lopun alku

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Pete
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

Pete

Vieras
9 vuotta yhdessa joista 7 naimisissa ja kaksi lasta. joitakin kuukausia sitten vaimoni jai kiinni pettamisesta, ei kertonut itse vaan sain selville. ei meinannut myontaa, mutta painostuksen alla niin teki. suurin huolen aihe hanelle oli ettei toisen miehen perhe saa tietaa. teko oli harkittu pitkallisen mietinnan tulos (yhteisen tuttavan kanssa).

tama heratti minut huomaamaan kuinka pahasti olen laiminlyonyt vaimoani alusta lahtien. olen hakenut apua ja olemme asioista jutelleet. vaimo myonsi ettei ole minua rakastanut pitkaan aikaa ja erokin on enemman kuin mahdollinen. nyt olemme paatyneet ratkaisuun (asumme ulkomailla) etta vaimo muuttaa takaisin suomeen lasten kanssa mina jaan tanne viela vuodeksi. saamme kumpikin hieman miettia ja fyysinen ero tekee hyvaa, vaikka vaimolla tuleekin olemaan raskasta pienten lasten kanssa.

Mina herasin huomaamaan kuinka vaimoani rakasta ja havettaa niin paljon kaikki se ymmartamattomyys ja toisen huomioonottamatta jattaminen, vaikka toinen on sanonut suoraan, ja useasti. olen ollut maailma itsekkain ihminen ja siita saan nyt karsia. Miten olen edes voinut kuvitella etta suhde toimii itsestaan, havettaa ja nolottaa. ei kaikkia naita vuosia voi pyyhkia pois just like that.

ymmarran etta se vie aikaa ja olenkin nyt muuttunut, valaistunut, osallistun myos henkisesti arkeen, olen alkanut puhua, kipeistakin asioista, hellimaan ja koskettamaan vaimoa ilman seksuaalista latausta, kuuntelemaan hanta ja olemaan lasna. kertomaan kuinka arvostan hanta ja hanen panostaan perheemme arjessa ja kuinka hieno ihminen ja kuinka mahtava aiti ja nainen, myos haluttava, han on.

meilla on viela noin 6 kk yhdessa ennen muuttoa, ja ymmarran senkin ettei siina ajassa asioita saada nollattua, mutta se on alku, tulos voi olla sitten mita vain mutta se on myoskin aina uusi alku,ei loppu. olen karsimaton luonteeltani ja se on vaikeaa kun ammatti-ihmiselta saa tiedon etta prosessissa menee ainakin 2 vuotta ja siihen pitaa olla sitoutunut, taysilla. siina haetaan kultamitalia, ja sen eteen pitaa olla valmis tekemaan toita, ja paljon.

Olisi kiva saada asiallisia kommentteja asian tiimoilta.
 
On hienoa kun olette pystynyt muuttamaan käytöstänne.
Arvostatte entistä enemmän vaimoanne.
Onko vaimonne huomannut muutumisenne?
Pystyttekö molemmat antamaan anteeksi toisillenne.
Jos pystytte, niin näkisin teillä olevan hyvät mahdollisuudet jatkaa liittoanne.

Ja minä toivon sydämenipohjasta teidän onnistuvan jatkamaan yhteistä elämää.
 
Vain narsistin mies kuvittelee kaiken vian olevan hänessä itsessään ja jopa hän on vastuussa vaimon petoksesta.

herää pahvi, ei se noin mene. kannat liikaa syyllisyyttä kaikesta, mutta sinut on manipuloitu tuohon.

nyt lopetat matelemisen
 
Minuakin hämää tuo, että nainen pettää, mutta se ikäänkuin unohdetaan kun miehestä tehdään syntipukki. No eihän narsistista omasta mielestään koskaan vikaa löydy ja hyviä ovat syyllistämään. Nainen pettää ja mies alkaa ylistelemään ja tekemään parannusta??? Hmm.......
 
