Mä ihan oikeasti yritän ton lapsen kanssa, mutt ei auta ei..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja NeitiNasu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

NeitiNasu

Aktiivinen jäsen
01.04.2004
15 255
0
36
Se on kuitenkin pääsiäistä viettänyt mummullaan, kaksi yötä oli poissa. Olin päättänyt että nyt ei mene sukset ristiin, vaan eletään sovussa ja mukavasti ja mä olen mukava ja sopuisa äiti joka ei hermostu eikä korota ääntään.

Mutta: "Miksi en saa karkkia, MIKS?? Miksi? Mä haluun äiti, haluun!! En!! Mutt kun mä haluun!! Mä haluan oven kiinni, mä en halua että kaikki näkee mut! Ei!! En haluuuuuuuuu!!!!!"

Tiedättekö kuin kiristää.... :kieh:
 
Oletettavasti lapsesi nimenomaan haluaakin, että sulla alkaa kiristämään. Ja että antaisit sitten periksi. Joten toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Karkkikysymykseen on helppo vastata, koska ei ole karkkipäivä. Haluamiseen voi vastata vain, että elämässä ei aina saa haluamaansa. Anna lapsen laittaa ovi kiinni, jos siitä ei ole mitään haittaakaan. Rauhallisesti sanottu "vai niin" ja poistuminen tilanteesta tepsii pidemmän päälle moneen kiukutteluun.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Oletettavasti lapsesi nimenomaan haluaakin, että sulla alkaa kiristämään. Ja että antaisit sitten periksi. Joten toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Karkkikysymykseen on helppo vastata, koska ei ole karkkipäivä. Haluamiseen voi vastata vain, että elämässä ei aina saa haluamaansa. Anna lapsen laittaa ovi kiinni, jos siitä ei ole mitään haittaakaan. Rauhallisesti sanottu "vai niin" ja poistuminen tilanteesta tepsii pidemmän päälle moneen kiukutteluun.


Meillä ei toimi vainiin, toi kulkee mun perässäni ja inttää niin kauan että saa selityksen tai haluamansa. Ikinä ei kyllä saa haluamaansa, joskus ei selitystäkään. Mutta raskas se on: tosin kuulemma äitiinsä tullut, että ei omena kauas puusta putoa..
Mutt ei lohduta juuri nyt mua.

Ovea ei laiteta kiinni pojun päikkäreiden aikaan, koska toi lapsi ravaa siinä haluamassa koko ajan jotain, ja sillä on paha tapa paiskoa suutuspäissään niin ett karmit helisee (varmistan siis tällä tavalla jätkälle päiväunet, ainakin jonkinmoiset).

Ehkä tää tästä.. Innolla ootan murkkuikää.
 
on vaikeuksia 8v tytön kanssa. aina on huonosti kaikki ja vaikka mitä kivaa keksii niin aina hän vaan valittaa ja valittaa..en ole koskaan tavannut ihmistä joka valittaisi yhtä paljon. hermot menee...
 
Jos yhtään lohduttaa, niin meitin ipana on viimeset kaks tuntii huutannu "Äitiiiii, mä haluun karkkii, ANNAAAA, suklaata, mä haluun, haluun, haluun " Nyt on hieman ääni muuttunut kellossa, kun lapsokainen alkoi katsoa Peppi Pitkätossua, huuto on muuttunut "ÄITIIIII, mä haluun suomenkielisen Peppi Pitkätossun, ÄITIIIIIIIIII" :headwall:
 
oisko tytöllä mahdollisuus olla enemmän isällään? vaik että ihan toiste päin vaihtasitte et sä etävanhempi ja isä sit lähivanhempi. meil näet tyttö kiukuttelee paljon vähemmän isälleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sari:
oisko tytöllä mahdollisuus olla enemmän isällään? vaik että ihan toiste päin vaihtasitte et sä etävanhempi ja isä sit lähivanhempi. meil näet tyttö kiukuttelee paljon vähemmän isälleen.

Ei oo mahdollisuutta: isä ei halua pitää muutakuin sen kaksi kertaa kuussa. Ei suoraan sano, mutt ei ikinä ota tyttöä eikä vie eikä tee sen kanssa mitään, vaikka mä monesti soittelen että haluaisitko tms.
 
