Loppuraskauden raskas odottelu

[muumimamma]

Mä uskon etten ole yksin näitten ajatuksieni kanssa.. Mutta mä oon jo ihan kypsä tähän odotteluun! Laskettu aika on mennyt eikä mitään kunnon merkkejä vielä.
Kaikki ystävät ja sukulaiset kyselee että joko joko, miehen työköverit töissä kyselee, johon mies jo tokasee että enkai mä tässä muten olis.. Mieskin kyselee tottakai joka päivä että joko mennään.. Toki ymmärtää ettei se musta kiinni ole mutta sitä vaan tuntee että olonsa niin hölmöks ja epäonnistuneeksi kun ei saa tätä vauvaa tähän maailmaan.. Tai tuleehan se sieltä sitten kun parhaaks näkee! Tää on vaan niin raskasta nämä viimeset päivät että pakko päästää höyryjä vähän ulos..

Sitä vaan haluais jo tässä vaiheessa jakaa nää kallisarvoiset äitiyslomapäivät sen vauvan kanssa! Koti on siivottu moneen kertaan, pyykit pesty ja silitetty ja kaikki muukin valmista vauvaa varten.. Aika jännä, että sitä oli niin varma että vauva syntyy juuri siinä pari päivää ennen laskettua aikaa, ja oli asennoitunut siihen, niin ehkä nämä päivät siksi tuntuu henkisesti niin ylivoimaisilta..

Täytyy vaan lohduttautua sillä että kyllä se lähipäivinä kuitenkin tapahtuu! Ei ne sinne ole koskaan jäänyt.. Mutta aurinkoista odotusta kaikille! ja voimia varsinkin "ylimenneille"!

 

[JÄTTILÄINEN]

Samassa veneessä ollaan. Se alkaa juu hymyilyttämään, kun ihmiset soittelevat ja viestittelevät, että joko joko. Kai me nyt hyvänen aika ilmoitetaan kyllä asiasta sitten kun jotain tapahtuu.
Meilläkin on siivottu moneen kertaan, sairaalakassit pakattu viikkoja sitten, vaatteet silitetty ja viikattu ja pakkanen täytetty ruoalla.
No yritetään nyt tsemailla ajatuksella, että se on maksimissaan se kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen...

Neuvolan täti kyllä sanoi, että useimmiten vauvat tulevat viikon sisään lasketun ajan jälkeen. Siinä oljenkorressa roikumme tällä hetkellä.

Kyllä se sieltä tulee... Toivottavasti pian...

 

[äiti83]

mulla meni viime raskaus 10 päivää yli mutta kyllähän se sieltä tuli sitten.. oli vaan niin tuskastuttavaa ku halus jo sen pikkusen omaan syliin.. ja kuuma intiaanikesä ei siinä vielä lisäks helpottanu yhtään..

sekin kyllä ärsytti kun koko ajan kaikki huomautteli että ai jaa et ole vieläkään jakautunut.. just.. ihan kun en itse sitä olisi huomannut.. kaipa sitä vaan sitten yritti asennoitua että paremmin se sitten pärjää täällä maailmassa kun saa olla "yliaikaa" hemmoteltavana..