Mä olen 153 senttinen, lähtöpaino ennen raskauksia 40 kiloa, hyvin siro ja pieniluinen nainen.
Takana kolme synnytystä, kaikissa tehty synnytystapa-arvio.
Ensimmäinen lapsi päätyi pitkittyneen synnytyksen ja supistusheikkouden sekä huonon tarjonnan (joo, kaikki ihan päin peetä!) takia sektioon, synnytys viikoilla 42+3. Lapsi painoi hieman yli 3600 g.
Toinen lapsi syntyi vikoilla 41+3 normaalisti alakautta, painoa hieman yli 3400 g.
Kolmas lapsi syntyi viikolla 41+0 normaalisti alakautta, painoa hieman alle 3300 g.
Raskaudet mulla on olleet aina tosi vaivattomia, jossain vaiheessa olen kärsinyt jonkun viikon iskiaksesta (kaksi ensimmäistä) ja viimeisessä iskiaksen tilalla oli kylkikipu. Liikkumaan olen pystynyt loppuun asti, tosin onhan se maha sitten ollut aina melkoisen mittava, mutta ei sille oo mitään henkseleitä kuitenkaan tarvittu.
Älä siis hätäile, jos synnytystapa-arviossa todetaan, että lapsen pitäisi mahtua, niin rohkeasti vaan synnyttämään. Sit, jos ei se tule, niin joutuuhan siitä sitten leikkuriin. Niin, ja jos ne siellä arviossa menevät möläyttämään ääneen painoarvion, niin lallattele vaikka päälle ettet kuule. Kun ei ne onneksi koskaan pidä paikkaansa, mullakin toi esikoinen olis muka painanut yli 4300 g, kummasti vaan oli kadonnut 700 grammaa jonnekin.
