Mä en enää kestä olla äiti, mä oon epäonnistunut, väsynyt, kyllästynyt ja kärttyinen paska mutsi.

[epäonnistuja]

Mä en kuulkaa siskot oikeesti enää kestä. En yhtäkään aikaista aamua, en yhtäkään katkonaista yötä, en yhtäkään pyyhittävää pyllyä, en kauppalistojen suunnittelua, lakanoiden vaihtoa, siivoamista, ruoan laittoa, en nirsoja lapsia, en tappeluita, en ainaista sekasortoa ja kaaosta, pyykkivuorta, sitä että lapset pitää ruokkia 5 kertaa päivässä, sitä ettei mulla ole enää mitään omaa. En saatana pääse edes paskalle rauhassa. Pää hajoaa!!!!!!!!!!!!!

Ja joo niille jotka sanoo että mene töihin: olen puoli vuotta etsinyt töitä, mulla on kaksi ammattia enkä kelpaa edes liukuhihnalle eineksiä pakkaamaan. Ja nuo edellämainitut kotihommat ei mihinkään katoa >:/.

Tekisi mieli nostaa luottoa tilille ja kadota pariksi päiväksi.

 

[Kowalski]

:hug:

Entäs joku työharjoittelu työkkärin kautta?
Saisit tekemistä, lapsivapaata aikaa, jotain omaa...

 

[siis]

...ihan kuin mun suustani...

 

[sutinasussu]

:hug: :hug:
Voisitko mennä yöksi jonnekin ilman lapsia ja mies hoitaa kodin ja lapset. Niin me tehtiin silloin aikoinaan, kun seinät kaatu mun päälle. Mä menin mummolaan pariksi yöksi. Enkä tehnyt mitään mitä en halunut. Sitten irtioton jälkeen jakso paremmin.

 

[vieras]

Mä en kuulkaa siskot oikeesti enää kestä. En yhtäkään aikaista aamua, en yhtäkään katkonaista yötä, en yhtäkään pyyhittävää pyllyä, en kauppalistojen suunnittelua, lakanoiden vaihtoa, siivoamista, ruoan laittoa, en nirsoja lapsia, en tappeluita, en ainaista sekasortoa ja kaaosta, pyykkivuorta, sitä että lapset pitää ruokkia 5 kertaa päivässä, sitä ettei mulla ole enää mitään omaa. En saatana pääse edes paskalle rauhassa. Pää hajoaa!!!!!!!!!!!!!

Ja joo niille jotka sanoo että mene töihin: olen puoli vuotta etsinyt töitä, mulla on kaksi ammattia enkä kelpaa edes liukuhihnalle eineksiä pakkaamaan. Ja nuo edellämainitut kotihommat ei mihinkään katoa >:/.

Tekisi mieli nostaa luottoa tilille ja kadota pariksi päiväksi.

Mulla oli viime viikonloppuna ihan samat fiilikset. Mitähän sitä keksis, että sais vähän rutiineja rikki? Lähes ilmaista pitäis olla... Ja jos joku ehdottaa kerhoa, ulkoilua tai kirjastoa, niin pää hajoaa. Noi kuuluu meidän viikkorutiineihin jo.

 

[ap]

:hug:

Entäs joku työharjoittelu työkkärin kautta?
Saisit tekemistä, lapsivapaata aikaa, jotain omaa...

Kiitos. On harkinnassa tuokin vaihtoehto, jos ei pian jotain löydy.

 

[unikuu108]

ai tänään on sun vuoro.mä olin eilen the paska äiti. :hug:

 

[ap]

Ihanaa että teitä on muitakin. Mua vaan itkettää, koska tyypit on ihan pieniä ja mulla on ilo kadoksissa ja oon vaan naama väärinpäin täällä aamusta iltaan.

 

[SiipiMaassaPyrstöJäässä]

Mulla myös noita päiviä ja ei ole kuin yks pienempi lapsi joka saa tuolta väliin tuntumaan :hug:

 

[Amanda]

Ihanaa että teitä on muitakin. Mua vaan itkettää, koska tyypit on ihan pieniä ja mulla on ilo kadoksissa ja oon vaan naama väärinpäin täällä aamusta iltaan.

Ihanaa, kohtalotovereita!!!

 

[G]

Tiedän tunteen!! ja kaiken lisäksi pitäisi vielä olla kiitollinen, kun on saanut lapsia Koitetaan kestää nämä hankalat päivät.. Kyllä nuo lapset tuosta kasvaa. Kahvia ja dvd..

 

[Kowalski]

Ihanaa että teitä on muitakin. Mua vaan itkettää, koska tyypit on ihan pieniä ja mulla on ilo kadoksissa ja oon vaan naama väärinpäin täällä aamusta iltaan.

Ihanatkin asiat alkavat kyllästyttää tosissaan, jos ne ovat jokapäiväisiä, 24/7, ilman mitään vaihtelua.

Suklaa on hyvää mutta söisinkö sitä mielelläni joka päivä, joka aterialla, viikosta ja kuukaudesta toiseen, syömättä mitään muuta? No en.

