Luottamuspula

[Kysymys siitä]

Mitä tehdä?
Mies jäänyt kerran kiinni pettämisestä. Ei kuulemma ole sänkyyn mennyt mutta siihen suuntaan.
Nyt asia on sovittu. Kertaalleen olen jo päässyt asian ylitse, mutta huomasin tässä hiljattain että ylitsepääseminen oli väliaikaista.
Kun mies on lähdössä luotani pois, työmatkalle tai muuten, olen kuin tulisilla hiiilillä.
Minun täytyy myös epäillä ja tutkia hänen kertomuksensa paikkansapitävyys. Kävikö todella kaupassa, kuinka kauan kaupassa meni ja mikä kellonaika kuitissa lukee..tms. Vähän kärjistetty esimerkki muta en jaksa tähän latoa kaikkia typeriä yksityiskohtia. sanotaan vain että luottamus mennyt.

Antakaa neuvoja, kuinka kertoa tästä miehelle. Ja mitä minun tulisi vaatia mieheltä? Mikäteillä muilla saman kokeneilla on auttanut tilanteeseen? en nimittäin tiedä tai osa kuvitella, mitä hän oikeastaan voisi tehdä tälle asialle, ja kuinka hän voisi edesauttaa luotamustani, tai omaansa. Itse en näköjän (ainakaan yksin) paljoa pysty, huono itsetunto ilmeisesti, enkä oikein tiedä mihin sekään nyt yhtäkkiä muuttuisi. Olen käynyt jo kampaajalla ja kuntoillut, joten älkää neuvoko sellaista.

Haluaisin tietää KAIKEN pettämisen yksityiskohdista, ja niinkauan kuin minusta tuntuu että mies salaa vielä jotain, en saa rauhaa.

Te, jotka olette saaneet tietää _kaiken_ miehen pettämisistä ja ajatuksista, oletteko sen avulla onnistuneet saamaan parisuhteenne kuntoon? Minä tunnen itseni yhtä pettäjäksi epäillessäni häntä, joten kohta ei tiedä kumpi oli ensin muna vai kana.

Mietin että jos on todennäköistä , ihmisillä yleensä (joka minäkin olen), että se ei auta mitään niin en alkaisi turhaa kiusata miestä, ja ottaisin periaatteeksi että parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.

en voi kuvitellakaan että luottaisin, sinä aikana kun jos esimerkiksi joutuisimme oleman erossa esim. puoli vuotta tai vuoden, joten näyttää siltä että tämän hetkinen luottamukseni perustuu vain siihen, että näen miestä tarpeeksi usein huomatakseni jos jotain vilunkia on. Eihän se ole mitän oikeaa luottamusta?

 

[dk.]

ei todellakaan ole. kärsit luottamuspulasta ja mustasukkaisuudesta, eikä se ole tervettä sinulle eikä tiedä onnellista loppua suhteellenne.
olen elänyt sairaalloisen mustasukkaisen henkilön kanssa, joten tiedän, mitä se voi olla. välillä vaikutti siltä, että exäni katsoi sekuntikellosta, kuinka kauan esim. suihkussa käynti "sai" kestää ja soitti minulle saman tien jne. teet teille molemmille palveluksen, kun irroittaudut suhteesta - ellei miehesi tee sitä ensin.

 

[kylmää realismia]

Miksi rasittaa itseä moisella. Jatä mies tai luovu epäilevistä ja mustasukkaisista ajatuksistasi. Se lienee ainoa ratkaisu. Epäily lisää vain epäilyä, olet noidankehässä itsesi kanssa. Meneteät lopunkin itseluottamuksen ja saatat sairastua.

Jos ja kun mies on pettänyt, niin hän on jo tehnyt sen. Voi tehdä sen uudelleenkin ja todennäköisesti tekeekin. Sinun pitää elää sen ajatuksen kanssa, että mies on ollut/ _on epäluotettava_. Toimi siten, ettet ole liian sinisilmäinen ja luottavainen ainakaan tärkeissä lupauksissa ja sopimuksissa.

Jos taas aikaa myöten huomaat, että epäilyksesi on ollut turhaa, niin sehän on vain positiivista. Siis todella iloinen yllätys, että mies ei enää pettänyt ja on pitänyt lupauksensa.

Toinen vaihtoehto on, että jätät miehen ja samalla luottamuspulan häneen. Onhan ihan sama, mitä mies tekee, kun hän ei ole läheisesi eikä perisi. Voit ihan rauhassa päivitellä miehen käytöstä muille ja olla jopa vahingoniloinen siitä, että taas se petti jotakuta, arvasithan. Mutta sinua se ei enää petä.

