luin tässä viime yönä sängyssä kaksplusssa mitäs nyt keskustelua lapsen yksin jättämisestä

["vieras"]

Meillä tytöt juuri 12v ja 10 täyttäneet, en jättäis kahdestaan yöksi/pitkäksi illaksi....päivällä ovat koulun jälkeen keskenään 1-4h, saatan pyytää vahtimaan pienempää sisarusta esim. kauppareissun ajan tai menee puistoon pikkusiskon kanssa.
Pikkuhiljaa opetellaan vastuuta...ehkä joku 14v voisin aatella jättäväni baarireissun ajaksi kotiin (jos nyt baariin lähtisin )

 

[juuh]

Eiks se mee jotenkin niin, että ensin lapsi on niin pieni, että sitä ei saa/voi jättää yksin yöksi kotin ja sitten seuraavaksi se on niin iso, ettei sitä uskalla jättää...

 

[tike]

:headwall:Mullakin oli pienenä kissa kaverina aamuisin kun vanhukset teki vuorotyötä...hyvin aamulla pääsin kouluun ja päivällä kotiin. Aina selvisin välipalasta ja muista ihan itsekseni Eli meillä meni niinpäin lapsuuskotona, että ihan pienestä pitäen piti huolehtia itse kello soimaan aamuksi ja liikka ym kamat kouluun mukaan, ja ihan itse koulusta kotiin ja ruokahommat ja tiskaukset ja imuroinnit....kun vanhukset väsyneenä tuli töistänsä niin heidän ei tarvinnut paljon puuhastella. Ja kun itselle ikää tuli niin hei ei enää luottanetkaan missään asioissa minuun, vaan se mummo hommattiin lapsenvahdiksi joka jumalan kinkereiden ajaksi minulle 17 vuotiaalle esim

Varsin kätevää

 

[keppälerttu]

mä kirjoitin siihen ketjuun et en jättäis tota kohta 14v yksin, en siksi etteikö se pärjäisi, vaan siksi, ettei mun ole pakko.
mulla ei ikinä ole niin hinku päästä baariin, et pitäis se yksin jättää..
meillä noi isommat (toinen on siis 18v ) on joutuneet ekaluokkalaisesta asti olemaan iltapäivisin ja iltaisin pajon yksin/keskenään, joten siinä niille ihan tarpeeksi huolehtimista..
tää kohta 14v ei halua olla yksin, käydään usein jääkiekkopeleissä josta tullaan kotiin 21:30 ja silloinkin se jo soittaa et joko kohta tuutte

muoks. ja meillä taas nimenomaan silloin saa pyytää kavereita kotiin kun joutuvat olemaan yksin ehkä mä sitten luotan lapsiin eriasioissa, koska en epäile et ne keksis jotain typerää mun poissaollessa

 

["vieras"]

[QUOTE="Niin";23762966]Itselle ei taas ole jäänyt minkäänlaisia traumoja siitä että sain alaluokilla olla koulun jälkeen yksin kotona, jos isovelikään ei siellä ollut. Ei pelottanut tai tuntunut hylätyltä. En toki sano että jokainen lapsi olisi sopivaa jättää yksinään tietyn ikäisenä (lapsissa on eroja, kaikkihan tämän ymmärrämme) mutta ärsyttää myös tämä käsitys, että lapsesta ei ole huolehdittu, jos hän on saanut oppia hiljalleen lapsuutensa ja teini-ikänsä aikana, miten pärjätään myös silloin kun ei se äiti istu vieressä.

Vähän ennen kuin täytin 18 muutin omaan kotiin, ja välit vanhempiin ovat myös tämän jälkeen aina säilyneet poikkeuksellisen läheisinä ja hyvinä. En keksi mitään, mitä he olisivat voineet tehdä paremmin vanhempina, rajoja oli (lapsen mielestä liikaakin, myöhemmin sitä oppi arvostamaan) ja rakkautta. Toivon että osaan olla pian syntyvälle esikoiselleni yhtä hyvä vanhempi, ja että hänelle muodostuu lämmin suhde isovanhempiin.

