Mä en jaksa mun ystävää! :(

[vieras]

Hän on olevinaan vaatimaton ihminen (= haukkuu itseään jalustalle nostavia, sellaisia, jotka ovat menestyneet ja toitottavat siitä myös joka käänteessä.)

Mutta yhä enemmän ja enemmän meidän puheenaiheenamme on vain ja ainoastaan hänen asuntokauppansa, hänen työmenestyksensä ja palkankorotuksensa, hänen opiskelumenestyksensä, hänen menestyksensä ylipäätään. Jos hän ottaa yhteyttä, asia koskee poikkeuksetta hänen hyvin pyyhkivää elämäänsä.

Aluksi olin onnellinen ystäväni puolesta, tietysti. Mutta enää en jaksa olla, sillä hän on sitä tarpeeksi paljon itsekin. Inhottaa, ettemme voi puhua mistään muusta kuin hänen upeasta elämästään ja inhottaa, että hän julistaa olevansa vaatimaton, mutta kuitenkin hän haluaa kaikkien tietävän kuinka mahtavaa hänen elämänsä on. Hän on tyytyväinen, kun saa ihailua.

Totta kai on ihanaa, että ihmisillä menee hyvin! Mutta alkaa jurppia yksipuolinen ystävyys, jossa ei ole enää sijaa vaikeuksille tai muiden menestykselle.

Asia pitäisi kai ottaa puheeksi ystävän kanssa, mutta kuinka sen voi tehdä ilman, että toinen alkaa syyttää katkeruudesta, kateellisuudesta ja ilonpilaamisesta?

 

[uusia ystäviä kehiin]

Ystäväsi kuulostaa aika narsistiselta persoonalta. Suosittelisin, että pikkuhiljaa jäähdytät välejä ja hankit uusia tuttavuuksia. En minäkään jaksaisi olla tuollaisessa ystävyyssuhteessa. Ystävyyden pitää antaa energiaa ei kä viedä sitä pois. Varaudu siihen, että jos ja kun menestyt uusien ystävien hankinnassa, vanha ystäväsi puhuu sinusta pahaa. Uskon myös, että ystäväsi täytyisi saada jokin vähän isompi henkinen kolahdus, ennenkuin oppisi näkemään sen, ettei ole muita kummempi. Olet aikuinen, voit valita kenen kanssa haluat viettää aikaasi.