Lumikki- sadun vaikutus lapseen

[niinaj]

En nyt yhtään tiedä mihin keskusteluosioon tämä kannattaisi laittaa, niin tungin tänne. Eli kysyisin, että miten teidän mielestä Lumikki-satu kehittää lapsen ajattelua, omaatuntoa, moraalia.... Entä millaisia tunteita satu herättää eri ikäisissä lapsissa?
Teen aiheesta esitelmän ja toivoisin saavani paljon mielipiteitä asiasta

 

[prinsessa-06]

En tiedä tuosta mutta piti kommentoida kun satu on ainakin meidän tytölle 3v9kk liian pelottava. Pistin tietokoneelta Lumikki-elokuvan niin alussa jo hän pelästyi jotakin hahmoa,taisi olla peilissä näkyvä... vieläkin hän siitä puhuu. En tajunnut että pitää katsoa se yhdessä. Tämä meidän tyttö on ainakin kovin tarkka,ja mietiskelee jälkeenpäin miksi jokin asia meni näin. On muutenkin nyt herkkä aika hänellä.

 

[Ellenin äiti]

En ole lukenut vielä 2,5 vuotiaalle Lumikkisatua koska liian pelottava!

 

[tamar]

Meidän 3 vuotias matkii kaikkea, mitä näkee. Huomattuani sen olen ollut todella valikoiva sen suhteen, mitä annan hänen katsoa. Silloin käytös säilyy hyvänä ja turhat pelot pysyvät poissa. Riittää hyvin se, mitä arkielämä tuo tullessaan ja opetan sen myötä. Onnellisuus ja tyytyväinen mieli säilyvät.

 

[Mölököllimalli]

Meillä 5-vuotiaskaan ei halua lukea lumikkia. Piirrettynä en näyttäis jos vaikka haluaiskin. Aikoinaan näytin hänelle Bambin ja se sekoitti selvästi pojan pään muutamaksi päiväksi, sen jälkeen olen ollut tarkempi näissä asioissa.

 

[Piika-äiti]

Siinä on tosi paljon aineksia.

Lapsi voi käsitellä juuri tämän sadun kautta suhdettaan vanhempiinsa, muihin ihmisiin ja kuolemaan.
Tunteista kateus, pelko, rakkaus ja viha tulevat esille niin paljaina kuin ne vain sadussa voivat tulla.

Oma esikoiseni muutaman kerran sadun kuultuaan kertoi 5-vuotiaana oman versionsa, joka pitkälle oli alkuperäisen kaltainen, mutta omena-kohtaus muutti kaiken: Lumikki ei huolinut punaista puolta vaan tahtoi vihreän ja eukko joutui syömään punaisen ja kuoli, mutta Lumikki ei kuollut vaan eli siellä kääpiöiden kanssa. Ja joskus tuli se prinssi.

Minusta pelottaviakin satuja pitää lukea lapselle. Ne ovat rakennusaineita yhteisiä keskusteluja ja koko lapsen tulevaisuutta varten. Elokuvien näyttämistä sen sijaan pitää miettiä, sillä niitä katsoessaan lapsi ei voi suojautua kuvalta ja ääniltä.

 

[mammaxtvå]

Kohta 6v miettii sadun eri tilanteita ja jopa vertailee arkielämään. 4,5 ei ymmärrä kaikkea ja satu herättää hänessä kovasti kysymyksiä. Olen samaa mieltä kuin Piika-äiti; lukemalla satua lapsi saa siitä eniten, voi esim kysellä rauhassa ja satu jatkuu keskustelun jälkeen. Lisäksi lapsi saa itse kuvitella tilanteet mielessään, videoissahan syöttyy kaikki valmiina eikä sellainen ruoki luovuutta. Itse en näyttäisi Lumikki videota 6 vuotiaallekkaan. Meillä näin.