Anteeksi nyt purkautuminen, alkuperäisestä sen verran että illalla/yöllä en kyllä jättäisi 9- ja 11-vuotiaita keskenään.[/QUOTE]

Näin juuri sinäpä sait oikeata tukea kasvullesi silloin kun sitä tarvitsit! Silloin sitä kyllä hyvin omillaan pärjää aika varhainkin. Turvattomat lapset ovat pienestä asti olleet tuvattomia ja ilman oikeata tukea kasvulleen, jääneet kiinni jatkuvaan laheisyyden ja avun tarpeeseen.

 

[no joo]

En kyllä jättäisi 10 vuotiaan vastuulle muutaman kuuakduen ikäistä vauvaa pariksi tunniksi. kumma kun mun mielestä ei meitä ole koskaan kytätty missään. onkohan ap ajautunut ongelmiin lastensuojelun kanssa?

 

[keppälerttu]

niin ja lisään vielä, et varsinkaan en jättäis pientä lasta toisen lapsen hoitoon, koska olis aika järkkyä sille isommalle, jos jotain pienelle sattuiskin..aikuisenkaan psyyke ei sellaista kestäis, kuinka siis lapsen kestäisi?
nämähän on tietenkin vain kauhukuvia, mut jos niitä voi välttää, niin sen tekisin.

 

["joo"]

no mun mielestä se ei ole kädettömäski kasvattamista ja passaamista, että me ollaan järjestetty niin meidän työt ja opiskelut ettei lastemme ala-asteen ekoilla luokilla tarvitse olla yksin kotona. Meistä on aina jompikumpi kotona ja se on mahdollista koska opiskelen etänä paljon ja mies epäsäännöllisissä töissä.Kummasti meillä niitä pärjääjälapsia vaan kyläilee kun eivät halua olla itekseen kotona tunteja ja joilla ei välttämättä ole edes kunnon ruokaa kotona.puhuvat sitten että kuinka kiva olisi jos äiti olisi kotona enmmän tai joku vastassa kun tulevat kotiin. No täällä ne ruokitaan ja hoidetaan sitten, ei se minua haittaa. Meillä on avoimet ovet kaikille lapsille.

 

["vieras"]

Aika vastuutonta jättää 10v vauvan vahdiksi pariksi tunniksi...

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";23764531]Aika vastuutonta jättää 10v vauvan vahdiksi pariksi tunniksi...[/QUOTE]

USA:ssa olisi lastensuojelujuttu.

 

[isoäiti mölykylästä]

[QUOTE="vieras";23764531]Aika vastuutonta jättää 10v vauvan vahdiksi pariksi tunniksi...[/QUOTE]pakko tähän sanoa, että vaikka 10 vuotias vahti vauvaa sisällä yksin. niin isä oli tossa ulkona parinkymmenen metrin päässä, ettei nyt yksin talossa ollut. vaan tarvittaessa olis kyllä saanut apua. ja reissut ajoitin aina niin että vauva oli nukkumassa silloin. ja puhelimet oli mulla ja hoitajalla. hoidettava täyttää nyt kohta kymmenen, ja hoitaja on jo vähä yli kaksikymppinen ja hyvin voipia nuo näkyy kumpikin olevan.

 

[n28]

Mäkin olin kaikki iltapäivät omillani ekalta luokalta asti. Kyllähän se välillä pelotti ja ahdisti. Aika usein vielä unohdin avaimen kotiin, ja jouduin odottamaan ulkona tunteja että vanhemmat tuli kotiin.

14- tai 15-vuotiaana olin ensimmäisen kerran viikon yksin kotona, kun vanhemmat lähti ulkomaan matkalle. Se oli mahtavaa.