Liian vanhoillinnen parisuhde?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Elisha"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

"Elisha"

Vieras
Mitä mieltä tällaisesta parisuhteesta, tapasimme mieheni kanssa ja rakastuimme korviamme myöten, molemminpuolista vetoa löytyy ja hellyyttä ja sitoumusta olla yhdessä.
Mies erittäin hyvin toimeentuleva, tienaa yksin enemmän kuin keskituloinen pariskunta yhteensä. Minulla on mahdollisuus tehdä satunnaisesti rakastamaani työtä joka menee näillä työmäärillä enemmän harrastuksen piikkiin.
Sen lisäksi hoidan kodin ja lapset, tykkään myös passata miestäni ja tehdä hänen elämänsä työympyräiden ulkopuolella mahdollisimman mukavaksi.
Mies kohtelee minua ihanasti, meillä on mahtavaa seksiä, pystymme puhumaan kaikista asioista.
Hän ei myöskään ikinä valita minulle rahankäytöstäni vaan voin ostaa ihan mitä tahdon.
Olen kai käytännössä sellainen housewife vaikka koko elämäni ei pyörikään miehen ja kodin ympärillä vaan toteutan myös itseäni.
Miltä kuulostaa? :) Itse olen, ja mies on onnellinen ja lapset myös. Pakko myöntää että en uskonut elämän koskaan voivan tällaista olla. Kyseessä siis toinen avioliitto.
 
Kuulostaa ihanalta!

Pitäisikö sun kuitenkin jollain tavalla varautua myös eläkepäiviin, jos käy ikävästi ja eroatte ja olet ollut enimmäkseen kotona, eläke jää tosi pieneksi. Eläkevakuutus?
 
No höpöhöpö, eihän tuossa ole mitään vanhoillista, parisuhteen osapuolet rakentavat itse mieleisensä parisuhteen ja jos olette molemmat tyytyväisiä tuohon malliin ja se taloudellisesti on mahdollista, niin miksei.

Ei kenenkään pidä tehdä asioita vain siitä syystä, että "niin kuuluu tehdä".
Minulle kelpaisi myös, en näe mitään pakottavaa syytä, miksi pitäisi elää oravanpyöräelämää ja yrittää jaksaa siinä ohessa hoitaa koti yms. Mielelläni kävisin töissä vain silloin tällöin, esim. pari-kolme kertaa viikossa. Itse en kokonaan viihtyisi kotona.
 
Jaa-a, vanhoollisuudesta tiedä mutta meillä toimii äärettömän hyvin.
Mies on täyspäiväisesti töissä ja minä freelancaan satunnaisesti. Pääsääntöisesti kuitenkin hoidan lapset kouluun, laitan ruoat ja muutenkin hoidan kotia... niin, ja harrastan, teen vapaehtoistöitä sekä nuorten että vanhusten kanssa, teen kehitysaputyötä Afrikan suuntaan ja ties mitä.

Koen olevani huomattavasti hyödyllisempi joka suuntaan näin, kun että jos kävisin 'oikeissa' töissä.

Päinvastoin, ihmisten pitäisi enemmän miettiä mikä elämässä, maailmassa, on oikeasti tärkeää... vai onko se sitten ansaita rahaa.



Ikävä kyllä meillä ei ole asiat niin hyvin kuin ap.llä, vaan miehellä keskipalkkaa alempi palkka... mutta toisaalta, kun minulla on enemmän aikaa niin pystytään helposti säästämään riittävästi (ja mm. kasvattamaan osan ruoasta itse).


Enkä kyllä tosiaan tiedä, mihin lapset laittaisi lomilla jos olisin töissä, ei millään riittäisi kesälomat eikä noita 5,7 ja 8 vuotiaita voisi yksin jättää kotiin, edes eka&tokaluokkalaista joka päivä kaksisteen- nope.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hymähdys;29239075:
Luultavasti aloitus onkin jonkun perheenäidin unelma... Porvoossa, kukaties.

Aloituksesta voisi tietysti aloittaa jonkun herttasadun, siis tuosta asetelmasta. Kyllä siinä joku käänne sitten voisi olla, vaikkapa joku sairastuminen tms. Kohderyhmästä tietty riippuu miten pahoiksi asiat pääsee... että jos on sellainen tosi viihteellinen, lentopelkoisille lentokoneessa luettavaksi tarkoitettu, niin tulee vain taloudellinen katastrofi josta kuitenkins selvitään onnellisesti yhteen hiileen puhaltamalla ja lopulta perhe saa omaisuutensakin takaisin (Louisa Alcottin tyyliin). Mutta jos vähän enemmän särmää niin tulee paha Sairaus ja ehkä Syrjähyppy ja semmoinen kriisi josta sitten selvitään... oisko tää pirjo rissasen tyyliin...

Onhan näitä, tarinoita.
 
Eihän tuossa mitään ongelmaa ole jos toimii ja molemmat tyytyväisiä. Pari asiaa kuitenkin vielä hoitaisin (jos eivät jo ole järjestyksessä):
1. Eläketurva sinulle.
Nyt sinulle ei juuri kerry eläkettä. Hyvätuloisella miehellä on varmaan hyvä eläkekin, josta hän varmaan mielellään elättää myös sinua. Mutta mitä jos hän kuolee paljon ennen sinua? Entä jis eroattekin?
2. Eron varalle sellainen järjestely, ettet jää puille paljaille. Ei esim. täysin sinulta avio-oikeuden poissulkevaa avioehtoa.
Näiden järjestäminen ei ole mitään pirujen maalailemista seinille, vaan järkevää ja oikein. Päinvastoin, jörjestämälöä nuo kuntoon miehesi voi osoittaa välittävänsöä sinusta ja tulevaisuudestasi ja olevansa reilu.
 
Tuota eläkeasiaa ei ole tullut mietittyä mutta eron sattuessa puolet miehen omaisuudesta tulee tietenkin minulle. Tästä puhuttiin ennen naimisiinmenoa ja kumpikin oli sitä mieltä että kannamme omanlaisen panoksen perheeseen joka on yhteinen, vaikka vain toinen meistä kantaa siihen rahaa.
 

Yhteistyössä