S
surusydän
Vieras
esimerkki eiliseltä.
tulin töistä, mies tuli töistä.
mies alkoi välittömästi sen vinkunan miten ei oo mitää ruokaa (ajoin pihaan 10min ennen sitä ). sanoin et yhtälailla on sun käytössä noi pannut ja raaka-aineet ja sitäpaitsi siel on maksalaatikkoo, jos ei kelpaa niin ei oo mun ongelma. mies sit sano et menee sit jonneki syömää, otanko mä jotain. en ota kiitos, syön sen maksalaatikon sitten. meni 4h ja soitin et mistä sä sitä ruokaa oikeen lähit hakee??? oli käyny kahella ja kaverilla, ei käyny mielessäkään ilmottaa mulle.
sit kun se tuli kotiin mä kysyin et mitä tehtäs kun lapsikin mummulla? mies sanoi et ei mitää, olla kotona vaan. ok. kello tuli puoli yhdeksän niin meille kävelee kaljalaatikoiden kanssa kaks miehen kaveria katsoon peliä. mulle ei puhuttu mitää. soitin sit oman kaverini meille, otettii parit siiderit ja käytiin baarissa johon mies ei ikinä lähde mun kans ja hups ku sekin tuli sinne sit niiden kavereidensa kanssa eikä ees moikannu mua, tuuppas pois kun menin suukottaan ohikulkeissani poskelle.
mies lähti aikasin kotiin ja mäkin joskus kahden aikaan.
mies nukkui jo ja yritin mennä sen peiton alle ja käpertyä sen kainaloon, niin se tuuppas mut "omalle puolelleni", käänsi selkänsä ja meni niin tiukasti peittonsa sisään et ihme että happi kulki.
nyt aamulla herättii samoihin aikoihin, keitin kahvit ja mies tulee koiria ulkoiluttamasta ja huikkaa et lähtee "matin" kanssa abclle aamupalalle, terve.
täällä mä nyt juon sit yksin pannullisen kahvia.
homman nimi se, et tollanen mies on mulle ja kun yritän puhuapuhuapuhuapuhua ja kysyä mikä on, niin vastaus on surullisenkuuluisa "EI MIKÄÄN".
mä en jaksa.
tulin töistä, mies tuli töistä.
mies alkoi välittömästi sen vinkunan miten ei oo mitää ruokaa (ajoin pihaan 10min ennen sitä ). sanoin et yhtälailla on sun käytössä noi pannut ja raaka-aineet ja sitäpaitsi siel on maksalaatikkoo, jos ei kelpaa niin ei oo mun ongelma. mies sit sano et menee sit jonneki syömää, otanko mä jotain. en ota kiitos, syön sen maksalaatikon sitten. meni 4h ja soitin et mistä sä sitä ruokaa oikeen lähit hakee??? oli käyny kahella ja kaverilla, ei käyny mielessäkään ilmottaa mulle.
sit kun se tuli kotiin mä kysyin et mitä tehtäs kun lapsikin mummulla? mies sanoi et ei mitää, olla kotona vaan. ok. kello tuli puoli yhdeksän niin meille kävelee kaljalaatikoiden kanssa kaks miehen kaveria katsoon peliä. mulle ei puhuttu mitää. soitin sit oman kaverini meille, otettii parit siiderit ja käytiin baarissa johon mies ei ikinä lähde mun kans ja hups ku sekin tuli sinne sit niiden kavereidensa kanssa eikä ees moikannu mua, tuuppas pois kun menin suukottaan ohikulkeissani poskelle.
mies lähti aikasin kotiin ja mäkin joskus kahden aikaan.
mies nukkui jo ja yritin mennä sen peiton alle ja käpertyä sen kainaloon, niin se tuuppas mut "omalle puolelleni", käänsi selkänsä ja meni niin tiukasti peittonsa sisään et ihme että happi kulki.
nyt aamulla herättii samoihin aikoihin, keitin kahvit ja mies tulee koiria ulkoiluttamasta ja huikkaa et lähtee "matin" kanssa abclle aamupalalle, terve.
täällä mä nyt juon sit yksin pannullisen kahvia.
homman nimi se, et tollanen mies on mulle ja kun yritän puhuapuhuapuhuapuhua ja kysyä mikä on, niin vastaus on surullisenkuuluisa "EI MIKÄÄN".
mä en jaksa.
