Mä tajusin tässä muutaman asian.

[jadal]

Tajusin että varmasti yksi iso tekijä siinä, että mulla oli masennus, oli se, ettei mulla ole ystävää, kenen kanssa puhua kaikesta mahdollisesta, jonka kanssa olisi samalla aaltopituudella jne... siis sellaista sydän ystävää. Ja myönnetään tässä lauseen lopussa, että kulman takana se kolkuttelee nytkin ja odottaa hetkeä iskeäkseen :|

Samasta syystä mä vissiin palstalla puin ne pienet tapahtumat mun elämässä, ja oikeastaan kaiken mitä ystävälle kertoisin.
Kun jollekin on kerrottava, ja täällä saa lähes takuuvarmasti vastauksen.

Mulla kerran oli ystävä jonka kanssa jaoin kaiken, ilot ja surut, oltiin kuin paita ja peppu. Sitten tulin raskaaksi, ja aloin aikuistua jne... ystävä jatkoi railakkaa nuorille tyypillistä elämää, mitä itsekin siihen asti elin. välit etääntyivät pikkuhiljaa, mutta kaihoten välillä muistelen noita aikoja, kun tuntikaudet istuttiin parantamassa maailmaa, yhdessä :heart:

 

[Voi että]

hug:

 

[Voi että]

hug:

 

[Aaban]

:/ Höh. Mutta eihän sitä tiedä vaikka joku päivä löydät sellaisen ihmisen, jonka kanssa menee jutut yksiin.

 

[jadal]

:/ Höh. Mutta eihän sitä tiedä vaikka joku päivä löydät sellaisen ihmisen, jonka kanssa menee jutut yksiin.

toivossa on hyvä elää....

 

[ahma]

Miksi siitä maailmanparantamisesta pitäis luopua?
Kun on masennushistoria itellänikin ja tietty melankolisuus ollut siitä pitäen, niin tuo mitä kirjoitat hiplaa jotain herkkää kohtaa.

Just siinä kohtaa missä se alkuperäinen masennus tuli, yritin puhua ystäville mutta en saanut kuuntelijaa vaan moralisointia. Sitten käännyin sisäänpäin, ja meni mielenkiinto asioista, jotka aiemmin oli olleet keskeisen tärkeitä. Jne. Kaikki olisi mennyt toisin, jos joku olis oikeesti ollut ystävä siinä kohtaa.

 

[Mammaliini]

Olis kivaa jos itselläkin olisi hyvä ystävä, jonka kanssa vois vaikka lähteä kahville tuulettuu
Onhan mulla noita tuttuja, mutta ei yhtään sellaista oikeaa sydänystävää.

 

[hei2]

tiedän tunteen.. Mulle kävi samoin.. mahdatko asua samoilla kulmilla kanssani

 

[jadal]

Sitä maailmanparantamista mä nimenomaan kaipaan...

Ja sitä, niin itsekästä kuin se onkin, haluaisin viel olla jollekin se tärkein ystävä juuri sellaisena kuin olen :snotty:

muoks. ja kyllä mulla on muutama hyvä kaveri, mutta ei kuitenkaan sitä "parasta kaveria"

 

[Aaban]

Sitä maailmanparantamista mä nimenomaan kaipaan...

Ja sitä, niin itsekästä kuin se onkin, haluaisin viel olla jollekin se tärkein ystävä juuri sellaisena kuin olen :snotty:

Juu minustakin ystävän kanssa pitää saada olla juuri sellainen kun on.

 

[ahma]

:/ Höh. Mutta eihän sitä tiedä vaikka joku päivä löydät sellaisen ihmisen, jonka kanssa menee jutut yksiin.

Voivoi Aaban, ku meilläkään ei menny yhtään... kun mä tykkäsin miehistä sukkahousuista ja susta se oli inhotus... =)

Onhan se surkean vaikeeta usein se ettiminen. Mutta ehkä ihmiset on kanssa ylettömän vaativaisia ja väärässä kohtaa. Ikään kuin se ei olis jo paljon, jos ymmärretään suht hyvin mitä toinen sanoo ja halutaan vielä kuunnellakki.

 

[jadal]

tiedän tunteen.. Mulle kävi samoin.. mahdatko asua samoilla kulmilla kanssani

täällä keskisuomessahan mä...


En mä kyllä suoraan sanottuna ole etsinytkään ystävää, kotona mä aina vaan istun. Mulla ei riitä uskallus lähteä tutustumaan ihmisiin, pelkään aina häiritseväni muita, jopa palstalla :ashamed:

 

[Aaban]

:/ Höh. Mutta eihän sitä tiedä vaikka joku päivä löydät sellaisen ihmisen, jonka kanssa menee jutut yksiin.

Voivoi Aaban, ku meilläkään ei menny yhtään... kun mä tykkäsin miehistä sukkahousuista ja susta se oli inhotus... =)

Onhan se surkean vaikeeta usein se ettiminen. Mutta ehkä ihmiset on kanssa ylettömän vaativaisia ja väärässä kohtaa. Ikään kuin se ei olis jo paljon, jos ymmärretään suht hyvin mitä toinen sanoo ja halutaan vielä kuunnellakki.

No en ehkä noiden juttujen yksiin menemistä noin kirjaimellisesti tarkoittanutkaan. Ja ei ainakaan miesmaun tarvitse samanlainen ollakaan. Siitähän voisi seurata ongelmia. Mutta kyllä minusta hyvän ystävän kanssa täytyy olla samalla aaltopituudella. Se ei riitä, että edes jotenkin ymmärtää.

