lastensuojelun asiakkuus pelottaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja akkkkoo
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

akkkkoo

Vieras
Sain juuri kirjeen jossa oli kaikenmaailman tapaamisaikoja ja kerrottiin kuinka olemme lastensuojelun asiakkaita eksäni ja tietenki lastemme kanssa. Tiesin jo jotain tulevan mutta nyt alkoi pelottaa. En luota niihin tanttoihin yhtään ja heidän arvostelukykyynsä. Yksikin väärin muotoiltu sana pöytäkirjassa pelottaa.

Syy asiakkuuteen on eksän vaikea masennus sekä itsemurha uhkaukset joiden takia olen joutunut poliisit hänen luo soittamaan. Ero on tuore mutta uskon että itsemurhan uhka on todellinen. Eksän asunto oli myös todella sotkuinen kun poliisit kävivät. Osasyy tähän on tosin muutto. Kun toinen muuttaa niin ei niitä muuton jälkiä heti jaksa siivota kun sattuu. Eikä siellä mitään vaaroja ole mutta ymmärrän että poliisit tämän mainitsi. Eksä Ei juuri apua Saa tai Se ei Toimi. :/

Nyt siis itkettää ja pelottaa vaikka periaatteessa tiedän mitä nyt tapahtuu mutta olen kuullut ihan liikaa näistä liioitteluista! Pelottaa että menetän lapset jonkun epäoleellisuuden takia... hyvähän tähän on puuttua mutta olemme mielestämme olleet parhaat mahdolliset vanhemmat mitä tässä tilanteessa voi olla. Emme hauku toisiamme lapsille, perushoito sujuu ja leikimme lastemme kanssa ym olemme läsnä koska olemme molemmat työttömiä. Itse en kauaa. Lapset ovat myäs pphoitajalla ja käyvät isovanhemmilla sillon tällöin joten tasapainoisen aikuisen malli löytyy lisäksi muualtakin.

Ymmärrän senkin että omalle käytökselle voi tulla sokeaksi ja lapset voivat oireilla vain sisäisesti. Nyt kuitenkin mietin miten estää sossuntanttojen ylireagointi tai epäkohtiin takertuminen? Esim. Eksän asuntokin on jo siivottu ikkunoita myöten. Ja apua on kuitenkin hakenut. Lapset ovat vasta taaperoiässä ja pelkään myös kovasti sen iikäisten letkautuksia. Vanhempi on herkkä ja tarkka poika mutta silti lapsi. Hän esim kerran minun häntä jalalla tönäistessä sivummalle rupesi itkemään että äiti älä lyö. Oli ihan väsynyt ja oli muutenkin kiire mutta toki selitin etten lyönyt ja pahoittelin mutta noita meillä on usein. Enkä luota sossujen maalaisjärkeen, kun onhan noihin titietty puututtava.. miten sanoa neutraalisti että poika puhuu höpöjä kun on niin pieni ilman että kuulostaa jotain salaavan? Enkä salaa. Eksästänikin tiedän ettei pelkoa lasten huonosta kohtelusta ole. Hän on uskomaton isä kaikinpuolin ja tiedostaa masennuksensa ja tinkii itsestään, ei lapsistaan. Ei hyvä pidemmän päälle mutta ei se eksäkään nyt rappiolla ole, vaikka kovin pohjalla onkin. Kuinka turha pelkoni on? Minä en kuitenkaan kestä ilman lapsiani. Kuka kestäisi? Apua!
 
Olet mahdollisimman yhteistyöhaluinen, asiallinen ja otat kaiken tarjotun avun vastaan! Etpä juuri muuta voi, kun tilanne on jo tuohon päässyt, eli asiakkaiksi olette päätyneet. Äläkä puolustele eksääsi, koska muuten kuulostaa että sinustakin on ihan ok uhkailla itsemurhalla, pitää lapsia jossain karmeassa läävässä jne. Osoita, että edes toinen teistä on tasapainoinen ja luotettava aikuinen.
 
Juu kiitos. Pitää yrittää. Meillä on kuitenkin laaja tukiverkko joten toivon että ymmärtävät sen. Olemme muutenkin ihan tavallinen perhe joilla vaan on ttällainen vaihe nyt.
 
