Luin Anna-leena Härkösen "Heikosti Positiivisen" ja koin deja-vu -tunteen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vieras"

Vieras
... nimittäin siinä kohtaa kun hän kuvaili millaista kohtelu osastolla oli synnytyksen jälkeen. Olisi voinut olla kuin suoraan omasta elämästäni. Ja mä olen 6 vuotta potenut huonoa omaatuntoa siitä että olin niin "huono" ja "hankala" äiti enkä osannut mitään ja miks mä olin niin avuton ja sairas...
Rupesin miettimään, että onkohan noilla osastoilla paljonkin sellasisia hoitajia, jotka nauttivat omasta vallastaan ja päivittäin ilkeilevät ja nöyryyttävät juuri äidiksi tulleita naisia jotka ovat tunteineen muutenkin hukassa? Itsekin olin valvonut ennen synnytystä jo 3 kuukautta ja olin aivan poikki jo ennen synnytystä. Ja kun sen jälkeen vielä saa kuulla vihjailuja siitä kuinka on laiska ja "tulee nämä muutkin äidit täällä toimeen" niin....
Saako hoitajat oikeasti käyttäytyä noin ja onko Suomessa tosiaankin niin, että lapsen syntymän jälkeen äiti jätetään "heitteille"? Itse olen rv 32 ja edessä oleva osastolla olo kummittelee edelliskerran takia kyllä kovasti mielessä...
 
Oli siellä aika... Hmm. Yksi hoitaja sanoi mulle, kun opasti syöttämisessä ja mulla rinnat paljaana, että "mahtaa olla nöyryyttävää rinnat paljaana". En ollut niin ajatellut sitä ennen.
 
Mä samaistun tohon täysin. Pyysin hoitajaa auttamaan (opettamaan) imetyksessä, kävi tyrkkäämässä tissin suuhun ja sano et kas noin, ja poistui paikalta. Ja kaikin puolin muutenkin oli tosi tukalat oltavat. Kellään ei ollu aikaa, eikä halua auttaa. Hoitajat istuivat ryhmässä kahvilla, eikä ketään näkynyt käytävillä. Yksi ainoa mukava hoitaja oli koko aikana, ja se oli ensimmäisenä vastassa, kun osastolle siirryttiin. Toinen taas oli ääripää, aivan kauhea emäntä. Joko sillä oli joka päivä huono päivä tai sit oli vaan valinnu todellakin väärän ammatin. Pelkäsin ku kuuta nousevaa, että juuri tää kätilö tulee vuoroon ja olihan hän joka kahtena viimeisenä yönä.. Kauhukokemus!!
 
Noille hoiva-aloille hakeutuu monesti luonnehäiriöisiä ihmisiä. Nöyryyttävät heikossa kunnossa olevia vanhuksia, lapsia ja sairaita. Kokemusta on monen vuoden ajalta.
 
Olen kuullut sellasista osastoista (huhuja ehkä, toivottavasti!) missä äitien pitäisi itse vaihtaa petivaatteet tai vaihtoehtosesti maata niissä verisissä ja likaisissa petivaatteissa, koska ovat ihan terveitä ja ovat ns. itse aiheuttaneet tilanteen. Sairaalassa hoivataan vain sairaita, äidit saa hoitaa itse nuo asiat. Toivottavasti on vain urbaani legenda...
 

Yhteistyössä