 

[Aaban]

tiedän tunteen.. Mulle kävi samoin.. mahdatko asua samoilla kulmilla kanssani

täällä keskisuomessahan mä...


En mä kyllä suoraan sanottuna ole etsinytkään ystävää, kotona mä aina vaan istun. Mulla ei riitä uskallus lähteä tutustumaan ihmisiin, pelkään aina häiritseväni muita, jopa palstalla :ashamed:

Mukavalta tyypiltä vaikutat. Lähde perhekahviloihin (mll) ym. vastaaviin niin tutustut ihmisiin.

 

[Manse]

mulla sama juttu ei ole sydänystävää jolle voisin puhua asioista siis henk.koht.
Niitä pitää vaan yksin pään sisällä miettiä...
Mullakin on paniikkihäiriötaustaa ja masennukseen altis ja kaikenlaista tapahtunut lähivuosina...mm. oman lapsen kuolema jne...

Mua pelottaa millon se iskee...

 

[Manse]

tiedän tunteen.. Mulle kävi samoin.. mahdatko asua samoilla kulmilla kanssani

täällä keskisuomessahan mä...


En mä kyllä suoraan sanottuna ole etsinytkään ystävää, kotona mä aina vaan istun. Mulla ei riitä uskallus lähteä tutustumaan ihmisiin, pelkään aina häiritseväni muita, jopa palstalla :ashamed:

täällä ei kukaan häiritse ketään...

Minä tykkäisin jos joskus jossain perhekahvilassa kun käyn niin tulis juttelemaan melkein siellä on ne omat kaveriporukat aina...
Mutta mulla on jännitystaustaa ja en pysty kovasti keskustelemaan ihmisten kanssa...

 

[vartooja]

Joko sie pikkuhiljaa haluisit tulla kyläilee?

 

[ahma]

tiedän tunteen.. Mulle kävi samoin.. mahdatko asua samoilla kulmilla kanssani

täällä keskisuomessahan mä...


En mä kyllä suoraan sanottuna ole etsinytkään ystävää, kotona mä aina vaan istun. Mulla ei riitä uskallus lähteä tutustumaan ihmisiin, pelkään aina häiritseväni muita, jopa palstalla :ashamed:

Toi häiritsemisen pelko taitaa olla masennuksen jälkitila. Tunnistan ton, vaikka se ei mun alkuperäiseen persoonallisuuteen kuulu. Oon vissiin senverran häijy sentään, että välillä viis veisaan semmoisesta pelosta.

 

[jadal]

mulla sama juttu ei ole sydänystävää jolle voisin puhua asioista siis henk.koht.
Niitä pitää vaan yksin pään sisällä miettiä...
Mullakin on paniikkihäiriötaustaa ja masennukseen altis ja kaikenlaista tapahtunut lähivuosina...mm. oman lapsen kuolema jne...

Mua pelottaa millon se iskee...

:hug:
ei siihen osaa mitään sanoa

 

[Minttuhirviö]

tiedän tunteen.. Mulle kävi samoin.. mahdatko asua samoilla kulmilla kanssani

täällä keskisuomessahan mä...


En mä kyllä suoraan sanottuna ole etsinytkään ystävää, kotona mä aina vaan istun. Mulla ei riitä uskallus lähteä tutustumaan ihmisiin, pelkään aina häiritseväni muita, jopa palstalla :ashamed:

Mulle on pari kertaa ystävä tipahtanut tielle kuin taivaasta, ilman että olen edes etsinyt. Ja kaikki on ollu heti todella selkeää, samanlaiset arvot ja kiinnostuksen kohteet. Se on kyllä sellanen elämän lahja jonka arvoa ei voi mitata. Toivotan sulle samanlaista tuuria :heart:

Olen muuten keski-suomesta, joten jos kaipaat juttuseuraa, laita yv

 

[jadal]

Joko sie pikkuhiljaa haluisit tulla kyläilee?

No kyllähän mä haluan, mutta kun mä en uskalla :snotty:

Mä aina muuten silmät tarkkana kulen prismassa mut ei ikinä olla samaan aikaan :|

 

[hei2]

Voi pahus.. Asutaan kyllä niin eri paikassa.. minä keski-uusimaalla.
Olisi ollut kiva tutustua. Vaikka voihan sitä muutenkin. Ei kai se mikään este ole.

 

[vartooja]

Joko sie pikkuhiljaa haluisit tulla kyläilee?

No kyllähän mä haluan, mutta kun mä en uskalla :snotty:

Mä aina muuten silmät tarkkana kulen prismassa mut ei ikinä olla samaan aikaan :|

No voi hitsinpimpulat sun kanssas... Kerran se vaan kirpasee

 

[jadal]

Joko sie pikkuhiljaa haluisit tulla kyläilee?

No kyllähän mä haluan, mutta kun mä en uskalla :snotty:

Mä aina muuten silmät tarkkana kulen prismassa mut ei ikinä olla samaan aikaan :|

No voi hitsinpimpulat sun kanssas... Kerran se vaan kirpasee

hmmm... pitäskö mun sit ihan aikuisten oikeesti yrittää joku päivä?

 

[vartooja]

hmmm... pitäskö mun sit ihan aikuisten oikeesti yrittää joku päivä?

No todellakin pitäs