Long time no see!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kielletty
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
hei! mitä sinne? :)

mä täällä just kelailen että onko musta tulossa pöpi ku alkaa sotkut käydä niin paljon hermoille että voisin vaihtaa ukon ja lapsetkin puhtaaseen kämppään. eikä tää meidän edes niin paha oo ku moni muu mutta ku mä en näe mitään muuta ku siivottavaa. :ashamed:

sanoin jo lapsillekin että mua saa alkaa kutsua palvelijaks jos ne niin tahtovat. nyt järjetön morkkis..

emmä tiiä muistatko mua enää mutta olen harmaa nykyään..vanha HelloShitty. :wave:
 
Ihan jees.
Pitäisi lähteä vielä vähän maalailemaan ja pestä lakanat pois pyörimästä ja muutenkin tollainen pintapuolinen nopea siivous jotta voisi hyvällä omallatunnolla laiskotella loppupäivän :)
 
Muistan, tietenkin muistan! :)

Ootko sie vielä kotona? Miulla se ainakin on omiaan vaikuttamaan sotkunsietokykyyn, kun pääsee välillä kodin ulkopuolelle, mielellään säännöllisesti niin ei sillä lailla edes haittaa tai huomaa...

Tänne aika raskaita aikoja. Toki paljon hyvääkin, mutta molemmat lapset sairastuivat korvakierteeseen melkein heti eron ja muuton jälkeen. Käyn niin ylikierroksilla etten ole nukkunut kuukausiin :S Eilen käytiin esikoisen kanssa sairaalassaa ja hän nyt sitten sai putkitus(mahd myös kitarisan poisto) ajan, tyttö saa vielä odottaa vuoroaan ja kasvaa... No nyt sitten soittivat päiväkodilta ja ovat esikoisesta huolissaan. Olen itsekin ollut jo alusta asti, koska lapsi ei mielestäni ole "normaali". Mietin olisiko lievää aspergeria, vai mitä.. no tätä nyt sitten aletaan seuraamaan.

Käyn kauppista aikuispuolella ja meinasin joskus valmistuakin :) Tässä nyt viimeisimpiä...
 
Vieläkö rakkaus uuden onnen kanssa kukoistaa? En vittuile vaan ihan hyvällä kysyn :) Sä olet ainakin sen onnen ansainnut, seurasin pitkään sun ja sun eksän tilannetta. Tsemppiä myös lasten tilanteeseen. Nuorimmalla meilläkin korvakierre ja putkitusta mietitään :hug:
 
Muistan, tietenkin muistan! :)

Ootko sie vielä kotona? Miulla se ainakin on omiaan vaikuttamaan sotkunsietokykyyn, kun pääsee välillä kodin ulkopuolelle, mielellään säännöllisesti niin ei sillä lailla edes haittaa tai huomaa...

Tänne aika raskaita aikoja. Toki paljon hyvääkin, mutta molemmat lapset sairastuivat korvakierteeseen melkein heti eron ja muuton jälkeen. Käyn niin ylikierroksilla etten ole nukkunut kuukausiin :S Eilen käytiin esikoisen kanssa sairaalassaa ja hän nyt sitten sai putkitus(mahd myös kitarisan poisto) ajan, tyttö saa vielä odottaa vuoroaan ja kasvaa... No nyt sitten soittivat päiväkodilta ja ovat esikoisesta huolissaan. Olen itsekin ollut jo alusta asti, koska lapsi ei mielestäni ole "normaali". Mietin olisiko lievää aspergeria, vai mitä.. no tätä nyt sitten aletaan seuraamaan.

Käyn kauppista aikuispuolella ja meinasin joskus valmistuakin :) Tässä nyt viimeisimpiä...

voi..toivottavasti asiat selvii. :hug: ehkä helpottaa kun on lähellä sukua ja kavereita nykyään. :) nukkua varmaan saa kun lapset muuttaa kotolta. mä oon ainakin jo luovuttanut!

kotona olen juu vieläkin. nuorin 1v8kk. viimeistään ens vuonna pitäis lähteä opiskelemaan. mietin että jos kans hakeutuis aikuiskoulutukseen tai jos sais oppisopimusta. yhen kivan koulutuksen löysinkin muttei ollu lähellekkään meitä. :(
 
Voiko tuon ottaa edes vittuiluna? :D Ai niin, palsta...