Ei se, että pitkässä liitossa kerran pettää, tee pettäjästä narsistia.
On tietysti mahdollista, että henkilö on narsistinen mutta valitettavasti ylläolevassa tekstissä ei ole mitään, joka tukisi tätä väittämää. Usean piirteen pitäisi täyttyä, jotta voitaisiin puhua narsismista. Jotain tolkkua taas näille narsismi-höpinöille, kiitos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja järkeä keskusteluun;10788479:
Ei se, että pitkässä liitossa kerran pettää, tee pettäjästä narsistia.
On tietysti mahdollista, että henkilö on narsistinen mutta valitettavasti ylläolevassa tekstissä ei ole mitään, joka tukisi tätä väittämää. Usean piirteen pitäisi täyttyä, jotta voitaisiin puhua narsismista. Jotain tolkkua taas näille narsismi-höpinöille, kiitos.


Älä ihmeessä sulje pois narsismivaihtoehtoa! Ellithän pissivät hunajaa lukiessaan/kuullessaan sanan:" Narsismi"

Jokainenhan mulkku mies, hoikempi virkasisar, tai muuten / fiksumpi ihminen on automaattisesti narsisti. Näin se vaan on!
 
AP:n tilanne on aika lailla sama kuin itselläni oli ennen avioeroa. Mies keskittyi vain työhönsä ja muihin hänelle tärkeisiin asioihin. Kodin ja lastenhoitoon joudun lähes anelemaan apua. Huomasin, että minua pidetään itsestäänselvyytenä enkä saanut enää minkäänlaista arvostusta. Huomioimisesta ja hellyydenosoituksista ei ollut jälkeäkään. Miehen mielestä minä vain nalkutin. Hoidin kodin, lapset ja työni, mutta parisuhdetta en voinut hoitaa, kun mies ei kokenut sitä tarpeelliseksi.

Meidän tapauksessa tilanne ajautui siihen, että halusin eron. En jaksanut enää yrittää, koska parisuhteen ja perheen hoitaminen ei ole vain yhden osapuolen asia, vaan kummankin pitäisi sitoutua siihen. Muutenkin ärsytti, että miehen unelmia ja haaveita piti toteuttaa, mutta minun haaveista ei tarvinnut välittää (esim. mies halusi urheilullisia lomia esim. Lappiin, joten menimme sinne monta kertaa, mutta kun minä halusin eksoottisempiin kohteisiin, niin emme käyneet niissä koskaan).

Myönnän, että minä myös petin, mikä oli todella suuri järkytys miehelle. Mies oli aina kuvitellut, että minä en koskaan voisi pettää. Näin jälkikäteen ajateltuna en todellakaan ole pettämiseen taipuvainen ja tuota muutaman kuukauden ajanjaksoa lukuunottamatta en ole koskaan sitä ennen enkä sen jälkeen pettänyt. Silti haluan saada AP:n tajuamaan, että joskus naisen pettäminen on enemmänkin ymmärryksen, lohdun ja hyväksynnän hakemista, koska ihminen kaipaa sellaista ja jos sitä ei saa kodista, niin sitä saattaa haksahtaa, vaikkei sellainen ole edes ollut suunnitelmissa. Joskus sitä on niin sekaisin tunteistaan, kun ei halua erota, mutta ei voi jatkaa tällaista elämää koko ajan uhrautuen, joten sitä tekee epätoivoisia ratkaisuja esim. pettää.

Korostan, että onhan sitä sellaistakin pettämistä, että etsitään vain pelkästään seksuaalista nautintoa ja ollaan valmiit pettämään kenen kanssa vaan. Tällaista pettäminen on ollut perinteisesti miesten osalta, mutta kyllä sitä näköjään naisetkin osaavat. En sitten tiedä, että kumpi on pahempaa, että onko pettämisen syynä vaihtelun halu ilman kiinnostusta ihmiseen vai se, että etsii lohtua tunteisiin nimenomaan jonkun tietyn ihmisen kanssa fyysisesti mutta myös henkisesti.

Sanoisin omasta kokemuksestani sen, että mitä pidemmän aikaa asiat ovat menneet pieleen, sitä pidemmän aikaa menee myös asioiden korjaamiseen. Vaikka AP muuttaisi heti käytöstäsi, niin vaimon mieltä painaa vuosikausien sanomiset ja tekemiset. Nykyaikana arvostamme materiaa ja panostetaan asuntoon, autoon, kotiteatterisysteemeihin yms. Silti ei panosteta yhtään siihen, mikä pitäisi olla tärkeintä eli rakkaus.

