään tulevaisuutta ajatella kokeisiin lukiessa. Rahapalkka toimi konkreettisena kannusteena.


Näinpä, kun ei oikein yläasteellakaan vielä tajua, miksi sitä oikein koulua käy. Käy siksi kun on pakko, mutta harva vielä oikein jaksaa tulevaisuutta ajatella.
(OT, mutta mun mielestä on järkyttävää, että lasten pitää siinä iässä osata päättää, mitä alkavat opiskella, mitä isona haluavat työkseen tehdä. Onneksi ammatin vaihto aikuisena on nykyään helpompaa.)
 
Noh vähän riippuu. Isä on vähän rennompi numerois jos vaikka saan 9 tai suuremman niin sitten saatan saada jotain. Ja äiti on silleen, että pitää saada väh. 9+. Jos saan 9+ tai 9½ niin kyllä äiti alkaa kaikkee selittää, mutta ei mitään rangaistusta silti tuu, mutta vähän huutamista... Onneksi tänä vuonna en ole saanut kuin yhden numeron, josta sain 9. :) Äiti kattoo varsinkin Fyken ja Matskun numeroit. Muita se ei paljoo välitä, jos saan 10 niin on vaa, että "Joo, hyvä" mutta esim. fykes tai matskus se on "Hyvä tosi hyvä, onneksi olkoon!" tms.
 
No jos mä saan huonon koenumeron niin ei mulle huudeta mut ollaa tietenkin vähä sillee pettyneitä ym. ja jos lapsi nyt saa tyyliin jostain 1 kokeesta huonomman kun muista niin ei se nyt niin vakavaa ole (:
 
Mut jos nyt jatkvasti huonoja koenumeroita niin pitäs jo miettii et miks?Ja siis oonhan mä niitä tyyppejä nähny ketä rankastaan siitä jos saa esim 9 tai 8 ...mulle ollaan jo ihan ylpeitä 8 :)
 

Yhteistyössä