Lapset ovat ihania, kotona on kiva olla, mutta haluanko olla 24/7 lasteni kanssa, päivästä ja viikosta ja kuukaudesta toiseen, vaikka mitään omaa, vailla lapsivapaata hetkeä? En.

Kun saa sitä omaa, lapsivapaata aikaa, pientä vaihtelua arkeen, niin jaksaa lapsia ja kotielämääkin paljon paremmin

Jaksuja sulle :hug:

 

[Yksi kurja]

kuin joku työkkärin typerä työharjoittelu jossa käytetään työttömiä hyväksi ilman, että on mitään toivoa työstä jostA SAA PALKKAAKIN.
Masennut siinä touhussa vielä enemmän.
Opiskelu sen sijaan tuo uusia ihmisiä ja uutta ajateltavaa, itsetuntoa y.m.s

 

[jes]

No katoa, sillähän siitä pääsee

 

[Kowalski]

kuin joku työkkärin typerä työharjoittelu jossa käytetään työttömiä hyväksi ilman, että on mitään toivoa työstä jostA SAA PALKKAAKIN.
Masennut siinä touhussa vielä enemmän.
Opiskelu sen sijaan tuo uusia ihmisiä ja uutta ajateltavaa, itsetuntoa y.m.s

Eri asia sitten, pääseekö opiskelemaan...ja jaksaako odottaa ensi elo-syyskuuhun saakka, kunnes koulut alkavat.

 

[PiukuK]

Hyvä että uskallat sanoa ääneen ettet jaksa. Ei väsyminen ole huonon äidin merkki - jos joku meistä väittää ettei joskus tuolta tunnu niin valehtelee.

Oletko jutellut asiasta neuvolassa? Kannattaisi ottaa väsymys puheeksi, siellä pitäisi osata neuvoa, mistä saa apua ja mahdollisuuksia hengähdystaukoon. Useilta kunnilta voi saada tällaisessa tapauksessa apua siivoukseen ja lastenhoitoon, että voi ottaa ihan hyvällä omallatunnolla aikaa itselleen. Pienikin tauko voisi tehdä ihmeitä!

 

[ap]

Ihanaa että teitä on muitakin. Mua vaan itkettää, koska tyypit on ihan pieniä ja mulla on ilo kadoksissa ja oon vaan naama väärinpäin täällä aamusta iltaan.

Ihanatkin asiat alkavat kyllästyttää tosissaan, jos ne ovat jokapäiväisiä, 24/7, ilman mitään vaihtelua.

Suklaa on hyvää mutta söisinkö sitä mielelläni joka päivä, joka aterialla, viikosta ja kuukaudesta toiseen, syömättä mitään muuta? No en.

Lapset ovat ihania, kotona on kiva olla, mutta haluanko olla 24/7 lasteni kanssa, päivästä ja viikosta ja kuukaudesta toiseen, vaikka mitään omaa, vailla lapsivapaata hetkeä? En.

Kun saa sitä omaa, lapsivapaata aikaa, pientä vaihtelua arkeen, niin jaksaa lapsia ja kotielämääkin paljon paremmin

Jaksuja sulle :hug:

Kiitos, oot ihana. Itku tuli... Mun elämä on kohta 3,5v. ollut pelkkää rutiinia aamusta iltaan, olen kuin joku kone joka on aina tässä. Ennen auttoi kun kävi lenkillä illalla yksin tai kaupassa yksin, mut enää sekään ei riitä. Tuntuu etten ole enää mitään muuta kuin äiti. Mä oon hukassa, siis MINÄ. Se mitä mä olin ennen lapsia.

 

[ap]

Hyvä että uskallat sanoa ääneen ettet jaksa. Ei väsyminen ole huonon äidin merkki - jos joku meistä väittää ettei joskus tuolta tunnu niin valehtelee.

Oletko jutellut asiasta neuvolassa? Kannattaisi ottaa väsymys puheeksi, siellä pitäisi osata neuvoa, mistä saa apua ja mahdollisuuksia hengähdystaukoon. Useilta kunnilta voi saada tällaisessa tapauksessa apua siivoukseen ja lastenhoitoon, että voi ottaa ihan hyvällä omallatunnolla aikaa itselleen. Pienikin tauko voisi tehdä ihmeitä!

Joo meillä kävi tuota kolmosta odottaessani ja sen vauva-aikana perhetyöntekijä. Nyt ei ole pian vuoteen käynyt. Täytyy varmaan sinne soitella taas.

