Mä olen niin kyllästynyt tuon n. 3v lapsen syömättömyyteen.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kannattaa käydä hakemasta apteekista lapsille tarkoitettua versiota aikuisten Nutridrinkistä, Nutrinia. Siis makeaa smoothien tapaista juomaa, makuina mansikka ja hedelmä.
Kyllä tuota varmaan joisi.
 
Älä tressaa,äläkä ainakaan tuputa ruokaa.
Itse tein sen virheen kun tyttö söi kun lintunen pienenä,nyt se syön kaiken mitä eteensä saa ja jatkuvasti kinuaa lisää,vatsalaukku ihan pohjaton.
Joudutaan toden teolla nyt tehdä töitä että painon nousu lakkaa.
Tyttö 123cm pitkä ja painoa 33,5kg.
Terve lapsi osaa säännöstellä itse ruoan tarpeensa,mutta jos sitä ruokaa tuputetaan menee tämä sisäinen säännöstely sekaisin.
 
[QUOTE="Jenis";24148659]Siis eikö -2 ja -20 oo käyrissä sama asia? Eli normipainon sisällähän tossa mennään...[/QUOTE]

SD -2 - +2 -käyrä on normaali, jos tarkoitetaan pituutta. Ap tarkoittanee, että hänen lapsen pituus-paino -suhde menee käyrällä -20 %. Sallitun suhteellisen painon raja alle 120cm pituisilla lapsilla on -15%.

Oma lapseni on nyt vähän yli kaksivuotiaana 81 - 82 cm ja painoa noin 9kg tai vähän alle. Eli pituus on noin -2SD ja paino -20%.

Hänellä on ollut vaikeuksia syömisen kanssa ihan vauvasta alkaen ja meidän pelastuksena koen nuo lisäravinteet, joita ravitsemusterapeutti suositteli. Nyt hän on alkanut syömään kohtalaisen kokoisia annoksia ja hänen vaivana oleva ummetus on helpottanut Movicol Junior -valmisteen avulla.

Toivotaan vaan jaksamista ap:lle, minä olen jo päässyt stressistäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kyllästynyt äiti;24144985:
Syö aina normaalia ruokaa vain muutaman lusikallisen, leivästä vaan voit päältä. Mikään ei kelpaa ja jos jotain yrittää useammin tarjota niin alkaa oksentamaan. Paino menee -2 käyrällä ja lääkärit ja neuvola sanoo että kaikki ok, en vaan jaksa enää. Päivät joutuu stressaamaan tuon syömisen takia.

Jos et asiaan voi vaikuttaa, paras on vaikuttaa asenteeseen. Eli jos lapsi ei syö stressaamalla, niin stressaamattomuus tuskin huonontaa. Kun lääkärissä sanotaan, että kaikki on OK, niin yritä tsempata, että antaisit olla. Moni huonoruokainen leikki-ikäinen muuttuu hyväksi syöjäksi, kun tulee pituuskasvua. Jos lapsi ei ole kovin pitkä ja on laiha, niin sellainen parantuminen syömisessä voi tulla (ellei huono syöminen ole stressireaktio) siinä alakouluiässä, noin 6v ja sen jälkeen, kun tulee ns. keskilapsuuden kasvupyrähdys.

Mieheni lapset alkoivat syödä ihan OK nimittäin siinä vaiheessa. Sitä ennen oli aika tuskaisia ruokatuokioita.

Tsemppiä!
 
meillä 2 alakäyräläistä....ja aina syömiset yhtä taistelua..

aina mennyt -2 käyrillä, kontrollit, verikokeet, kaikki ok..

5v nyt 100cm ja 14kg
6.5v 107cm ja 16kg

Ne vaan on pieniä ja huonoja syömään...
 
