Liikunta ja syke

[150??]

Kuinka tarkkaan olette vahtineet tuota liikunnan sykerajaa 150, joka mainitaan suurinpiirtein joka paikassa, missä puhutaan raskaudenaikaisesta liikunnasta? Itselläni aivan alkuraskaus menossa, ja haluaisin harrastaa liikuntaa normaalisti. Ja kaikissa oppaissa lukeekin, että about viikolle 20 (vai 24) saakka voi harrastaa liikuntaa ihan normaalisti. Sitten kuitenkin heitetään tuo sykeraja siihen perään.

Minulla on aina ollut liikunnassa tosi kovat sykkeet. Esim. juoksemaan en pysty alle tuon 150 ollenkaan, vaan rauhallisen juoksulenkin keskisyke on yleensä n. 160. Isossa ylämäessä syke kohoaa jopa yli 190, silloin toki jo puuskututtaakin. Huonosta kunnosta ei pitäisi olla kyse, sillä harrastan aika paljon ja monipuolisesti liikuntaa: kävelyä, juoksua, rullaluistelua, pyöräilyä, aerobiccia, sulkapalloa... vähän vuodenajan mukaan (ja sykemittarin leposykkeestä tekemä kuntotesti antaa aina tulokseksi erinomainen... siihen en tosin ihan usko).

Eli jos tuo 150 on raja, en voi oikeastaan muuta kuin kävellä reippaasti tai pyöräillä suht rauhallisesti (ylämäkiä en kai pyöräilläkään). Pitääkö siis tuijottaa mittaria vai luottaa oloonsa... esim. sykkeeseen 170 saakka pystyy vielä hyvin puhumaan, joten ei kai vauva silloin mistään hapenpuutteesta kärsi??

 

[Lina]

Raskaana ollesani törmäsi aikanaan tuohon samaan sykerajaan. Kysyin asiasta neuvolassa ja sain aika tylsän vastauksen: ""Pitää sopeutua siihen, että on raskaana."" Ja tarinan jostakin ammatikseen liikkuvasta naisesta, jonka lapsi ei ollut kasvanut tarpeeksi liiallisen liikunnan vuoksi. Neuvolatäti ei siis oikeasti tainnut tietää asiasta yhtään mitään.

No, otin asiasta selvää muualtakin. Kyseinen syke 150 on tullut ilmeisesti pyöräergometritestistä ja mittaa siis tietyn naisjoukon keskimääräistä kuntoa. Sykkeethän ovat kuitenkin ihmisillä hyvin erilaisia. Ko. naisilla syke 150 on todennäköisesti ollut keskimääräinen aerobinen kynnys. No, minulla entisenä kilpaurheilijana aerobinen kynnys sykkeenä on n. 165. Omana rajanani pidin tuota sykettä. Tosin en mittaria käyttänyt, vaan tarkkailin vauhtia hengityksestä.

Tarkastin asiaa myös parilta lääkäriltä. Toinen sanoi, että liikkua voi reippaasti oman kunnon mukaan ja toinen, että kyllä kroppa sitten kertoo, kun on aika hidastaa. Näin sitten kävikin. Kun maha alkoi painamaan, hidastui myös vauhti aivan luonnollisesti. Viimeisellä kolmanneksella reipas kävely tuntui mukavimmalta vaihtoehdolta. Siihen asti kävin jumpassa ja juoksemassa.

Eli siis: Raskauden aikana voi liikkua oman tuntemuksen mukaan niin kuin hyvältä tuntuu. Sykekin saa nousta, mutta mielellään intervallityyppisesti, jotta vauva ei altistu pitkäaikaiselle happivajeelle. Ts. ylämäessä saa hengästyä, kunhan sitten taas tasaisella antaa hengityksen ja sykkeen palautua. Viimeisellä kolmanneksella kannattaa höllätä ja siirtyä kevyeen liikuntaan. (On tehty tutkimuksia kilpaurheilevista naisista, jotka ovat harjoitelleet raskauden loppuun saakka. Syntyneet lapset ovat olleet jonkin verran pienipainoisempia kuin ei-urheilevilla naisilla. Painoeroa ei ollut, mikäli urheilemista kevenneettiin viimeisellä raskauskolmanneksella. Kyse oli tällöin muistaakseni juoksijoista.)

Synnytystä edeltävänä päivänä kiipeilin laskettelurinnettä ylös-alas ja kävin tosiaan reippailla lenkeillä päivittäin loppuun saakka. Poika painoi syntyessään 3600 g. Minuun kokooni verrattuna hän oli melkoisen iso. Synnytys oli vaikea sekä minulle että lapselle, mutta pojalla oli kuulemma ""resurssia"" selvitä siitä hyvin. Näin jälkeenpäin olen ajatellut, että liikunta raskauden aikana vahvisti lastanikin kestämään koettelemuksen kunnialla. Tämä on tosin vain ihan minun omaa mielikuvitustani, mutta kuitenkin

Liiku siis rauhassa, heitä sykemittari laatikkoon ja nauti raskaudestasi! Tsemppiä!