Ei, kyllä se valitettavasti kajahti karikkoon, vaikka lupaavalta näyttikin... jostain syystä kuningas alkoholi alkoi kisailemaan miun kanssa huomiosta ja huomasin jääväni kakkoseksi joten hyvin pian vihelsin sitten pelin poikki. Sääli, muuten oli niin upeaa aikaa. Miehet kakkoskierroksella vaan tuntuu olevan tosi itsekkäitä : "-MINUAHAN ei YKSIKÄÄN muija enää ala komentelee!" - tyylillä, kun kysyt et oletko lähdössä tänään ulos...? :D

Ei ole aurinko siis meidän risukasaan kauheasti paistellut, mutta yritetään pysyä positiivisena. Kauhean paljon alemmas ei enää pääse!

Tsemppiä siullekin korvakierteiden kanssa!
 
Voiko tuon ottaa edes vittuiluna? :D Ai niin, palsta...

Ei, kyllä se valitettavasti kajahti karikkoon, vaikka lupaavalta näyttikin... jostain syystä kuningas alkoholi alkoi kisailemaan miun kanssa huomiosta ja huomasin jääväni kakkoseksi joten hyvin pian vihelsin sitten pelin poikki. Sääli, muuten oli niin upeaa aikaa. Miehet kakkoskierroksella vaan tuntuu olevan tosi itsekkäitä : "-MINUAHAN ei YKSIKÄÄN muija enää ala komentelee!" - tyylillä, kun kysyt et oletko lähdössä tänään ulos...? :D

Ei ole aurinko siis meidän risukasaan kauheasti paistellut, mutta yritetään pysyä positiivisena. Kauhean paljon alemmas ei enää pääse!

Tsemppiä siullekin korvakierteiden kanssa!

No voi harmi :( Mä muistan vielä kuinka sä vaikutit niin onnelliselta ja ihanalta kuulosti se tapa jolla kuvailit miten huomaisitte tunteenne :) Oikeassa olet, parempi viheltää peli poikki heti alkuunsa jos huomaa tuollaista. Harvemmin mikään sitä alkoholia voittaa, valitettavasti. Eli jotain hyvääkin, huomasit sentään ajoissa millaisesta miehestä oli kyse! :)

Ja tosiaan, mä oon varmaan palstaillut liian kauan kun huomaa jo osaavansa laittaa joka kommentin perään lisäyksen et "millä mielellä" se on kirjoitettu :D Argh, kun tänkin osaisi joskus lopettaa ;)
 
Tervehdys vaan ja jaksamisia vaikeisiin aikoihin! :hug:

Meillä on perhe kasvanut, tällä hetkellä 2kk ikäisen tyttövauvan muodossa ja on taas niin ihanaa olla kotona pienen kanssa! :heart:
 
Noo, sitä oppinut tärkeän läksyn elämässä kun ymmärtää lopettaa ajoissa, ja tietää mitä haluaa/ei halua... :) Ei kuitenkaan kaduta, oli se kokeilemisen arvoinen matka vaikka lyhyeksi jäikin. Enkä viitsi katkeroitua, nyt meni näin, ehkä joskus jotenkin muuten, mutta lapsethan tässä on ykkössijalla!

Mie luulin jo lopettaneeni, mutta iskikö nyt heikko hetki, kun olen taas täällä?? :O
 
Tervehdys vaan ja jaksamisia vaikeisiin aikoihin! :hug:

Meillä on perhe kasvanut, tällä hetkellä 2kk ikäisen tyttövauvan muodossa ja on taas niin ihanaa olla kotona pienen kanssa! :heart:

Voi miten ihanaa, onnea <3 Vaikka kahden pienen kanssa onkin nyt ollut rankkaa kun on tuota sairastelua niin paljon, niin kyllä sitä aina välillä tulee näitä aivokuolemia missä sitä ajattelee että olisihan se vielä kerran kiva kokea uudestaan... muistan niin selkeästi sen tuoksun, sen fiiliksen kun olet yhtä vauvasi kanssa... huoh <3
 

Yhteistyössä