S
sekopää
Vieras
Tai no mä tapasin sen jo viime viikolla,sain vain eilen "muistinvirkistystä".=)
Vaikutti kivalta ja tutustumisen arvoiselta tyypiltä,vieläkin.
Hiukan silti hermostuttaa,ku en oo oikein toipunut ja päässyt yli edellisestäkään miehestäni,ku tämä"uusi" pöllähti eteeni.
Oonkohan mä ihan tyhmä ja totaalisen naiivi,jos luulen että ns.kohtalo olis tän miehen mun eteeni tässä tilanteessa heittänyt?
Ei me missään suhteessa olla vielä,kunhan tutustutaan vaan.
Silti on jotenkin kumma olo,olen pitkästä aikaa iloinen,mutta silti pelottaa,että oonko mä oikeesti valmis tähän.
Mä oon vaan itkenyt viimeiset viikot,olen ollut tosi masentunut.Ja nyt olisi ehkä mahdollista olla onnellinen.
En halua sitä miestä loukatakaan.Enkä antaa turhaa toivoa.
Silti mietin,että saankohan mä vielä olla onnellinen,pitääkö mun vielä surra ja pitääkö mun päästää tää mies ja olla yksin..?
Olispa joku elämän käsikirja..Näin elät hyvän elämän ketään loukkaamatta..tai jotain muuta vastaavaa.=)
Vaikutti kivalta ja tutustumisen arvoiselta tyypiltä,vieläkin.
Hiukan silti hermostuttaa,ku en oo oikein toipunut ja päässyt yli edellisestäkään miehestäni,ku tämä"uusi" pöllähti eteeni.
Oonkohan mä ihan tyhmä ja totaalisen naiivi,jos luulen että ns.kohtalo olis tän miehen mun eteeni tässä tilanteessa heittänyt?
Ei me missään suhteessa olla vielä,kunhan tutustutaan vaan.
Silti on jotenkin kumma olo,olen pitkästä aikaa iloinen,mutta silti pelottaa,että oonko mä oikeesti valmis tähän.
Mä oon vaan itkenyt viimeiset viikot,olen ollut tosi masentunut.Ja nyt olisi ehkä mahdollista olla onnellinen.
En halua sitä miestä loukatakaan.Enkä antaa turhaa toivoa.
Silti mietin,että saankohan mä vielä olla onnellinen,pitääkö mun vielä surra ja pitääkö mun päästää tää mies ja olla yksin..?
Olispa joku elämän käsikirja..Näin elät hyvän elämän ketään loukkaamatta..tai jotain muuta vastaavaa.=)