Ulkomailla ollessa voi olla vaikeaa saada parisuhdeterapiaa, koska tällaisia asioita pitäisi keskustella nimenomaan omalla äidinkielellä. Voi silti tehdä paljon esim. pitää päiväkirjaa, lähettää rakkauskirjeitä puolin ja toisin ja keskustella. Alussa, kun kaikki on vielä sekaisin, voi olla helpompaa keskustella kirjoittamalla kuin puhumalla.

Suosittelen lämpimästi myös lukemaan asiaan liittyvää kirjallisuutta. Jos ei ole yhtään lukuihmisiä, niin siinä tapauksessa keskustelupalstatkin voivat olla yksi keino saada urautuneisiin ajatuksiin uutta suuntaa. Ero ei mielestäni ole ratkaisu, koska yhteisten lasten takia kannattaa olla valmis tekemään suhteen eteen paljon. Eroa kannattaa harkita vasta sitten, jos mikään muu ei enää auta.
 
Melkoista... Vaikea kuvitella, että kukaan voisi olla yksin syyllinen siihen, että puoliso pettää. Ootkohan nyt liian ankara itellesi? Osaako vaimosi arvostaa sinua vastaisuudessakaan, jos alistut nytkin kynnysmatoksi? Vai kuulostaakohan tämä vain sille, toisaalta saatat olla myös hyvin fiksu, ajattelevainen, avomielinen ja anteeksiantava mies. Tarvitseeko pettämisen olla maailmanloppu? Parisuhde on aina niin paljon enemmän kuin seksiä ja pettäminen taas yleensä on vain läheisyyttä ja seksiä tai vain jompaa kumpaa. Onko se niin paha, jos sitä saa suhteen ulkopuolelta?
 
Melkoista... Vaikea kuvitella, että kukaan voisi olla yksin syyllinen siihen, että puoliso pettää. Ootkohan nyt liian ankara itellesi? Osaako vaimosi arvostaa sinua vastaisuudessakaan, jos alistut nytkin kynnysmatoksi? Vai kuulostaakohan tämä vain sille, toisaalta saatat olla myös hyvin fiksu, ajattelevainen, avomielinen ja anteeksiantava mies. Tarvitseeko pettämisen olla maailmanloppu? Parisuhde on aina niin paljon enemmän kuin seksiä ja pettäminen taas yleensä on vain läheisyyttä ja seksiä tai vain jompaa kumpaa. Onko se niin paha, jos sitä saa suhteen ulkopuolelta?

Eikun ap On fiksu mies, hänen vaimonsa ei ole yhtä fiksu?
 
Viimeksi muokattu:
Ap, olet varmaan miettinyt asiaa ja olet huomannut, että oma käytöksesi onkin ollut vain vastinetta vaimon narsistiseen käytökseen. Se suojakuori, jota sinä nyt pidät välinpitämättömyytenä, oli sinun itsesi suojelemista narsistin vallalta. Eli aivan normaalisti olet käyttäytynyt.
 
Huvittuneena aina luen näitä viestejä pettämisestä ja yhdistävä tekijä joka kerta on syyllinen. Aivan sama kumpi pettää, mutta syyllinen on aina se mies. Jos nainen pettää syy on miehen, jos mies pettää niin syy todellakin miehen. Eivätkö naiset osaa kantaa vastuutaan tekemisistään...
 
Minusta Pete on vastuussa lähinnä lapsilleen isänä. He ovat viattomia vanhempiensa tekoihin eivätkä ole pyytäneet päästä tähän maailmaan. Mikään "itsetutkiskelu/parisuhteen/ihmissuhteiden seulonta" ei saisi tätä vastuuta horjuttaa.
 
Huvittuneena aina luen näitä viestejä pettämisestä ja yhdistävä tekijä joka kerta on syyllinen. Aivan sama kumpi pettää, mutta syyllinen on aina se mies. Jos nainen pettää syy on miehen, jos mies pettää niin syy todellakin miehen. Eivätkö naiset osaa kantaa vastuutaan tekemisistään...

Aikuinen ihminen on vastuussa itsestään ja omista teoistaan itselleen. Aikuinen ihminen ei ole vastuussa toisen ihmisen teoista.
 
Viimeksi muokattu:

Similar threads

E
Viestiä
18
Luettu
402
K
K
Viestiä
5
Luettu
415
A
S
Viestiä
7
Luettu
641
Perhe-elämä
Inhorealistille.
I

Yhteistyössä