Lestadiolainen äiti, kysymys sinulle

[Oi Liisa kerrothan...]

Sinulla olisi 17 vuotias tytär, elävässä uskossa, ainakin vielä. Herkkä, kaunis, ihana ja ystävällinen kunnollinen perhetyttö. Hän tapailisi ja olisi jo puolisen vuotta tapaillut ei-uskovaista, sinänsä kunnollista ja mukavaa samanikäistä ja samaa luokkaa käyvää poikaa, joka kävisi teillä kerran pari viikossa, kuten tyttäresikin pojan luona. Tuntisit myös hyvin pojan perheen.

Mitä sinä tekisit? Saako tyttö tavata poikaa? Alkaisitko kyseenalaistaa suhteen laadun, toivoisitko pojankin ns. tulevan uskoon, kieltäisitkö yhteydenpidon vai miten toimisit asian suhteen.

Niin, mitä sinä tekisit?

 

[en ole lesta, joten]

Toivottavasti se poika saisi tytön puhuttua pois tuosta lahkosta.

 

[Nuori äiti]

No aika vaikee tilanne. Jokainenhan tekee loppujen lopuksi itse omat ratkaisunsa myöskin sen suhteen haluaako olla uskovainen vai ei. Varmaan itse tuossa tilanteessa rukoilisin ja toivoisin vain että yläkerran isäntä tietää miten sen asian kuuluu mennä.. Mutta luulisin, että sillä yhteydenpidon kieltämisellä ei ainkakaan mitään hyvää saa aikaan.ja voi myös vaikuttaa elinikäisesti pojan ja teidän väleihin jos nyt sattuu käymään niin että menevät vaikka naimisiin. Kerran torjuttu voi tuntea itsensä aina torjutuksi. nim. kokemusta on.