 

[ap,]

Kiitos Lina, tämä rauhoittaa mieltä... sitähän minäkin mietin, että kun ei kaikilla kuitenkaan sykemittaria olekaan, niin ei kai tuo voi niin tarkkaa olla. Ei kun lenkille

 

[taitsa]

hei, itselläni nyt raskaus kuukausia melkein 8n koossa ja täytyy sanoa että kun olin 6lla kuulla raskaana niin pyöräilin vielä 20km:n lenkkejä ajassa1-1,5h ja ylämäet poljin, ajoittain seisaaaltaan. No edettiin kuukaus eteenpäin niin YKSINKERTASESTI en pysty enää nauttimaan pyöräilystä kun maha vetää kovaksi ja ylämäet turha yrittää koska olotila sen jälkeen mitä karmein. Joten jokainen ollaan varmasti yksilöitä näissä. Lenkkejä vedin myös 6lle kuulle päivittäin 7-10kilsan lenkkejä koirien kanssa. Mutta rupesi jalat puutumaan näin kesäkuun kesäkuumilla, joten vähensin ja olotila parhain silti....
Mutta kyllä tuo ulkoilu/lenkkeily pitää mielen virkeänä ja itsnsä säpinänä kun vaan jaksaa ja saa lähdettyä näin loppumetreillä!!!

 

[titi]

En ole juuri seurannut. Olen viikolla 14 ja olen treenannut rankastikin, yleensä ilman sykemittaria. Tiedän että olen ollut paljon tuon 150 yläpuolella, mutta mitään ikäviä tuntemuksia siitä ei ole tullut. Muutamasta lähteestä olen löytänyt tarkempia tietoja tuosta sykerajasta, ja silloin on yleensä suositettu että viikon 24 jälkeen ei oltaisi pitkiä aikoja (useita minuutteja) anaerobisella puolella. Eli tuo 150 on sellainen keskiarvo, sitä siinä haetaan että pysytään aerobisessa energiantuotossa. Eli sinunkin tapauksessasi on varmasti turvallista olla alueella jolla pystyt vielä puhumaan, enkä huolestuisi lyhyistä spurteista, esim. juuri niistä ylämäistä. Olet kuitenkin tottunut treenaamiseen ja osaat seurata oman kehosi viestejä, jollekin vähemmän liikkuneelle nuo rajat ehkä ovatkin enemmän paikallaan.

Itse uskon että kroppa kyllä kertoo kun mennään liian kovaa, ja loppuraskautta kohti tahti varmasti hiljenee. Nyt kun pahoinvoinnit ja hurja väsymys alkavat hellittää ja treeni tuntuu taas hyvältä, aion sitä jatkaa. Syksyllä jatkan myös tanssin ja aerobicin ohjaamista, tosin vaihdan rankemmat tunnit vähän kevyempiin. Tottakai muutenkin mennään vauvan ehdoilla, väkisin ei tuota jatketa sitten kun ei enää tunnu hyvältä.

 

[Sanna]

Raskausviikkoja itselläni kasassa lähes 21. Olen entinen kilpaurheilija, ja urheilen edelleen erittäin aktiivisesti. Koulutukseltani olen liikunnan ohjaaja, ja teen näitä töitä muun opiskeluni ohessa. ""Normaaliin"" tahtiin liikuin töissä about viikolle 15 saakka. Sitten vähensin aerobic, spinnig ym. ohjauksia n. 10 viikkotunnista n. viiteen. Hyvin kulkisi mammalla ja hurjasti kasvaneella massulla edelleen ja myös minulla syke huitelee välillä varmasti 180 paikkeilla hetkellisesti, ja tämä huolestuttaa hieman. Ohjaajan työtä aion jatkaa rv 25 saakka, mutta ""jumppaan"" varmasti raskauden loppuun saakka, jos ongelmia ei ilmene. Juoksulenkillä tuo 150 pysyy kuitenkin hyvin. Jonkin verran olen siis sykkeitäni seurannut, mutta olen enemmänkin noudattanut omien tuntemusteni mittaria, ja samaa olen suositellut muillekin. Jokaisella on nuo sykkeet kuitenkin varsin henkilökohtaisia, riippuen jo pelkästään aiemmasta liikuntataustastakin.

Hyvää odotusta muillekin liikkuville mammoille.