 

[Ooo]

Pyydä ihmeessä perhetyöntekijää jos on aikaisemminkin ollut apua! Tosiaan pienetkin hetket on elintärkeitä tai se, että joku jakaa asiat ja edes kuuntelee = kuulee.
Tunne on tuttu täälläkin, vaan ei onneksi ihan jokapäiväinen. Tsempit :hug:

 

[Kimalle84]

Mulla tuli tästä mieleen, että kuinka ihana tuo vauva onkaan, niin oikeasti ja itsekkäästi mua harmittaa se, että vessassa tuskin koskaan saan enää rauhassa istua. Niin pieneltä jutulta kuin se kuulostaakin niin se mua ärsyttää. Haluaisin kerrankin aamulla herätä niin että saisin rauhassa juoda aamukahvin, käydä tupakalla ja mennä vessaan... Sitä alkaa arvostamaan kummia asioita näin äitiyden myötä...

 

[Miili]

Luin vaan alotuksen ja :hug: . Mun lapset on vähän kipeitä, tai oikeastaan ei enää ollenkaan, mut mä oon ollu TÄN päivän kotona ja oon jo ihan raivohullu :/ . Molemmat lapset on ollu terassilla pakkasessa sisävaatteissa miettimässä mitä haluavat tehdä ja multa nousee savu päästä. Mä olin niitten kanssa neljä vuotta kotona mut ei kai se tällästä voinu olla? Niin että vertaistukea, ole hyvä. Meilläkin 7 - 10 herätystä yössä eli väsymyskin painaa mut kyllä töissä on paaaaaaljon kivempaa. Onnea työnetsintään, pääsiskö minkään kaupan kassalle?

 

[ap]

Pyydä ihmeessä perhetyöntekijää jos on aikaisemminkin ollut apua! Tosiaan pienetkin hetket on elintärkeitä tai se, että joku jakaa asiat ja edes kuuntelee = kuulee.
Tunne on tuttu täälläkin, vaan ei onneksi ihan jokapäiväinen. Tsempit :hug:

Mulle jäi vain niistä käynneistä sellainen "muilla on asiat paljon huonommin" -fiilis. Täällä olisi kai pitänyt olla täysi kaaos, että avun tarpeeni olisi otettu todesta. Annettiin ymmärtää et en tarvi apua... Vaik joskus itkinkin väsymystäni ptt:lle, katsottiin vaan sitä että ei ole edes tiskejä pöydällä...

 

[ap]

Mulla tuli tästä mieleen, että kuinka ihana tuo vauva onkaan, niin oikeasti ja itsekkäästi mua harmittaa se, että vessassa tuskin koskaan saan enää rauhassa istua. Niin pieneltä jutulta kuin se kuulostaakin niin se mua ärsyttää. Haluaisin kerrankin aamulla herätä niin että saisin rauhassa juoda aamukahvin, käydä tupakalla ja mennä vessaan... Sitä alkaa arvostamaan kummia asioita näin äitiyden myötä...

No just aivan juu! Kun olis edes yksi aamu, että sais rauhassa herätä...

 

[vieras]

Ihanaa että teitä on muitakin. Mua vaan itkettää, koska tyypit on ihan pieniä ja mulla on ilo kadoksissa ja oon vaan naama väärinpäin täällä aamusta iltaan.

Ihanatkin asiat alkavat kyllästyttää tosissaan, jos ne ovat jokapäiväisiä, 24/7, ilman mitään vaihtelua.

Suklaa on hyvää mutta söisinkö sitä mielelläni joka päivä, joka aterialla, viikosta ja kuukaudesta toiseen, syömättä mitään muuta? No en.

Lapset ovat ihania, kotona on kiva olla, mutta haluanko olla 24/7 lasteni kanssa, päivästä ja viikosta ja kuukaudesta toiseen, vaikka mitään omaa, vailla lapsivapaata hetkeä? En.

Kun saa sitä omaa, lapsivapaata aikaa, pientä vaihtelua arkeen, niin jaksaa lapsia ja kotielämääkin paljon paremmin

Jaksuja sulle :hug:

Kiitos, oot ihana. Itku tuli... Mun elämä on kohta 3,5v. ollut pelkkää rutiinia aamusta iltaan, olen kuin joku kone joka on aina tässä. Ennen auttoi kun kävi lenkillä illalla yksin tai kaupassa yksin, mut enää sekään ei riitä. Tuntuu etten ole enää mitään muuta kuin äiti. Mä oon hukassa, siis MINÄ. Se mitä mä olin ennen lapsia.

Mutta se taas ei ole lasten vika vaan peiliin katsomisen paikka:; kuka ne asiat muuttaa ellet sä? Voi sitä märehtiä ja surkutella vaikka loppuelämänsä, mutta jos ei itse muutosta tee, niin se on voi voi

 

[tyttöjen äiti]

kuin joku työkkärin typerä työharjoittelu jossa käytetään työttömiä hyväksi ilman, että on mitään toivoa työstä jostA SAA PALKKAAKIN.
Masennut siinä touhussa vielä enemmän.
Opiskelu sen sijaan tuo uusia ihmisiä ja uutta ajateltavaa, itsetuntoa y.m.s

Eri asia sitten, pääseekö opiskelemaan...ja jaksaako odottaa ensi elo-syyskuuhun saakka, kunnes koulut alkavat.

Avoimen yliopiston omaehtoiset opinnot voi aloittaa milloin tahansa.