Minä tunnen yhdet n.5v kaksoset (kokoa näillä lapsilla on sellaiset 98cm ja painoa jotain 11kgj (niin ja siis huom ovat 5 vuotiaita!) ja heidän ikuista syömäkamppailua katsoessani olen tehnyt muutamia huomioita:

- heitä ei ikinä ole pakotettu mihinkään eli ei ole myöskään pakotettu syömään. (Meidän huonoa syömäriä on pakotettu,kiristetty ja lahjottu ja sen seurauksena kasvaa suht normi käyrillä)
- heillä ei ole säännöllisiä (5x) pvässä ruoka-aikoja
- lähes kokoajan mussutetaan jotain pientä (pähkinää,keksiä tms.) Eli ei ole ollenkaan TAUKOJA ruokailujen välissä
-ei tehdä mitään ns.normaaleja lasten ruokia/perusruokia tyyliin spagetti tai lihakeitto vaan kaikki on jotain ihme couscous-mauste-hässäköitä.
- ruoka ei oleselkeää ruokaa vaan aika usein myös "tapas tyyppistä" eli lautaselle on heitelty vähän sitä sun tätä ja usein ruoka syödään käsin (ei edes tarjota ruokailuvälineitä)

ja sitten vielä jaksetaan ihmetellä et miks nää on niin pienikokoisia ja miks ne ei syö...no miksiköhän?
 
No se voi olla aika luonnollista, miten tuommoiseen naposteluun edetään huonosti syövien kanssa. Kun pelkää, ettei lapsi syö, niin yrittää tarjota koko ajan jotain. Jos lapsi ei syö, ei tee mieli tehdä mitään hankalaa ruokaa, vaan laittaa lautaselle vaikka niitä tapaksia.

Sinänsä kyllä lapsi oppii syömään perheen ruokaa, mitä tahansa se olisikaan. On paljon maapallon kolkkia, joissa ei lihakeitto ja makaroniloota kuulu viikon ruokavalioon, vaan on sitten mm. couscousia. Ei lapsi automaattisesti synny sen tietouden vallassa, edes Suomeen, että makaronilaatikkoa sen olla pitää.
 
Meillä kans 2,5 v. nirppanokka. Välillä tuntuu, ettei tuo lapsi syö juurikaan mitään. Sitten ryhdyin kirjaamaan aina välillä ylös kaikki päivän syömiset ja määrä olikin suurempi kuin olin luullut. Toinen keino on ottaa lapsi mukaan ruoanlaittoon. Syömään voi tsempata sanomalla että se on ihan omantekemää.
 
No ei tuo minusta vielä kovin alhaiselta tuo paino vaikuta (noista käyristä en osaa sanoa), mutta piti ihan vertailun vuoksi katsoa omien lasten neuvolakortit ja meillä esikoinen oli 2vuotiaana 85.5cm/11.2kg ja kolmivuotiaana 94.5cm/14.3kg eikä tuosta painosta kyllä koskaan mitään neuvolassa sanottu. Eli turha stressi pois ap!
 
Meilläkään ei kesällä maistu lämmin ruoka (paitsi makkara ja joku pizza). Yritänkin tehdä spagetit ja perunat ja kastike -tyyppiset ruoat enemmän välipalan kaltaisiksi (meidän lapsilla ei ole koskaan muulloin syömättömyyttä paitsi kuumalla). Eli paloittelen lautaselle omenaa, laitan tuoreita herneitä ja vaikka vesimelonia. Sitten teen rieskasta tortillapaketteja, jonne laitan jauhelihaa (ja vihanneksia). Meilä lapset syö tortillaa/rieskaa nyytteinä eli näin menee myös "kunnon ruoka alas". Perunaa en tarjoa joka päivä (näin sekin menee). Jälkkäriksi mansikoita (ja jäätelöä aika usein). Maitoa meidän lapset ei juo nykyään juuri lainkaan (ja siksi meillä on usein muusia, pannaria, riisipuuroa, vaniljakiisseliä). Mä oon aatellut, että parempi kun menee jotain alas (enkä siis tarkoita karkkia ja sipsejä) vaan nimenomaan marjoja, hedelmiä, jogurttia, leipää terveellisillä täytteillä. Ne on kuitenkin ihan terveellistä perusruokaa. Meillä lapset syö myös mielellään hedelmäsoseita (vauvanruokia) ja niitä ostan (vaikka lapset 4 ja 6)
 
[QUOTE="katti";24149938]meillä 2 alakäyräläistä....ja aina syömiset yhtä taistelua..

aina mennyt -2 käyrillä, kontrollit, verikokeet, kaikki ok..

5v nyt 100cm ja 14kg
6.5v 107cm ja 16kg

Ne vaan on pieniä ja huonoja syömään...[/QUOTE]

Eli mua alkoi kiinostamaan, kuinka pieniä lapsia muilla on, tässä on tietoa, vaikkette pyytäneetkään:
5v pituus -2,2 SD, paino -12%
6,5v -2,6 SD -10%

Eli mulla on käytössä vanhat pojan kasvukäyrät, tytöillä on eri ja kasvukäyrä on varmaan jo uudistunut.
 