 

[Pettänyt ja eronnut nainen]

jos jatkat kyttäämistä ja asioiden kaivelua. Minä petin ja ex-mieheni "antoi" anteeksi ja siitä se varsinainen avioliiton alasajo sitten alkoikin. Hän halusi tietää kaiken pettämisestäni ja pakkohan minun oli kertoa, kun sitä suurinpiirtein kyyneleet silmissä pyydettiin vähän väliä ja luvattiin, että kyllä tämä tästä kunhan vaan saan tietää.. Totuus on kuitenkin, että tieto lisää tuskaa -> mitä enemmän kerroin, sitä enemmän hän halusi tietää ja kaikki kertomani loukkasi häntä aina vain lisää. Kaupassakäynnit tutkittiin minuutin tarkkuudella, jos kerroin totuuden, esim. että jäin juttelemaan ystäväni kanssa hän halusi tietää, mistä keskustelimme eikä uskonut totuutta. Kestin sitä noin vuoden ja muutin pois lasten kanssa. Vielä senkin jälkeen hän rukoili minua takaisin ja lupasi lopettaa kyselemisen ja kyttäämisen, mutta en uskonut siihen. Jos haluat todella pelastaa avioliittosi, niin yritä olla niin kuin mitään ei olisi tapahtunut, vaikka sydän kuinka verta vuotaisi. Miehesi ei pysty unohtamaan pettämistään jos häntä jatkuvasti muistutetaan ja ne rakkauden tunteet sinua kohtaan hiipuvat pikkuhiljaa kokonaan. Ehkä parasta olisi, jos alkaisit panostamaan omaan ulkonäköösi ja elämänmuutokseen..yrittäisit keksiä muuta ajattelemista, kävisit tanssimassa naisystäviesi kanssa ja yrittäisit saada miehesi mustasukkaiseksi sinusta.

 

[aloittaja]

ei todellakaan ole. kärsit luottamuspulasta ja mustasukkaisuudesta, eikä se ole tervettä sinulle eikä tiedä onnellista loppua suhteellenne.
olen elänyt sairaalloisen mustasukkaisen henkilön kanssa, joten tiedän, mitä se voi olla. välillä vaikutti siltä, että exäni katsoi sekuntikellosta, kuinka kauan esim. suihkussa käynti "sai" kestää ja soitti minulle saman tien jne. teet teille molemmille palveluksen, kun irroittaudut suhteesta - ellei miehesi tee sitä ensin.

Mutta, edes mieheni ei voi kiistää sitä, että petti. Tässä suhteessa ovat molemmat olleet mustasukkaisia vuoron perään, ja myös sen seurauksena suhteen alussa pelisäännöt tehtiin harvinaisen selväksi. Itse olen sääntöjä noudattanut. Kun mieheni jäi kiinni, olin siksi vakaasti jättämässä häntä, mutta asia saatiin sovittua, kun näin miten pahoin mies itse voi eron jälkeen, ja katuu tekoaan...nyt en ole varma katuuko tekoaan vai ainoastaan kiinnijäämistään. Lisäksi asiaan vaikutti yhteinen historia ja elämän kuviot.
en usko että olen sairaalloinen,vaan minulla on aihetta.
se on totta, että pian olen sairaalloinen, jos ei joku ratkaisu löydy, ja tästä pettämisepäilystä tulee jokapäiväinen kuvio...oikeastaan se on jo sitäkin...hmmm..

tänään oli Dr.Phil ohjelmassa pettämisestä..siinä sanottiin, että molemmissa on vikaa, mutta vain pettäjä on itse ja henkilökohtaisesti vastuussa pettämisestään.

En vain ymmärrä, että MITÄ ja MITEN se vastuu ilmennetään, muuten kuin sillä että enää ei salailla. Mutta kuinka saan välttelevän mieheni mukaan tähän yhteiseen taisteluun. Mitä minun pitää häneltä kysyä, ja kuinka rumalla äänellä? Kaunis puhe ei näköjään auta, kun kerron "tunteistani" (ja kaikesta mikä tuntuu miehille olevan yhdentekeviä asioita). En edes syytä, vaan ilmaisen vain, että MINULLA on nyt tällainen luottamuspula, joka johtuu pettämisestä, yritän olla mahdollisimman diplomaattinen, olen jo aikaa sitten huomannut että huuto ei auta...enkä edes varsinaisesti tunne tarvetta huutaa aikuiselle ihmiselle.

Taisteluun kai kuuluisi se, että minä opin luottamaan ja hän olemaan luottamuksen arvoinen. Mutta miten voin oppia luottamaan, jos aina asian tullessa esille mies pyrkii vain vaihtamaan puheenaihetta, ja seuraavana päivänä kokee tarvetta tyhjentää puhelimensa muisti.

Viimeaikoina oikeastaan tilanne kärjistyi, juuri tekstareiden merkeissä. eli todisteitakin on...ääh tämä teksti alkaa puhua jo minullekin puolestaan..

Mutta hellä hän on, ja huolehtivainen muuten, joten pelkkää kylmyyttä tämä suhde ei ole. Oppisimpa vain ymmärtämään mikä ajaa miehen tuollatavalla pois..kun en ollut edes ennen tätä kovin mustasukkainen tai epävarma, enemmänkin hän itse oli.

