Vihdoin ja viimein maltan istua tähän ja alkaa kirjoittamaan meidän kuulumisia =)
Kiitokset kaikille onnitteluista! :heart:
Tosiaan meidän pieni neiti päätti ottaa muutaman päivän varaslähdön ja syntyi 19.11. klo 7.43 mitoin 3150g ja synnytyshuoneessa 46cm, mutta osastolla 48cm

py 32,5cm.
Pe 13.11. alkoi supistelemaan siihen malliin että oltiin jo Jorvissa 4 tuntia odottelemassa josko hän olisi silloin syntynyt? Mutta eipä lähtenytkään kunnolla käyntiin ja tultiin kotia panadolin voimalla nukkumaan

Aamulla taas tunnin supisteli mutta loppui kuin seinään. Keskiviikkona oli todella hyvä olo illasta, ei pahemmin ahdistanut. Yöllä sitten heräsin yhteen kunnon supistukseen, tuntui kuin olisi silmät pullahtanut päästä ja tiesin että silloin se olisi menoa. Seuraava supistus tulikin vasta 15min kuluttua ja siitä sitten reilun puolituntia 10min välein. Mies heräsi siinä vessaan ja sanoin että taitaa olla lähtö tulossa? Mies meni takaisin nukkumaan mutta nousikin hetken kuluttua keittämään kahvia.

Puoli neljän aikaan alkoi tulla 5 min välein ja soitin äidilleni. Äiti otti taksin ja oli meillä puoli viiden aikaan. Siihen mennessä supistusten väli oli pidentynyt ja epäsäännöllistynyt. Päätettiin kuitenkin lähteä, kun äitikin oli tullut. Ajettiin ensin tankkaamaan keskustaan, jolloin tajusin kellosta että edellinen supistus oli ollut 20min sitten. Alkoin pähkäilemään että tuleeko tässä lähtöä vai ei? Päätin soittaa Jorviin. Kerroin että olimme käyneet siellä jo edellisenä perjantaina ja välit supistuksissa pidentyneet. Sanoivat vaan että mentäisiin kotiin nukkumaan ja tulisimme kun supistukset taas tulisivat säännöllisesti 5min välein. Ajettiin kotiin ja ovesta kun pääsin sisään, niin eiköhän taas supistanut. :kieh: Menin sänkyyn kuitenkin ja koitin nukkua. Ajattelin että seuraan siinä hetken ja mies saa nukkua. n. 5.40 taisi kello olla kun kuului iloisesti poks! Ja huusin että nyt menee vedet!

Mies haki pyyhkeen ja äkkiä se mun jalkojen väliin. Könkkäsin vessaan ja mies haki puhdasta housua soittaen samalla Jorviin että tullaanko omalla autolla vaiko lanssilla kun ei tiedetty oliko vauva kiinnittynyt. Käskivät tulla omalla autolla ja minä tungin Saran vaipan housuihin
Kuuden aikaan ajeltiin jo sataa neljääkymppiä Jorviin ja toivottiin ettei poliiseja tulisi vastaan. Mies "panikoi" ja kiirehti

Supistukset tulivat silloin 5 min välein, mutta mulla oli ihan hyvä olo siinä kuunnellessa nightwishiä
Sairaalan pihassa sitten olikin vaikeuksia nousta autosta ylös, ilmeisesti pystyasento sai aikaan sen että supistukset tulivatkin 1-2 min välein ja erittäin tuskallisina. Eteenpäin ei meinannut päästä ja joku aamuvuoroon tuleva hoitsukin tarjosi apuaan, jos oltaisiin tarvittu :ashamed: Pääsin sitten kuitenkin sisälle asti persus litimärkänä :ashamed: :ashamed:
Siinä hetki odoteltiin että kätilö otti vastaan. Salit oli täynnä ja saatiin joku varakomero
Anelin samantien jotain lievitystä :ashamed: Olin auki n.4-5cm. Puolentunnin kuluttua seitsämältä tuli lääkäri joka pisti jonkun kohdunhermopuudutteen, pudendaalipuudutteen. Tosin tuosta ei ollut mitään hyötyä ainakaan mulla. Yhden supistuksen vaimensi pikkuisen, mutta muuten huutelin apua

Tuolloin olin auki jo 8cm. Puolisen tuntia meni että avauduin siihen 10cm ja sain luvan ponnistaa. 11min kesti ponnitus vaihe, joka tuntui hirmu pitkältä ja erittäin kivuliaalta. :| Tyttö syntyi sitten pistein 9/10/10 :heart: Aluksi ei kuulunut mitään ja hermostuin hiukan, mutta sitten kuului hento parkaisu. Hän oli heti silmät auki ja ihmetteli ympärillään hääriviä kätilöitä ja isäänsä =) Kaksi kätilöä siinä laittoivat sitten tyttöä ja ihastelivat kuinka kaunis ja kiltti vauva hän oli :heart: Oltiin siis oltu sairaalassa 1h15min kun tyttö oli jo syntynyt.