[QUOTE="doris";24150216]Minä tunnen yhdet n.5v kaksoset (kokoa näillä lapsilla on sellaiset 98cm ja painoa jotain 11kgj (niin ja siis huom ovat 5 vuotiaita!)
?[/QUOTE]

Pituus -2.8!
Paino -29%!

Kaksoset ovat varmaan tarkemmassa seurannassa. Jos olisin tuttava, niin en yrittäisi syyllistää huonosta syömisestä.
 
[QUOTE="hmm";24151200]meillä 2v on 87cm pitkä ja painaa 10kg,syö kans tosi huonosti ruokaa mutta ei mulle oo neuvolassa mitään asiasta sanottu..[/QUOTE]

-0,4 SD eli normaali pituus
-22% paino
Jos olisi normaalipainon rajalla, niin pitäisi painaa 11kg, keskikäyrällä 12,8kg
 
[QUOTE="vieras";24151367]No ei tuo minusta vielä kovin alhaiselta tuo paino vaikuta (noista käyristä en osaa sanoa), mutta piti ihan vertailun vuoksi katsoa omien lasten neuvolakortit ja meillä esikoinen oli 2vuotiaana 85.5cm/11.2kg ja kolmivuotiaana 94.5cm/14.3kg eikä tuosta painosta kyllä koskaan mitään neuvolassa sanottu. Eli turha stressi pois ap![/QUOTE]

2v. -1SD. -10% eli normaali pituus ja paino
3v - 0,4 SD, paino ihan keskikäyrällä. Tosi hienosti kasvanut vuoden aikana.
 
Älä nyt vaan ala mitään Nutrinia sille syöttämään. Menee ihan kuuseen sitten loputkin syömiset. Ei se itteään nälkään tapa kunhan lopetat kaiken tuputtamisen ja syömiseen liittyvän kommentoinnin ym. painriden kasailun. Normaalilla ruoalla täällä maailmassa pitäisi pärjätä.
Ota lapsi vaikka mukaan laittamaan ruokaa ja anna tehdä valintoja tyyliin "tomaattia vai paprikaa?"
Äläkä hermostu tai painosta yhtään mihinkään syömiseen liittyvässä tai saat aikaan syömishäiriön vaan. Ymmärsin itse miksi olen ollut huono syömään kun katselin omaa äitiäni kiusaamassa poikaani, jolloin päätin olla reagoimatta yhtään mitenkään syömättömyyteen. Seuraavalla ruoalla kummasti uppoaa kun ei anna mitään siinä välissä.
 
Ei lapsi itseään nälkään tapa jos ruokaa on tarjolla. mäkin aikanaan stressasin kahden huonosti syövän lapsen kanssa, kunnes tein ihan päätöksen, että ei enää hermojen menettämistä asian suhteen. Mitä haittaa siitä on, että lapsi on pieni ja syö vähän, jos hän on kuitenkin terve ja kehittyy muuten normaalisti? Noista Nutrineista ei ainakaan ole mitään hyötyä, luultavasti lapsi juo sitten sitä ja syöminen vain vähentyy.
 
tyttö 2v 81cm ja 9,2kg. Pituus -2 käyrällä ja paino tipahti nyt -15 käyrälle (aiemmin -10). On ollut vauvasta saakka huono syömään. Yritän olla stressaamatta. Vaikka tyttö osaa syödä itsekin, sorrun yleensä syöttämään vähän lisää. Itse ei siis syö kuin muutaman lusikan, oli ruoka sitten mitä vaan. Mutta äärimmäisen hyväntuuulinen lapsi on eli ei kai sitten huolta.
 
Mua itseäni harmittaa meillä huonossa syömisessä (kausittaista) se, että lapsi kieltäytyy JA on nälkäinen. Itkee ruokaa, mutta ei syö. Ei mitään logiikkaa siinä, mitä ei syö, kun maanantaina ruoka käy, tiistaina ei jne. Mutta ikää on vasta 1v5kk niin käy vielä niin tuulella. Auttaa ei yleensä saa, syö itse tai ei ollenkaan.
 

Yhteistyössä