Se ahdistaa kaikkia mutta siihen tottuu. Mulla on aika pitkä historia niiden kanssa "keskusteluista". Älä puhu liikaa. Rasittavinta on se kun ne luulee olevansa jotain salapoliiseja ja tenttaa sua ja jos tarinas eroaa niin sitä aletaan jankkaamaan ja yritäs nyt muistella jne. Hermostuessa sä voit sanoa jotain sellaista mitä ei pitäisi.
 
Mikäs sitten on minimi mitä lastensuojelun kanssa tehdään? Tarkoitan että jos asiat todetaan olevan ok, en väitä että ne olisi, mutta tuleeko noiden käyntien jälkeen montakin tarkastuskäynnin tarkastuskäyntiä?? Ja takertuuko ne tosiaan joka sanaan? :( lastenkin?
 
Justahan hän kertoi joutuneensa soittamaan poliiseja paikalle ja ero on tuore. Ihmetyttää nää tyhmien kyselijät. Jotkut ei vissiin vaan tajuu, että kun oma äo on 0, eikä oikein tekstin lukemisesta ja sen käsittelemisestä tule mitään, nii ois parempi olla vaan ihan hiljaa.
 
Mikäs sitten on minimi mitä lastensuojelun kanssa tehdään? Tarkoitan että jos asiat todetaan olevan ok, en väitä että ne olisi, mutta tuleeko noiden käyntien jälkeen montakin tarkastuskäynnin tarkastuskäyntiä?? Ja takertuuko ne tosiaan joka sanaan? :( lastenkin?

En mä nyt joka sanasta voi tietää. Jos sun lapset kertoo asiat eri lailla mitä sä ja jos sä itse kerrot eri lailla mitä vaikka edellisellä kerralla ja jos sun jutut vaikuttaa niiden mielestä epämääräseltä. Sitten ne alkaa jankuttamaan... Jos sä nyt vaikka sanot hermostuessas että kakarasi voi painua vittuun eikä sua kiinnosta niin ei ne siihen että otetaan ne huostaan vaan ne siihen enemmänkin että koita nyt rauhoittua. Kyllä ne sen tunnistaa ja tietää etten mitään sellaista oikeasti tarkoita.
 
Hei. Harmi, että sinulla on tuollainen tilanne. Oletko itse huostaanotettu lapsi? Ajattelen näin, koska sanot "tietäväsi" ja käytät sosiaaliviranomaisista nimitystä "sossuntantta". Onko taaperosi nähnyt, että jotakin on lyöty? Yritän kuvitella tilannetta, jossa saisi pelätä taaperon sanovan jotain tuollaista, ja se on hyvin vaikeaa. Oma 3-vuotias poikani ei kyllä osaisi tuollaista sanoa. Itse asiassa ihan vieraiden ihmisten ollessa läsnä hän ei kovin paljon mitään puhuisi, kun on temperamentiltaan hitaasti lämpeävä. Jos sinulla ei ole syytä pelätä, että paljastuisi jotain, niin älä pelkää ja stressaa. Osoita sosiaalityöntekijöille, että erosi ei ole mikään väliaikainen ratkaisu. Lasten isä vaikuttaa kertomuksesi mukaan niin epätasapainoiselta, että pohdi olisiko sinulla syytä olla yksinhuoltajuus, ehkä onkin. Pyri olemaan muidenkin silmissä äiti, joka asettaa lapset aina etusijalle. Kaikista arvokkaampia lahjojahan he ovat, mitä voi saada. Käyttäydy asiallisesti. Pidä lapsiasi paljon sylissä.
 
Hmmm... Eiköhän toi lastensuojelun asiakkuus tos tapauksessa ja yleensäkin kandeis mieltää tarjottuna apuna kuin pelättävänä mörkönä.

Apua ei välttämällä pyytämälläkään saa. Kyl se kandee ottaa vastaan jos sitä tarjotaan.

En oikein tykkää keltaisen lehdistön tai nettipalstojen kaksinaismoralismista, joissa lastensuojelun ainoa duuni on joko asiattomasti huostaanottaa, mut milloin tapahtuu jotain todella ikävää, niin eivät sit ole tehneet mitään.

Vaik varmasti on poikkeuksen poikkeuksia ja kotolandia on vittumaisten virkamiesten valtakunta, mut silti.
 

Yhteistyössä