Kiirettä piti, kun muutama muukin oli päättänyt synnyttää sinä päivänä. Jäin sänkyyn makoilemaan ja syötiin siinä aamupalat. Jälkisupistukset alkoivat samantien synnytyksestä ja olivat ihan karmeita. tunsin kun aina lorahteli housuihin samalla. :| Kätilö sitten ehti tulla viemään minua suihkuun ja kun nosti peiton niin sänky lainehti verestä. Nousin sängystä ja housuun valahteli jättimäisiä hyytymiä

Olisi pitänyt kävellä käytävän toiselle puolelle suihkuun mutta sanoin että taitaa näkyä tähtösiä ja kätilön äänikin kuulosti oudolle jo mun korvissa. Hän talutti mut vessaan ja ei sitten onneksi taju mennytkään =)
Siirryttiin osastolle puolen päivän aikaan ja oltiin sairaalassa 2vrk:tta. Oli vähän heikko olo, mutta hb oli kuitenkin 106, enkä tarvinnut verta.
Tyttö on todella kiltti, niinkuin synnytys kätilöt kehuivat :heart: Täys imetyksellä mennään ja olen todella iloinen kun Saran kanssa se ei onnistunut alkuunkaan. Ei tarvitse pullojen kanssa pelata ja helpottaa tosi paljon. Syötöt kestävät 7-10min ja joskus sitten 15-25min eli ei mene koko aika siihen että olisin kädetön ja jalaton täällä =)
Vain kahtena iltana on masua itkenyt, mutta kun on saanut kakan kulkemaan niin se on ollut siinä sitten. On niin hirmu rauhallinen ja tyytyväinen että välillä mietin onko kaikki kunnossa..?! :ashamed:

Öisin nukkuu 3-6 tunnin pätkiä ja jaksan siis todella hyvin päivisin. Mies on nyt 7 viikkoa lomalla, joten päästään hyvään alkuun tän vauva-arjen kanssa.
No sitten meidän marakatti...
Uhmaikä alkoi kunnolla perjantaina 13.päivä ja sen jälkeen ollaan oltu helisemässä. :kieh: Kuuluu satakertaa päivässä: ANNA OLLA! Jos siis kiellän jostain. Tai sitten: ÄLÄ KOMENNA! Tai sitten: JUTS JOO! tai JOO JOO! Tai: PÖPÖN PÖPÖ! (höpön pöpö) Tänään kielsin häntä niin huusi: ISIII PELASTA!! Ja eilen huusi vessassa: APUVA APUVA!
On siis aivan mahdoton :kieh: Ja kyllä vauvan tulo on sitä edesauttanut, mutta eipä se mikään ihme ole, olihan hän meidän perheen maskotti

Tekee kyllä hyvää Saralle tuo pikkusisko, että huomaa ettei ole tän maailman napa

Puhua pulputtaa jatkuvasti. Pottailee jonkun verran ja panttaa päiväkausia kakkaansa. Tuo kakkaaminen on ongelma meillä. Kun sitten koitan saada hänet tekemään pottaan tai vaippaan niin huutaa mulle että: ANNA OLLA!
Pukee itse vaatteensa mutta kyllä mekin puetaan hänelle jos on kiire jonnekin. Pukee kyllä sitten kaikkien muidenkin vaatteet päälleen

Syö itse jos on hyvää ruokaa hänen mielestään, mutta muuten tarvitsee sitten kaikenmaailman temput että söisi jos ei ruoka miellytä :kieh: Erittäin aikaansaava tyttö, mutta tarvittaessa hyvinkin vieraskorea :saint:
Vauvasta tykkää paljon, mutta kun huomaa että syötän ja olen kädetön sekä jalaton, niin silloinpa alkaa tapahtumaan
Kohta taitaa kutsu käydä, kun äherrys kuuluu selän takaa

Koitan kirjoitella joskus toiste paremmin Sarkun kuulumisia

Tässä meidän pieni tulokas..

:heart: