lasten saaminen peloittaa..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja !
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

!

Vieras
mua pelottaa millaseen maailmaan lapsen saattasin.
millasen aikuisuuden se saa? onko ilmastonmuutos ja muut uhkakuvat toteutuneet ? riittääkö ruoka/ puhdas vesi ? ahistaa myös mitkä koulutusvaatimukset ja -paineet on n.10-20 vuoden kuluttua, puhumattakaan työpaineista kun nyt jo niin monet uupuu töissään. nämä asiat painaa mun mieltä, koska nyt ois mulla se aika päättää yrittääkö saada lapsia vai ei. en tiiä, oonko nii aivopesty tähän ilmastonmuutossoopaan et tämmösiä vatvon vai mikä on

toisaalta lapsia on syntyny paljo epävakasempii oloihin, esim sotien aikana. ihmiset on aina enneki sopeutuneet ni miks ei tästäki eteenpäin ? toivottavasti vaan ne ihmiset ketkä ovat vallankahvassa ymmärtäsivät muidenki asioiden päälle ku markkinoiden ja talouskasvun hinnalla millä hyvänsä.
 
Tuo stressi on siitä hyvä vaiva, että sitä on jopa suotava lääkitä itse ja etukäteen. Eli kun sinä olet tiedostanut riskin voit jo lapsesta saakka kasvattaa lapsestasi vahvaa ja suhteellisuudentajuista. Kun koulu tai työ ei ole koko elämä vaan osa elämää, on se paljon helpommin käsiteltävissä.

Sekä stressiin että ilmastonmuutokseen ollaan jo pidempään heräilty, joten ehkä olemme pikkuhiljaa menossa parempaan suuntaan? Kyselun mukaan nykynuoret arvostavat jo enemmän vapaa-aikaa kuin paksua palkkapussia.
 
Vanhemmilla on kautta aikojen ollut ajatuksia ja mietteitä siitä millaisiin olosuhteisiin lapsiaan synnyttävät. Jo Ryysyrannan pirtissä äiti itki lastensa kohtaloa, kun oli niin köyhää -eikä ollut vanhemmilla taitoa ja mahdollisuuksia varmempaan elämään. Äitinikin kertoi murehtineensa seitkytluvulla, että kannattaako tänne lapsia saadakaan. Mutta ihmeen vahva on lisääntymisen vietti.

Semmoisen ajatuksen heittäisin kuitenkin ilmaan, että eikö meissä ihmisissä juuri ole se toivo muutoksesta -eikö meissä joissakin asu rakkaus ja ilo? Olla sotimatta, satuttamatta, loukkaamatta, tuhoamatta, ostamatta, ahnehtimatta. Jotkut meistä yrittävät korjata, auttaa, hoitaa, rakastaa, nauttia elämästä -miksei niin tekisi myös lapsemme?
 
Nii.. Onhan se aika jännä juttu..
Minä ite uskon ettei tällä pallolla edes välttämättä ole enää elämää 20 vuoden kuluttua. Ja että ennustettu 3. maailmansota tulee muutamien vuosien sisään. Toivon toki että ei.. Mutta kertaakaan ei ole tullu mieleenkään että jättäisin yrittämättä lasta! Varsinkaan nyt kun se on osoittautunu vaikeaksi...
 

Yhteistyössä