 

[mies1]

No mitä sinä tekisit sillä tiedolla, että miten toinen nainen toimi? Ja mitä sinä tekisit sillä tiedolla mitä he juttelivat? Siis mitä se tieto sinua hyödyttää, kuin vain haluat kääntää puukkoa haavassa. Mies on tehnyt virheen ja sinä jatkat sitä. Ongelma on tällä hetkellä puhtaasti sinun päässäsi, siis asia, josta et ole päässyt yli.
Miksi et panostaisi itseesi ja kävisi vähän testaamassa viehätysvoimaasi, voit mennä aivan yhtä pitkälle kuin miehesi, mutta älä kerro hänelle. Vaihda ajatustesi kohdetta. Nauti elämästä, älä jatka tuota paikallaan rypemistä enää.

 

[jos totta puhutaan]

jos jatkat kyttäämistä ja asioiden kaivelua. Minä petin ja ex-mieheni "antoi" anteeksi ja siitä se varsinainen avioliiton alasajo sitten alkoikin.

Eiköhän se ole niin, että sinä sen avioliiton alasajoit pettämällä. Jos et olisi pettänyt miehellä ei olisi ollut mitään tarvetta asioita kaivella eli itse soppasi keitit.

 

[AP:lle]

Minusta te ette kykene selvittämään tilannetta keskenänne, vaan pyöritätte asioita samaa rataa pääsemättä syyttelyissä ja kyselyissä yhtään eteenpäin. Minusta teidän parisuhteenne on nyt vakavassa kriisissä ja teidän pitää nyt laittaa parisuhteenne hoito tärkeimmäksi asiaksi elämässänne. Olisiko ihan mahdoton ajatus hakeutua perheterapeutille? Siellä pystyisitte keskustelemaan parisuhdeasioista siten, että terapeutti esittää kysymyksiä teille kummallekin puolueettomana henkilönä ja hän pystyisi myös antamaan teille "kotitehtäviä", joiden avulla saisitte harjoitella niitä asioita, jotka ovat teille vaikeita.

 

[Seurustellut pettäjän kanssa]

Minulla kilahti tuo lause että hänen pitää tyhjentää heti puhelimen muisti jos alat keskutelemaan tuntemuksistasi. Jotka on pettämisen jälkeen oikeita joita saa tuntea.

Erään ketun kanssa asuneena voin näin jälkeenpäin sanoa että se ainakin olisi pitänyt minullekin kertoa hänen jatkavan tapailua, koska jos ei ole salattavaa ei sitä puhelinta tarvitse tyhjentää.
Jos ihmisellä ei ole salattavaa hän voi pitää viestit jopa ne vitsitkin tallella tuli ne sitten naisilta tai miehiltä.
Tällä ketulla (1960 synt., ei siis mikään pentu enää), oli vaan tapana kirjata puh. nimi miehelle tai muu koodi . Joten jos en olisi kuullut naisääntä eipä tuo kettu koskaan olisi paljastunutkaan.
Kovin monella miehellä kun ei ole hyrräävää naurua .
Muutenkin mies puhui liian nopeasti ,oli jotenkin hermostunut aina - ei katsellut silmiin eikä tunteista osannut puhua. Mutta tekemisistään ja rahan hankkimisesta olisi puhuttu vaikka läpi yön.
Olenkin tehnyt oma profiilin näistä miehistä, pettäjä usein toimii noilla sävelillä.
Ja kiltti mies kertoo aina kaiken, kun kysyn jos tulee epäselvyyksiä.

Onko sinulla ap. sitä vikaa että et uskalla kysyä ja haluat esittää täyspäistä kun edellinen exä on ollut näillä miehillä aina se hullu vainoharhainen ?
Minulle ainakin upposi aikansa tuo tarina ja sillä asioista ei voinut puhua vaikka pettäminen tuli aina näkyviin ajoittain. Väsyin siinä poliisina oloon ja annoin herran lipua uusille vesille.

 

[Toinen Tollo]

Ihan samanlaista on täälläkin ollut. Kesti viikkoja tuo hankala vaihe,eikä luottamusta ole yritettykään palauttaa. Eikä varsinkaan anteeksi ole pyydetty, vaikka selän takana on toimittu. Minä vain olen kuulemma hirveän mustasukkainen. Miehen kun pitää antaa seurustella myös naisten kanssa. Kas vain, miksi se sitten ei käy miesten kanssa treffeillä? Jotain asioita olen kysellyt, mutta vaikea saada vastauksia ja suuttuu kaikesta kyselystä. Mutta niinkuin sanoit, luottamuspula tässä on se pahin.

 

[dk..]

ok, voi olla että miehesi pettää sinua yhä. mutta kukaan ei kestä jatkuvaa epäilyäkään. nykytilanteenne ei toimi, olipa miehesi rehellinen tai ei. jos hän ei ole rehellinen, ei sinun kyttäämisesi ainakaan häntä takaisin kotiin tuo - muualla meno on vapaampaa - ja jos taas hän on rehellinen, hän ahdistuu vankilameininkiin ja saattaa ehkä jopa ajatella, että samahan hänen on pettääkin kun kerran kotona rangaistaan ilmankin. kuten yksi noista toisista vastaajista sanoikin, olisiko teidän syytä mennä vaikkapa väestöliiton pariterapiaan? sieltä saisit varmasti parempia neuvoja kuin täältä elleistä, tämä palsta sopii paremmin tunteiden purkamiseen.

 

[aloittaja]

Minulla kilahti tuo lause että hänen pitää tyhjentää heti puhelimen muisti jos alat keskutelemaan tuntemuksistasi. Jotka on pettämisen jälkeen oikeita joita saa tuntea.

Muutenkin mies puhui liian nopeasti ,oli jotenkin hermostunut aina - ei katsellut silmiin eikä tunteista osannut puhua. Mutta tekemisistään ja rahan hankkimisesta olisi puhuttu vaikka läpi yön.
Olenkin tehnyt oma profiilin näistä miehistä, pettäjä usein toimii noilla sävelillä.
Ja kiltti mies kertoo aina kaiken, kun kysyn jos tulee epäselvyyksiä.

Onko sinulla ap. sitä vikaa että et uskalla kysyä ja haluat esittää täyspäistä kun edellinen exä on ollut näillä miehillä aina se hullu vainoharhainen ?
Minulle ainakin upposi aikansa tuo tarina ja sillä asioista ei voinut puhua vaikka pettäminen tuli aina näkyviin ajoittain. Väsyin siinä poliisina oloon ja annoin herran lipua uusille vesille.

Profiilistasi; eipä voisi enää paljoa enempää osua oikeaan!

Voi samperi! Noista pitävät paikkansa seuraavat kohdat:

-On sitä vikaa, että en halua kysyä , vaan haluan esittää täyspäistä jotta en olisi vainoharhainen poliisi kuten exä. Tosin exä-tarinan uskottavuutta lisää se, että tunnen ihmisiä jotka tuntevat ko. exän muuta kautta, eivätkä pidä aivan täyspäisenä hekään.

- Mies alkaa salajuonia hautoessaan puhua nopeasti, ja ihmeelliseltä tuntuvaa TYHJÄÄ. Monesti puhuu tuntikausia, mutta vain täyttä sontaa..saattaa selittää vaikka nuppineuloista tai teiden päällysteistä, säästä, ihan mitä tahansa jotta saisi pidettyä metelin yllä. Tunteista puhuu joskus, mutta sekin on enemmän esitelmä, kuin varsinainen kahden ihmisen keskustelu.

Ennen jaksoin kuunnella, mutta sitten aloin ihmetellä että miksi tästä keskustelusta ei tule yhtä tyhjentävä tai vapauttava kuin useimmiten keskustelun päätteeksi. Miksi tuntuu aina että vain väsyn entisestään.

Oikeastaan esitelmöinnin alkaminen ja muuttuminen päivittäiseksi on minule aina ollut se hälytyskello. Hah! Eipä mies arvaakaan että "nerokas" hämäysyritys on juuri se seikka joka hänet aina paljastaa, sen jälkeen tutkin puhelimen!

En tiedä mitä ptäisi tehdä, uskon lopulta että noin 7 vuoden välein suurin osa ihmisistä vaihtaa kumppania joka tapauksessa.

Jos katsoisi sinne asti ja lopulta varmasti omakin mielenkiinto lopahtaa ko. ihmistä kohtaan, ties vaikka alkaisin itsekin sitten "textailemaan".

 

[aloittaja toistamiseen]

ok, voi olla että miehesi pettää sinua yhä. mutta kukaan ei kestä jatkuvaa epäilyäkään. nykytilanteenne ei toimi, olipa miehesi rehellinen tai ei. jos hän ei ole rehellinen, ei sinun kyttäämisesi ainakaan häntä takaisin kotiin tuo - muualla meno on vapaampaa - ja jos taas hän on rehellinen, hän ahdistuu vankilameininkiin ja saattaa ehkä jopa ajatella, että samahan hänen on pettääkin kun kerran kotona rangaistaan ilmankin. kuten yksi noista toisista vastaajista sanoikin, olisiko teidän syytä mennä vaikkapa väestöliiton pariterapiaan? sieltä saisit varmasti parempia neuvoja kuin täältä elleistä, tämä palsta sopii paremmin tunteiden purkamiseen.

Hmmm. Tuo onkin jännä pointti. Jotkut tuntuvat ajattelevan parisuhdetta vapauden vastakohtana.
vankila - vapaus, parisuhde- vapaus, vastakohtia.

vankilalta tämä kieltämättä nyt tuntuu, elämä olisi helpompaa jos ei olisi miehiä keksittykään.

Mieheni on ihan selvästikin yksi niistä, joille naiset ovat määräilijöitä ja rankaisijoita, vapaudenriistäjiä ties mitä orjapiiskureita. Ja ainoa mikä kuitenkin tuntuu auttavan naishuoliin on uusi nainen..mies ei taida olla mikään ruudinkeksijä sittenkään.

Kyllä ne miesparat maksaa kovaa hintaa pillusta, mies raukat...eivät monet saa edes naisten kanssa flirttailla kun vaimo vaatii kunnioitusta. Hyi mikä itsekäs narttu. Ja kaikenmaailman tunteita kaataa toisen niskaa, kielteiset tunteethan pitää kärsiä itse, hiljaa, tukehduttaen itsensä. Taidan perustaa "pelastakaa miehet ry:n", jos sillä tavalla voittaisin miesten suosion.

Mietin asiaa, ja tuo on ollut paljon mielessä, että "ajan" hänet pois itse, olemalla kamala ja epävarma ihminen..

Toisaalta, en taida ihan mennä tuohon halpaan...vapaus...mitä sekin on.

Mihin parisuhteessa oleva ihminen tarvitsee vapautta.. sitä voikin miettiä. Kyllä on päässyt ulos tähän asti ilman kaulapantaa ja liekaa tietääkseni. Enkä ole edes itsemurhalla uhannut, kuten hullu ex-vaimo, joten minut voi jättääkin halutessaan eikä tarvitse pelätä "mitä voisin tehdä itselleni"...(Hah!)

Profiilintejkijä, mitä mieltä olet, Tuo on muuten varmasti se on yleisin vastaus rakastajattarelle siihen, miksi mies ei jätä vaimoaan! "Voi, jättäisin heti jos pystyisin.. Mutta totuus on se..että ..että..En ole ihan varma mitä hän saattaisi itselleen tehdä, jos kertoisin hänelle meistä..YHYY!"

 

[reilu peli]

Tuommoinen omistushaluinen mies tekee väärin. Väkisin pitää sinut luonaan kun ei kerro totuutta. Kertoisi vain reilusti, että tapaa muitakin ja päästäisi sinut vapaaksi. Sinähän se vankilassa elät.

 

[No jooh]

Tuommoinen omistushaluinen mies tekee väärin. Väkisin pitää sinut luonaan kun ei kerro totuutta. Kertoisi vain reilusti, että tapaa muitakin ja päästäisi sinut vapaaksi. Sinähän se vankilassa elät.

Ei vapauteen tarvitse kenenkään nykyaikana päästää. Vapaa suhteestaan voi olla kuka tahansa, sen kun ottaa ja lähtee.

 

[dk,]

tarkoitin vankilameiningillä tuota kyttäämistä ja vaatimusta tehdä tiliä jokaisesta liikkeestään. en usko, että olet sairaalloisen mustasukkainen, vaan ainoastaan traumatisoitunut miehen pettämisestä.
mutta esimerkki: jos olin exäni kanssa mesessä (asuimme erillämme) ja sanoin meneväni suihkuun, ja tulevani sitten takaisin koneelle, mutta meninkin sitten suihkusta tultuani ensin keittämään kahvia, soi puhelin ja exä kysyy missä olen. omassa kämpässäni, 5 m päässä koneelta, kiitos vain. tämä ei ole parisuhdetta vaan kyttäämistä - niin kuin sekin, että ei voi koskaan viipyä esim. ostosreissulla niin kauan kuin huvittaa vaan täytyy ilmoittaa aikataulu minuutilleen ja noudattaa sitä "sakon uhalla". terveessä parisuhteessa on voimassa luottamus, eikä tällainen kyttääminen käy edes mielessä. tietty määrä fatalismia lienee hyväksi - en voi tietää, onko miesystäväni pettämässä minua, vaikka sanoo olevansa mikon kanssa salilla. hänkään ei voi tietää, olenko oikeasti ylitöissä vai panemassa pomoa. tästä epätietoisuudesta huolimatta emme ryhdy tekemään tarkistussoittoja, seuraamaan perässä tai tarkastamaan puhelimia, vaan _luotamme_ siihen, että toinen on siellä missä sanoo olevansa ja tämä luottamus pysyy oletusarvona niin kauan kuin ei satu mitään, mikä asettaisi sen kyseenalaiseksi. olo on vapaa, koska kumpikaan ei koe, että joutuu koko ajan "todistelemaan" rehellisyyttään tavallisissa arkielämän asioissa. muunlainen olotila käy ahdistavaksi niin rehelliselle puolisolle kuin pettäjällekin!
ja niin. puhelimen, sähköpostin tms. henkilökohtaisten esineiden tutkiminen on muuten rikos. siitä voidaan määrätä vuosi vankeutta. tutustukaa rikoslakiin, ennen kuin käytte penkomaan.

 

[aloittaja]

tarkoitin vankilameiningillä tuota kyttäämistä ja vaatimusta tehdä tiliä jokaisesta liikkeestään. en usko, että olet sairaalloisen mustasukkainen, vaan ainoastaan traumatisoitunut miehen pettämisestä.

_luotamme_ siihen, että toinen on siellä missä sanoo olevansa ja tämä luottamus pysyy oletusarvona niin kauan kuin ei satu mitään, mikä asettaisi sen kyseenalaiseksi. .

Niinpä. Kuten itse sanoit. Luottamus on oletusarvo, kunnes tapahtuu jotain joka asettaa sen kyseenalaiseksi.
Siinäpä vasta pulma onkin, että eikö ihmisellä ole oikeutta edes epäillä, tai vaikkapa saada tietääkin. Ja jos/kun ei puoliso kerro, niin onko pakko luottaa sanaan, vai voiko vähän "auttaa" totuuden paljastumista..siinäpä eettisfilosofinen kysymys. Ollako siis viaton marttyyri rehellisyyden sädekehä päänpäällä, vai iskeä kätensä samaan paskakaukaloon. ehkä olemme toisemme ansainneet. Vai pitäisiköhän ajatella, että on hänen yksityisasiansa, kenen kanssa harrastaa seksiä älä muuten ota tätä kettuiluna, mietin vain eri vaihtoehtoja. Mukava että tulee tällainenkin näkökulma asiaan, kuten teillä, että mustasukkaisuus meni tosi pikkutarkaksi. oLen ollut jokseenkin mustasukkaisen miehen kanssa itsekin, mutta sehän lopahti.

Olen kyllä traumatisoitunut miehen pettämisestä. Siksipä luottamus ei olekaan enää oletusarvo. Oletusarvo on usein enemmänkin, että toinen pettää !tietenkin! heti kun suinkin mahdollista, ja sen mukaan toimin.
Voisin tietysti väkisin alkaa käyttäytyä ikään kuin luottaisin, jotta mies ei tuntisi elävänsä kyylän kanssa..toki oikeastaan niin monesti teenkin.
En kyseenalaista ääneen lausuen läheskään niin paljon, kuin mitä oikeasti epäilen.

Mutta ääneenlausumattomuuskin auttaa pärjäämään eteenpäin. Kun ei omia ajatuksiaankaan muista, jos ei ole niitä kiveen hakannut. Toisaalta puhumattomuus tekee omat tepposensa.

Kriisi tuleekin aina kun luottamus on koetuksella, esimerkiksi vaikkapa pitkän erossa olon vuoksi, jolloin tiedän, että miehellä on tilaisuus, joka usein tekee varkaaksi.

Juu, ja kauppareissullakin voi paneskella, se vain on aika epätodennäköistä.

Pettää voi vaikka vessassa käydessään (ainakin jos muistaa ottaa kännykän mukaan).

Oikeastaan pettävän miehen kanssa suurimmaksi ongelmaksi ei nousekaan pettäminen itsessään, eli se että mulkku käy toisen naisen pimpissä, vaan lähinnä se mitä epärehellisyys ja kiertely tekee jokapäiväiselle kanssakäymiselle, ja siten ystävyydelle: siitä putoaa pohja. Ainakin siksi aikaa kunnes sopeutuu tilanteeseen hyväksymällä, että tuo nyt on valehtelija, ja vaikkapa eroaa pikkuhiljaa ystävinä..

Keskustellessa tuntee pettäjän kanssa saavansa ristiriitaisia viestejä toiselta, ja tulee paha olo ilman mitään JÄRJELLISTÄ syytä. Ehkä siitä alunperin kimposi tarpeeni saada mies todella kiinni pettämisestä..

Kun juttelee liikaa ihmisen kanssa, joka syystä tai toisesta koko ajan hautoo jotain "extraa" painolastia sielussaan, niin käytös silti antaa niin kummallisia viestejä, että varsinkin yhdessä asuessa voi puoliso alkaa projisoimaan niitä itseensä, eli tuntee yhtäkkiä huonommuutta ja syyllisyyttä, vaikka pettäjä onkin se vastapuoli.

En tiedä meneekö tämä asia mies-nais pareissa toisinkin päin, millaista on olla pettävän NAISEN puoliso. Heterona tulee haalittua enemmän kokemusta pettävistä miehistä.

 

[reilu peli]

Niinpä. Kuten itse sanoit. Luottamus on oletusarvo, kunnes tapahtuu jotain joka asettaa sen kyseenalaiseksi.
Siinäpä vasta pulma onkin, että eikö ihmisellä ole oikeutta edes epäillä, tai vaikkapa saada tietääkin. [quote/]

Tuotahan minäkin meinaan. Kun toisen käytös huutaa, että kaikki ei ole kunnossa, mutta hän ei kuitenkaan kysyttäessäkään kerro mitään siinä tulee turhautuneeksi. Miksi ei se kerro, että on ihastunut toiseen tai tapailee toista? Kertomallahan se pääsisi minusta eroon ja saataisiin molemmat vapaus. Ei se mies johon minä rakastuin, voi olla niin paha, että pettää, eikä edes kunnioita minua sen verran, että kertoisi totuuden. Ja jos se ei kunnioita ja haluaa satuttaa minua pettämällä niin voisi edes kertoa sen, jotta voisi lakata itsekin rakastamasta ja jatkaa matkaa eteenpäin.

 

[dk..,]

Siinäpä vasta pulma onkin, että eikö ihmisellä ole oikeutta edes epäillä, tai vaikkapa saada tietääkin. Ja jos/kun ei puoliso kerro, niin onko pakko luottaa sanaan, vai voiko vähän "auttaa" totuuden paljastumista..siinäpä eettisfilosofinen kysymys. Ollako siis viaton marttyyri rehellisyyden sädekehä päänpäällä, vai iskeä kätensä samaan paskakaukaloon. ehkä olemme toisemme ansainneet. Vai pitäisiköhän ajatella, että on hänen yksityisasiansa, kenen kanssa harrastaa seksiä älä muuten ota tätä kettuiluna, mietin vain eri vaihtoehtoja. Mukava että tulee tällainenkin näkökulma asiaan, kuten teillä, että mustasukkaisuus meni tosi pikkutarkaksi. oLen ollut jokseenkin mustasukkaisen miehen kanssa itsekin, mutta sehän lopahti.

siinäpä ikuisuuskysymys. en minäkään täysin mustavalkoisesti tuomitse sitä, että lankeaa kännykän tutkimisen kiusaukseen, varsinkaan, jos toinen ei suostu mitään puhumaan. tarkoitin lähinnä sitä, että se ei ole mitenkään "hyvä tapa" parisuhteessa yleensä...

kysymykseesi ehkä vastaisin, että "puhumattomuuskin puhuu puolestaan"... :/ mikään parisuhde ei toimi ilman kommunikaatiota. ehkä sen sijaan, että tutkisit kännykkää ja/tai olisit kuin ei mitään, olisi parasta (näin maallikon näkökulmasta) vain kysyä asiasta niin monta kertaa, että vastaus tulee. ei kukaan loputtomiin jaksa olla puhumatta... ymmärrän hyvin, että kun luottamus on mennyt, sitä on vaikea saada takaisin. ehkä jopa mahdoton, riippuen henkilöstä. minunkin mustis-exäni teki parannuksen monta kertaa ja lankesi aina uudestaan kyttäämiseen ja synkistelyyn milloin mistäkin luennolla viipymisestä. lopulta minulta meni luottamus siihen, että kaikki muuttuisi lopulta hyväksi, ja exästä tuli lopullisesti exä...

vaikutat ihmiseltä, jolla on korkea moraali, joten vaadit luonnollisesti kumppaniltasi samaa. se on minusta ihailtavaa. en siis todellakaan ota puhettasi kettuiluna.

Kriisi tuleekin aina kun luottamus on koetuksella, esimerkiksi vaikkapa pitkän erossa olon vuoksi, jolloin tiedän, että miehellä on tilaisuus, joka usein tekee varkaaksi.

myönnän ihan auliisti, että mietin itse vastaavaa. ok, luotan nykyiseen poikaystävääni todella paljon, mutta välillä olen myrtsinä jos hän juttelee naistuttaviensa kanssa liian paljon tai lähtee poikien kanssa reissuun. se on vain sellainen automaattireaktio, "ei sinun tuolle naiselle kuulu hymyillä vaan minulle, hmph, ja siellä reissullakin varmasti katselet muiden naisten takapuolia ja puhut niistä poikien kanssa". tuttua varmaan kaikille naisille..?

yritän selvitä tästä pitämällä asian tietoisesti poissa mielestäni, eli ottamalla mainitsemani fatalistisen asenteen. ok, koska en voi tietää, ei minun kannata sillä ennakkoon päätäni vaivata. pettää jos on pettääkseen, parempi surra sitten kun vahinko on tapahtunut ja elää sitä ennen päivä kerrallaan niin sanotusti. tietysti kaikki ne pikkujutut, kuten ohikulkevan minihametytön perään katsominen, nyt unohtuvat saman tien. tykkäänhän minäkin orlando bloomista.

en siis tällä koeta kehua itseäni, vaan tämä on minulle tietoista käytöstä. exäni ansiosta tiedän, miten rasittavaa paranoidi mustasukkaisuus on (eikä exäni edes ollut siinä mielessä pahimmasta päästä, että olisi muuttunut väkivaltaiseksi tms), ja koetan parhaani mukaan säästää omat kumppanini samalta. olen kai muuttunut yliherkäksi. joskus nykyiseni on jopa kysynyt, että enkö tosiaan ole yhtään mustasukkainen, ja olen yrittänyt sitten parhaani mukaan selittää taustaani...

Oikeastaan pettävän miehen kanssa suurimmaksi ongelmaksi ei nousekaan pettäminen itsessään, eli se että mulkku käy toisen naisen pimpissä, vaan lähinnä se mitä epärehellisyys ja kiertely tekee jokapäiväiselle kanssakäymiselle, ja siten ystävyydelle: siitä putoaa pohja. Ainakin siksi aikaa kunnes sopeutuu tilanteeseen hyväksymällä, että tuo nyt on valehtelija, ja vaikkapa eroaa pikkuhiljaa ystävinä..

Keskustellessa tuntee pettäjän kanssa saavansa ristiriitaisia viestejä toiselta, ja tulee paha olo ilman mitään JÄRJELLISTÄ syytä. Ehkä siitä alunperin kimposi tarpeeni saada mies todella kiinni pettämisestä..

Kun juttelee liikaa ihmisen kanssa, joka syystä tai toisesta koko ajan hautoo jotain "extraa" painolastia sielussaan, niin käytös silti antaa niin kummallisia viestejä, että varsinkin yhdessä asuessa voi puoliso alkaa projisoimaan niitä itseensä, eli tuntee yhtäkkiä huonommuutta ja syyllisyyttä, vaikka pettäjä onkin se vastapuoli.

painotan taas sitä puhumista. toista ei voi pakottaa puhumaan, mutta olen kyllä myös havainnut, että pahimmankin simpukan saa avaamaan suunsa, kun kunnolla pistää kovan kovaa vastaan. joko jysäyttää nyrkkiä pöytään (kuvaannollisesti ainakin) ja sanoo, että nyt jätkä kerrot kaiken suoraan ja kiertelemättä, tai sitten kertoo nätisti siitä, kuinka kärsii tilanteesta ja pyytää toista puhumaan, jotta piina lakkaisi.

ja jos ei toinen kerta kaikkiaan puhu, niin.. no, ehkä silloin ei ole enää mitään mieltä jatkaa suhdetta?

minkä ikäisiä muuten olette ja kauanko olette olleet yhdessä? oletteko ihan naimisissa?
minä olen 27 v.

