Loppuraskaus

["miuku"]

Minkäslaisia oloja ja fiiliksiä teillä loppuraskaudessa? Mulla alkaa olla jo aika tahkeaa tämä arki. Kaikenlaisia vaivoja ilmaantunu. Jotain liitoskipuja ollu nyt viikon verran, tuntuu sille kuin joku olisi potkassu tonne haarojen väliin. Lisäksi tuntuu ettei happi riitä, oksettaa ja heikottaa, voimat loppuu pieneistäkin ponnistuksista. Sekä maha ihan sekaisin ja mielialat heittelee... Eli hyvin viehättävä olo. Toivoisin todella, että vauva syntyis pariviikkoa ennen laskettua aikaa, siitäkin syystä, että on vissii aika iso vauva tulossa, laskettuna päivänä yli nelikiloinen luultavasti. Kilon painavempi kuin esikoinen, eli aika iso ero... Ja ite oon aika pieni. Eivät oo vielä puhuneet mistään käynnistyksistä, mutta ajattelin ite ehdottaa kyllä jos mitään ei kuulu. Vaikka ei se käynnistyskään mitään mukavaa ole. Mutta ehkä sekin on parempi vaihtoehto kuin pitkittynyt synnytys. Ei houkuttele ajatus.

 

["vieras"]

Kyllä sen vauvan on paras lämmitellä kohdussa mahdollisimman pitkään. Itse odotan kaksosia rv38 ja olo on todella kipeä ja tukala. Toiset äidit eivät meinaa millään jaksaa odottaa viimeisiä viikkoja, mutta lapsilleenhan haluaa vain parasta, eikös?

 

[astrolabe]

Huomenna alkaa rv 37. Olen malttamaton tapaamaan poikani, mutta ei tässä muuten mitään. Aneeminen olen, väsynyt, vessassa saa juosta, verenpaine heittelee matalasta kohonneeseen minuuteissa, happi ei riitä mutta on tämä helpompaa kuin alkuraskaus. Synnytys jännittää.

 

["miuku"]

Vauva on jo täysin kehittyny rv 38, täysiaikainen, eli mitään haittaa ei olisi vaikka syntyisi silloin. Ainut mitä noitten viikkojen jälkeen tapahtuu on se, että paino nousee. Uskon, että äidit on malttamattomia pääasias noiden vaivojen vuoksi ja pelätään, että vauva tulee niin isoksi, että vaikea synnyttää. Eihän se pitkittynyt synnytys ole vauvallekkaan hyväksi.

 

[Vinku85]

Rv 36 menossa ja vointi on hyvä kunhan en rasita itseäni liikaa. Pääasiassa vain nautin tästä ajasta, muhkeasta vatsasta ja pesänrakennuksesta. Kärsimättömyys alkaa kuitenkin pikkuhiljaa nostaa päätään, vielä pari viikkoa lääkärintarkastukseen, missä saan kuulla painoarvion ja muutenkin tilannekatsausta. Jännittää toki, esikoinen kun kyseessä.