loukkaantuisitko jos mies ilmottaisi

[vieras]

Ei avioliitto estä pettämästä tai jättämästä. Sitoutuminen on ennen kaikkea henkinen asia, ja jos se puuttuu, niin ei siinä mitkään sormukset tai avioliitot auta. Avoliitossa voidaan olla henkisesti yhtä sitoutuneita kuin avioliitossakin.

Pidän silti avioliittoa ihan järkevänä ratkaisuna, jos tosiaan aiotaan elää yhdessä. Ei se sinänsä suhteen kestävyyttä takaa, mutta tuo turvaa, jos toinen esimerkiksi menehtyy äkillisesti.

 

[vieras]

pitäiskö miehen sitten teeskennellä pitävänsä avioliittoa tärkeänä ja ihanana asiana vaikka se ei hänelle mitään merkkaa?

loukkaantua ap:n tilanteessa saa mun mielestä lähinnä siitä mielenmuutoksesta, jos tosiaan mies on antanut ymmärtää, että haluaa naimisiin ja sitten ei yhtäkkiä haluakaan.

 

[ap]

Minä ajattelen samoin kuin miehesi. Ihan yks lysti olemmeko naimisissa vai emme. Jotenkin vain yksinkertaisempaa olla avoliitossa. Silloin perintö menee suoraan lapsille ja molemmat seisovat omilla jaloillaan, mutta kuitenkin yhdessä samaan suuntaan katsoen. Naimisiin menneet ystäväni ovat eronneet ja avioituneet jo monta kertaa, meillä sitä vaan jatketaan samaa rataa edelleenkin.

Joo, mä kans tajuan tän pointin paremmin kuin hyvin, ei se papin aamen oikeesti muuta suhdetta ja eroaminen tuntuu avioliitosta huolimatta olevan todella helppoa ihmisille nykyään, jotenkin yllätyin kyllä itsekin miten perinteinen tämä ajatusmallini onkaan ja mietinkin, olisiko mun mentävä nyt vaan itseeni ja miettiä itse niitä syitä, miksi naimisiin haluan. En kuitenkaan ole mitenkään uskonnollinen ihminen, joten siitä se ei ole kiinni..
Kesusteltavahan tästä joka tapauksessa on, nyt on vaan sellainen olo että ei ehkä pystyisi siihen hyvässä hengessä.