 

[aloittaja]

painotan taas sitä puhumista. toista ei voi pakottaa puhumaan, mutta olen kyllä myös havainnut, että pahimmankin simpukan saa avaamaan suunsa, kun kunnolla pistää kovan kovaa vastaan. joko jysäyttää nyrkkiä pöytään (kuvaannollisesti ainakin) ja sanoo, että nyt jätkä kerrot kaiken suoraan ja kiertelemättä, tai sitten kertoo nätisti siitä, kuinka kärsii tilanteesta ja pyytää toista puhumaan, jotta piina lakkaisi.

ja jos ei toinen kerta kaikkiaan puhu, niin.. no, ehkä silloin ei ole enää mitään mieltä jatkaa suhdetta?

minkä ikäisiä muuten olette ja kauanko olette olleet yhdessä? oletteko ihan naimisissa?
minä olen 27 v.

Hyvä ajatus tuokin. Minulla on sellainen yhdistelmä sitä, että otan selvää, ja sitten panen kovan kovaa vastaan- kun tiedän että sieltä kyllä se vastaus tulee.

Muutenhan tuossa on se vaara, että jos kärttää, ja vaatii toista puhumaan jostain, minkä olemassaoloa toinen ei tunnusta, niin hän pääsee syyttämään "vaatijaa" vainoavaksi kärttäjäksi.

Uskallan panna kunnolla kysymyksiä tiskiin vasta, kun kännykästä tai muusta olen nähnyt että puhuttavaa on.

On ihan hyvä kuitenkin edes yrittää saada mies tunnustamaan, koska varsinkin kun tietää että tunnustettavaa on, niin mieltä lämmittää että mies tunnustaa vaikkei tiedäkään jo itseasiassa jääneensä kiinni.

 

[aloittaja]

niin ja ikä oli 28

 

[voi mahoton sentää]

aika usein miehet vetoavat pykälään, ettei puhelinta saa nuuskia, tuomion uhalla.

Mites pojat sitten, kun ei kerrota syrjähypyn jälkeläisistä. Maksaa salaa elatusmaksuja. Kuitenkin esittää hyvää puolisoa ja pitää emännän tietämättömänä asiasta. Vaimo ottaa ison pankkilainan petturin kanssa tietämättä asian kaikkia puolia. Minä vain kysyn, mikä on oikeus?

 

[voi mahoton]

Tai mies kaappihomona sutii ilman kondomia sekä poikakaveriaan ja asiasta tietämätöntä vaimoaan. eikö vaimolla ole oikeutta tietää, altistuu tietämättään jopa hengenvaarallisiin tauteihin. Kumpikohan tässä tapauksessa on isompi rikos, selvittää kusipäämiehen valheet vai tapella oikeudessa siitä, miten tauti iskikään?

 

[ukko on niin oksettava ettei mitään rajaa]

niinpä siinä sitä on pohtimista, puhumattakaan niistä sunnuntaiylitöistä, mistä ei luonnollisesti näy merkkiäkään palkkanauhassa. Voi voi. meitä nuuskijoita.

 

[Ero olis paras]

Kun parisuhteessa tulee noin paha olo, niin mitä se enää hyödyttää? Muutuuko toinen yhtäkkiä sellaiseksi kuin mikä haluaisit hänen olevan? Loppuuko mahdollinen pettäminen kuin seinään? Jos ei lapsiakaan ole, niin mikä pitää yhdessä.

Olen lähtenyt muutamasta samanlaisesta suhteesta. Lähtiessäni en enää välittänyt pettikö mies vai ei ja kenen kanssa. Suhde oli aikansa elänyt eikä ollut enää elämän voimavara vaan pelkkä myllynkivi kaulassa. En siksi syytellyt enkä vahtinut miehiä, sanoin vain näkemiin ja toivotin onnea. Kukaan heistä ei olisi halunnut erota, mutta kyllä kaikki olivat pettäneet kuten sain myöhemmin tietää.

Suurin mysteerio näissä suhteissa minulle olikin miksi he sitten eivät olisi halunneet erota, jos kerran olivat jo uskottomia. Se oli hiukan huvittavaa. Ilmeisesti tälle miestyypille pettämisellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa että vanhasta haluttaisiin eroon, luultavasti sillä vaan haetaan elämään vaihtelua ja jännitystä. Tulee salainen agentti -olo kun lähettelee tekstareita ja järjestää salaisia tapaamisia. Sen kutkuttavan tapaamisen jälkeen on sitten rauhoittavaa että kotona on silti se tuttu ja turvallinen mami odottamassa ja ruoka lämpimänä.