S
suuri huoli
Vieras
mä pelkään tosissaan että mun isä saa sydän tms. kohtauksen pian. hällä on sokeritauti,verenpaine-lääkitys, korkea kolesteroli, takana ainakin 1 infarkti
ikää 64v.
isä on ollut äidin omaishoitajana parisen vuotta 24/7. ilman yhtään vapaahetkeä.isä on niin väsynyt ja loppu.silti esittää vieraammille että voi hyvin eikä tartte mitään. ei tavaallaan edes osaa olla ilman äitiä.
äidin mielialat vaihtelee eikä äiti pysty kipujen takia oikein öisin nukkumaan,joten valvottaa isääkin. äiti saa usein yöllä myös raivokohtauksia jolloin haluaa kuolla, sanoo että isä kuulemma vain odottaa että hän kuolee,että saisi uuden naisen
haukkuu isää, vaikka isä tekee kaiken kotona.
äiti sanoo ettei halua olla kenenkään vaivoiksi, ja siksi häntä turhauttaa tilanne. mutta on tosi epäreilua kohdella isää noin siltikin:/
mä pelkään että isä ei kohta jaksa,kroppa pettää. ja äiti joutuu laitokseen. nyt olisi aika miettiä äidinkin, kuinka arvostettavaa työtä isä tekee, ja mitä äiti tekisi ilman miestään,kuinka pärjäisi. rakastavat kuitenkin toisaan paljon!
puhuin juuri asiasta jälleen veljeni kanssa ja sovittiin että hän soittaa vanhempieni sosiaalihpoitajalle, kertoo rehellisesti miten paha tilanne on. saisi isä ainakin kerran kuussa vapaata,saisi levätä,rentoutua. ajatella itseään.
isä aina sanoo etten mää mitään tartte, kuitenkin usein uskoutuu ja kertoo että on aivan loppu,eikä kohta enää jaksa.
isä on ollut äidin omaishoitajana parisen vuotta 24/7. ilman yhtään vapaahetkeä.isä on niin väsynyt ja loppu.silti esittää vieraammille että voi hyvin eikä tartte mitään. ei tavaallaan edes osaa olla ilman äitiä.
äidin mielialat vaihtelee eikä äiti pysty kipujen takia oikein öisin nukkumaan,joten valvottaa isääkin. äiti saa usein yöllä myös raivokohtauksia jolloin haluaa kuolla, sanoo että isä kuulemma vain odottaa että hän kuolee,että saisi uuden naisen
äiti sanoo ettei halua olla kenenkään vaivoiksi, ja siksi häntä turhauttaa tilanne. mutta on tosi epäreilua kohdella isää noin siltikin:/
mä pelkään että isä ei kohta jaksa,kroppa pettää. ja äiti joutuu laitokseen. nyt olisi aika miettiä äidinkin, kuinka arvostettavaa työtä isä tekee, ja mitä äiti tekisi ilman miestään,kuinka pärjäisi. rakastavat kuitenkin toisaan paljon!
puhuin juuri asiasta jälleen veljeni kanssa ja sovittiin että hän soittaa vanhempieni sosiaalihpoitajalle, kertoo rehellisesti miten paha tilanne on. saisi isä ainakin kerran kuussa vapaata,saisi levätä,rentoutua. ajatella itseään.
isä aina sanoo etten mää mitään tartte, kuitenkin usein uskoutuu ja kertoo että on aivan loppu,eikä kohta enää jaksa.