Ä
Äiteeeee
Vieras
Olipa kerran äiti, joka oli kolmen lapsensa kanssa puistossa. Sitten hän sanoi lapsille, että on lähdettävä kotiin. Vaikka sen sanoisi vähän ennakkoon, niin äiti on luullut tähän asti, että on aivan tavallista, että joskus uhmaikäinen alkaa silti huutaa kun pitää lopettaa se keinuminen. Äiti sanoi lapselle, että ota sateenvarjosi (roikkui aidalla) ja tule. 2-vuotias vaan huusi keinun vieressä seisten. Äitiltä meni pinna, kuten joskus käy. Vähemmän rakentavan kasvattajan tapaan hän otti sateenvarjon aidalta ja heitti sen maahan.
Sen jälkeen he lähtivät kävelemään ja lapsi jatkoi huutamista, kyynelet valuen ja pisti kätensä hansikkaassa naamansa eteen. Äiti tarttui kädestä kiinni ja otti sen kasvojen edestä pois, ja hieman korotetulla äänellä sanoi jotain tyyliin "Nyt lopeta se huutaminen, tai ei enää tulla tänne puistoon jos alat huutaa kun on lähdettävä.." Sitten lapsi hiljeni ja he jatkoivat kävelyä. Samantien kuuluu tuohtunut, kova ääni laidalta; "Miten sinä kehtaat hakata lapsiasi julkisilla paikoilla?" Äiti vastaa takaisin, että anteeksi vaan, en ole hakannut lapsiani vaan tartuin häntä kädestä kiinni, näin *näyttää tilanteen* Äiti vastaa tälle koiranulkoiluttajanaiselle, että ihan aiheesta hän kyllä sanoo, jos aihetta sattuisi olemaan, että kannattaisi katsoa vähän tarkemmin tilanteita. Lapsenhakkaajaksi nimitellyt vänkää vielä, että mitähän mahtaa neljän seinän sisällä tapahtua kun tässäkin oli tällaista ja että ei ihme kun lapsi noin huutaa, kun äiti on tuollainen. Äitiltä menee lopullisesti hermo, ja hihkaisee lähtiessään että pidä sinä akka t**pasi kiinni kun et tiedä mistä puhut.
Niin. Nyt tämä "lastenhakkaaja" äiti tuli avautumaan tapahtuneesta kaksplussalle. En väitä, että sateenvarjon heittäminen olisi ollut kypsää käytöstä, se oli väärin, kyllä. Huutaminenkaan lapsille ei ole mielestäni oikein, ei, mutta tunnustan että joskus siihen sorrun, etenkään jos lapsi ei omalta karjumiseltaan edes kuulisi rauhallista ääntäni. Mutta että lapsenhakkaaja? En todella ymmärrä, mistä liikkeestä nainen oli näkevinään, että olisi lasta hakannut, kun en tosiaan häneen tarttunut enempää kuin sen, että otin käden naaman edestä jotta lapsi näki minut kunnolla, kun hänelle puhuin.
Kotona jouduin tilannetta sitten käymään läpi mukana olleen esikoisen kanssa (selitin, että akka on ruma sana ja äiti sanoi sen suuttuneena, että sanotaan mieluummin nainen..") ja hänellekin sanoin, että se nainen luuli, että minä hakkasin "Tiinaa". Kysyin siinä vaatteita riisuessa "Tiinaltakin", että hakkasiko äiti sinua ja "Tiina" naurahti, että "Ei".
Kiva mennä jatkossa puistoon lastenhakkaajan maineessa..
Sen jälkeen he lähtivät kävelemään ja lapsi jatkoi huutamista, kyynelet valuen ja pisti kätensä hansikkaassa naamansa eteen. Äiti tarttui kädestä kiinni ja otti sen kasvojen edestä pois, ja hieman korotetulla äänellä sanoi jotain tyyliin "Nyt lopeta se huutaminen, tai ei enää tulla tänne puistoon jos alat huutaa kun on lähdettävä.." Sitten lapsi hiljeni ja he jatkoivat kävelyä. Samantien kuuluu tuohtunut, kova ääni laidalta; "Miten sinä kehtaat hakata lapsiasi julkisilla paikoilla?" Äiti vastaa takaisin, että anteeksi vaan, en ole hakannut lapsiani vaan tartuin häntä kädestä kiinni, näin *näyttää tilanteen* Äiti vastaa tälle koiranulkoiluttajanaiselle, että ihan aiheesta hän kyllä sanoo, jos aihetta sattuisi olemaan, että kannattaisi katsoa vähän tarkemmin tilanteita. Lapsenhakkaajaksi nimitellyt vänkää vielä, että mitähän mahtaa neljän seinän sisällä tapahtua kun tässäkin oli tällaista ja että ei ihme kun lapsi noin huutaa, kun äiti on tuollainen. Äitiltä menee lopullisesti hermo, ja hihkaisee lähtiessään että pidä sinä akka t**pasi kiinni kun et tiedä mistä puhut.
Niin. Nyt tämä "lastenhakkaaja" äiti tuli avautumaan tapahtuneesta kaksplussalle. En väitä, että sateenvarjon heittäminen olisi ollut kypsää käytöstä, se oli väärin, kyllä. Huutaminenkaan lapsille ei ole mielestäni oikein, ei, mutta tunnustan että joskus siihen sorrun, etenkään jos lapsi ei omalta karjumiseltaan edes kuulisi rauhallista ääntäni. Mutta että lapsenhakkaaja? En todella ymmärrä, mistä liikkeestä nainen oli näkevinään, että olisi lasta hakannut, kun en tosiaan häneen tarttunut enempää kuin sen, että otin käden naaman edestä jotta lapsi näki minut kunnolla, kun hänelle puhuin.
Kotona jouduin tilannetta sitten käymään läpi mukana olleen esikoisen kanssa (selitin, että akka on ruma sana ja äiti sanoi sen suuttuneena, että sanotaan mieluummin nainen..") ja hänellekin sanoin, että se nainen luuli, että minä hakkasin "Tiinaa". Kysyin siinä vaatteita riisuessa "Tiinaltakin", että hakkasiko äiti sinua ja "Tiina" naurahti, että "Ei".
Kiva mennä jatkossa puistoon lastenhakkaajan maineessa..