 

[julia05]

meillä tyttö on aina tykännyt siitä vaikka noita onkin pelottava ollut ku tyttö oli pieni. kääpiöt kaikista kivimpia. ja lumikki on tytön lempi prinsessa ( kun kysyy vaihtoehtoisesti ruususta,bellee ,arielelia, niin lumikki kuulemma paras)
paha noita sai palkkansa ja kaikki päätyy siinä sadussa onnellisesti niin että lumikki ja prinssi menee naimisiin ja kääpiöt käyvät heillä välillä kylässä.
tyttö tykkää sadusta sen vuoksi kun siinä on jännitystä, ja kaikki lopulta käy hyvin. kääpiöistä aina puhellaan ,että kuka on minkäkin niminen,kun kuvia katsellaan.

 

[GCS15]

Se Disneyn leffa on ainakin ihan sairaalloisen raaka! En antaisi oman lapseni sitä katella. Mulla siis 06-poika (joten sitä ei kiinnostakkaan prinsessat ).
Siinä leffassa tulee se kohta, että metsästäjän pitää mennä tappamaan lumikki ja tuoda sen sydän rasiassa ilkeälle äitipuolelle. Mun mielestä todella raakaa ajattelua... Siinä on niin vahvana paha (ilkeän näköinen noita, viaton tyttö jne.). Olen kyllä itse sitä mieltä, että pikkukakkosen Kekseliäässä Kaisassa on paljon enemmän opettavaista meinikiä

 

[vierailija]

Lapsia pidetään nykyään niin pumpulissa, että eivät vielä teineinäkään kestä mitään ja mieli pahoitetaan tyhjästäkin. Normaali arjesta ahdistutaan ja juostaan terapeuteilla.

Ennen kyllä Grimmin satuja luettiin lapsille, eivätkä ne olleet niitä Disneyn siloteltuja versioita. Ja lapsilta vaadittiin pärjäämistä. Ei saatettu tai kuskattu kouluun ja harrastuksiin. Arvosanoja jaettiin jo heti 7-vuotiaille, nykyään ei kuulemma lapsille saa antaa numeroita, etteivät ahdistu.

Piti oppia lukemaan, laskemaan, kirjoittamaan kaunokirjoitusta ja opetella kertotaulu. Siis 7-8 -vuotiaana. Nyt 15-vuotias voi "valmistua" peruskoulusta osaamatta mitään näistä taidoista.

 

[vierailija]

Itse osasin lukea jo ennen ensimmäistä luokkaa ja katsoin silloin jo ennen kun menin kouluun kymmenen vuotta nuorempana olin jotain viisi kuusi mahdollisesti salaa Batman returns sehän tarkoitettu kymmenen vuotta vanhemmille.
Kaunokirjoitus on hyvä osata outoa jos ei opeteta ainakin aineita kirjoitettiin tai eikö enää sitten kirjoiteta aineita. Eiväthän ne nykyään muutenkaan osaa luulevat isoilla kirjaimilla kirjoittamista huutamiseksi eikä edes huutomerkkiä. Eivät ymmärrä sanojen taivutuksia jos ei o ni on yleisesti ja jos on ni itsestäni.
Lumikki elokuvan kävin elokuvissa katsomassa ja toiset lapset pelkäsivät ja itse nousin ylös ja aloin nauraa sitä kohtausta jossa kuningatar oli muuntautunut ja oli omena ja se luuranko. Se on luonteesta ja suhtautumisesta miten reagoi. Alfa oon itse.
Se on mikä versio niistä tarinoista on niitä on paljon erilaisia ja muuttuneet vuosien aikana ja niihin on tehty se onnellinen loppu.
Punahilkka on hyvä ja opettavainen varsinkin ihan alkuperäinen siinä ei o metsästäjää ja susi pyytää riisumaan vaatteet ja kanssaan sänkyyn ja syö. Susi on joku iso karvainen mies ja pitää varoa outoja miehiä tai käy niin. Sellaista voi olla todellisuudessa ja pitää oppia varomaan eikä mennä ihan mihin tahansa eikä tehdä mitä tahansa voi käydä huonosti. On hyvä varoittaa ja opettaa.
Meri