Mä en käsitä, miten se voi olla niin suunnitelmallinen ja saada elämää suuremman ongelman jostain mikä itselle ois läpihuuto juttu.
Me haettiin sen tuolit, jotka se osti huutonetistä, joku kuukausi sitten: ne on vieläkin meillä, kun sisko ei ole kerinnyt miehensä kanssa sopimaan koska niitä vois noutaa. Ja uskokaa tai älkää, ihan samassa kaupunkissa elellään, matkaa toisillemme on moottoritienpätkän verran.
Kaikista paras oli nyt viikonloppuna, kun mun äitini vanha villakoira herra siirtyi meiltä siskon hoiviin. Me lähdettiin miehen kanssa ulkona käymään illalla ja kävi sitten ilmi, että oltiin unohdettu koirulin lääkepruitta, siis ihan tavis pipetti pakata koiran tavaroihin mukaan kun sitä hauvaa siskolle toimitettiin. Auta armias mikä soppa!! Sisko soitti meille klo 1 yöllä kun me istuttiin kaupungissa terassilla, että mitä tehdään, pipetti jäi. Mä siihen ett ettehän te sitä nyt tarvi, on lääkkeensä saanut jo. Puhelu loppui mutta hetken päästä soi miehen puhelin ja siskorakas se siellä: entäs aamulla? "Se lääke pitää antaa aamulla. " Oltiin vähän että ei me nyt täältä käsin sille mitään voida, palataanko huomenna asiaan. Ja palattiinhan me: ennenkö mä olin saanut silmiäni auki soi puhelin, eikä todellakaan tervehdystä tai mitään kuulunut sieltä, ainoastaan että " Mites se pipetti??" Meinas hermo mennä, piru sentään.... :snotty: Soitin välittömästi äidille ja tunnustin kaikki syntini: unohdettiin koiran tyyny maalle, ostaa sille sen omia nappuloita ja pipettikin p*rkele jäi. Äiti nauroi ja sanoi että näihin nyt kukaan kuole, toinen tyyny on kotona, ruokaa se saa oli mitä vaan ja pipettejä on kotona laatikko täynnä kun joka lääkepurkin mukana tulee uusi. Ja kuinkas ollakaan: systeri oli soittanut välittömästi mun jälkeeni ja julistanut kuinka mä olen koiraa laiminlyönyt... |O
Me haettiin sen tuolit, jotka se osti huutonetistä, joku kuukausi sitten: ne on vieläkin meillä, kun sisko ei ole kerinnyt miehensä kanssa sopimaan koska niitä vois noutaa. Ja uskokaa tai älkää, ihan samassa kaupunkissa elellään, matkaa toisillemme on moottoritienpätkän verran.
Kaikista paras oli nyt viikonloppuna, kun mun äitini vanha villakoira herra siirtyi meiltä siskon hoiviin. Me lähdettiin miehen kanssa ulkona käymään illalla ja kävi sitten ilmi, että oltiin unohdettu koirulin lääkepruitta, siis ihan tavis pipetti pakata koiran tavaroihin mukaan kun sitä hauvaa siskolle toimitettiin. Auta armias mikä soppa!! Sisko soitti meille klo 1 yöllä kun me istuttiin kaupungissa terassilla, että mitä tehdään, pipetti jäi. Mä siihen ett ettehän te sitä nyt tarvi, on lääkkeensä saanut jo. Puhelu loppui mutta hetken päästä soi miehen puhelin ja siskorakas se siellä: entäs aamulla? "Se lääke pitää antaa aamulla. " Oltiin vähän että ei me nyt täältä käsin sille mitään voida, palataanko huomenna asiaan. Ja palattiinhan me: ennenkö mä olin saanut silmiäni auki soi puhelin, eikä todellakaan tervehdystä tai mitään kuulunut sieltä, ainoastaan että " Mites se pipetti??" Meinas hermo mennä, piru sentään.... :snotty: Soitin välittömästi äidille ja tunnustin kaikki syntini: unohdettiin koiran tyyny maalle, ostaa sille sen omia nappuloita ja pipettikin p*rkele jäi. Äiti nauroi ja sanoi että näihin nyt kukaan kuole, toinen tyyny on kotona, ruokaa se saa oli mitä vaan ja pipettejä on kotona laatikko täynnä kun joka lääkepurkin mukana tulee uusi. Ja kuinkas ollakaan: systeri oli soittanut välittömästi mun jälkeeni ja julistanut kuinka mä olen koiraa laiminlyönyt... |O