Meillä lapsi pahenee, jos se on poissa kotoa yötä (eskarilainen siis). Jos se on kylässä, mummolassa tai tädillään niin siellä tuntuu olevan aina "höllempää" ja saa herkkuja ja sitä ja tätä ja vähä pompotellakin aikuisia, niin sit lapsi yrittää olla kotona samanlainen ja kauheempi.. Sit meinaa mennä hermo. Ja sitä kestää aikansa, ennen kun ollaan taas tutussa ja turvallisessa tiukassa ruodussa. Me ei olla nyt mielellään annettukaan lasta tätinsä luo viikonlopuksi, kun sieltä tulee ongelmat aina mukana... :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Oletettavasti lapsesi nimenomaan haluaakin, että sulla alkaa kiristämään. Ja että antaisit sitten periksi. Joten toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Karkkikysymykseen on helppo vastata, koska ei ole karkkipäivä. Haluamiseen voi vastata vain, että elämässä ei aina saa haluamaansa. Anna lapsen laittaa ovi kiinni, jos siitä ei ole mitään haittaakaan. Rauhallisesti sanottu "vai niin" ja poistuminen tilanteesta tepsii pidemmän päälle moneen kiukutteluun.


Meillä ei toimi vainiin, toi kulkee mun perässäni ja inttää niin kauan että saa selityksen tai haluamansa. Ikinä ei kyllä saa haluamaansa, joskus ei selitystäkään. Mutta raskas se on: tosin kuulemma äitiinsä tullut, että ei omena kauas puusta putoa..
Mutt ei lohduta juuri nyt mua.

Ovea ei laiteta kiinni pojun päikkäreiden aikaan, koska toi lapsi ravaa siinä haluamassa koko ajan jotain, ja sillä on paha tapa paiskoa suutuspäissään niin ett karmit helisee (varmistan siis tällä tavalla jätkälle päiväunet, ainakin jonkinmoiset).

Ehkä tää tästä.. Innolla ootan murkkuikää.



:o Onko meillä sama tyttö? Samanikäinenkin näyttäis olevan... jatkuvaa kitinää ja vikinää jne. että saisi tahtonsa läpi. Osaa kyllä olle erittäin fiksu ja reipaskin, mutta saattaa taistella sen haluamansa puolesta parikin tuntia kevyesti...kulkien perässä ja vinkuen, roikkuen jaloissa/käsissä, potkien ja sätkien/huutaen lattialla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja sari:
oisko tytöllä mahdollisuus olla enemmän isällään? vaik että ihan toiste päin vaihtasitte et sä etävanhempi ja isä sit lähivanhempi. meil näet tyttö kiukuttelee paljon vähemmän isälleen.

Ei oo mahdollisuutta: isä ei halua pitää muutakuin sen kaksi kertaa kuussa. Ei suoraan sano, mutt ei ikinä ota tyttöä eikä vie eikä tee sen kanssa mitään, vaikka mä monesti soittelen että haluaisitko tms.

no voi kökkö. entäs jos vaan sanoisot isälle, et nyt on menty x vuotta näin ja seuraavat x vuotta mennään päin vastoin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Heili Karjalasta:
Meillä lapsi pahenee, jos se on poissa kotoa yötä (eskarilainen siis). Jos se on kylässä, mummolassa tai tädillään niin siellä tuntuu olevan aina "höllempää" ja saa herkkuja ja sitä ja tätä ja vähä pompotellakin aikuisia, niin sit lapsi yrittää olla kotona samanlainen ja kauheempi.. Sit meinaa mennä hermo. Ja sitä kestää aikansa, ennen kun ollaan taas tutussa ja turvallisessa tiukassa ruodussa. Me ei olla nyt mielellään annettukaan lasta tätinsä luo viikonlopuksi, kun sieltä tulee ongelmat aina mukana... :ashamed:

Niin muuten meilläkin. Kun isänsä ja mummo antavat tosiaan enemmän periksi kuin minä, ja siellä ei lisäksi ole ketään jakamassa huomiota. Kotona tietysti kiukuttelee sitäkin kun on saattanut olla äitiä ikävä, mutta äiti ei pystykään koko ajan antamaan jakamatonta huomiotaan. Lisäksi ainakin iskän tykönä on saatavilla jatkuvasti jotain pientä syömistä (koska isänsä itse on samanlainen napostelijaluonne, ei "jaksa" syödä tavallista ruokaa mutta puolen tunnin päästä/välein sitten jotain pientä hyvää), eli ruokailu menee ihan höpöksi alkuun kotona jo senkin takia, kun pitää taas oppia kodin sääntöihin.

 

Yhteistyössä