Mä tiedän, että nyt saattaa tulla pitkä ketju..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fleur de la Cour
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
F

Fleur de la Cour

Vieras
mutta mulla alkaa olla 33-vuotiaana mitta täysi. Asia tuli taas mieleen kun äitini kanssa eilen juttelin. No juttuhan menee nyt niin, että anoppini täytti 60 vuotta. Omissa juhlissaan joi itsensä niin humalaan, että haukkui lähes kaikki ja varsinkin minut pystyyn suureen ääneen huutaen ja vieläpä lasten läsnäollessa. En todellakaan provosoinut asiaan, sillä olin juuri sillä hetkellä kun riehuminen oli alkanut käymässä kotona hakemassa tavaroita ja tulin keskelle sitä huutoa. Niin no ellei se provosoinut anoppia, että poistuin hetkeksi hänen juhlistaan. En sanonut mitään, koska ajattelin ettei toisen juhlat ole se paikka, mutta loukkaannuin kyllä. Asia on kokonaisuudessaan niin, että kohta 15 vuotta kun olemme miehen kanssa olleet yhdessä on tuo nainen tehnyt kaikkea mitä päähänsä pälkähtää ihan mielivaltaisesti ja julkisesti parjannut minua ihan missä lystää, arvostellut minua ja lyönyt lyttyyn joka tilanteen tullen. Olen sen verran ylpeä persoona etten ihan pienestä lannistu, mutta sekös anoppia vaan ärsyttää lisää. Mainitsee senkin ääneen, että olen ylpeä ja tärkeä ja kiittämätön. Luetellakseni muutamia asioita joista olen saanut kuulla: ulkonäköni ja tapani meikata, se, että pilaan mieheni elämän olemalla hänen kanssaan, en arvosta ja palvele miestäni tarpeeksi, ruuanlaittoni, siivoukseni ja varsinkin tiskit ja pyykit, lapsenhoitoon tunki mielipiteitään kaiken aikaa, katsoin joskus kuvia kun tyttö on pieni, en hymyile missään niistä jos anoppi on paikalla. Nykyään mitätöi lapsen kanssa sovittuja sääntöjä meidän ylitsemme ja loukkaantuu jos niistä sanotaan. Luulee, että voi tulla ja mennä ja ottaa mitä haluaa ja loukkaantuu jos se ei meille käy. Utelee ja haluaa hallita kaikkea. On haukkunut minut jopa vanhemmilleni, siitä syystä isäni ei halua kyseistä naista edes tavata. Kaikki ketkä tuntee tämän ihmisen valittelevat vain, että juu tiedetään, älä välitä, mutta nyt on mun mitta täysi! Nyt olen sitä mieltä, että teen jotain! Puhe tälle ei auta kun on niin yksinkertainen ettei ymmärrä! On muutamiakin kertoja yritetty. Sanokaapas mitä konkreettista tällaisen ihmisen kanssa pitää tehdä. Kuvaavaa on myös se, että mieheni varoitti jo ensi kerran kun tapasin hänen äitinsä, että varo sitten hiukan. Olin silloin ihmeissäni, että miksi sanoo äidistään niin, nyt en enää ihmettele. Ja äidiltä pitää mieheni mukaan aina salata kaikki, ettei vaan hermostu ja saa raivaria (???) Mulla on nyt sellainen olo, että jonain kertana lyön tuota otusta, siis anoppia!
 
hmm..
Seuraavan kerran hänen tullessaan teidän ovelle käännyttät pois sanoen ettei sinunlaista pahanilman lintua tässä huushollissa enää tarvita.tietenkin sanot ennen toteutusta tuon miehelle että sopiiko hänelle kaapin paikan näyttö anopille teidän reviirillänne.s
 
Välit laittaisin minäkin poikki.
Mies saisi äitiäään toki tavata mutta mä en kyllä jalallanikaan astuisi rouvan torppaan eikä meille tarvisi kyläilemään tulla niin kauan kun mä olen paikalla.
 
Jos vaan voitte, niin muuttakaa toiselle puolen suomea, älkääkä kutsuko kylään. Eihän tuo tietenkään sitä haukkumista lopeta, mutta ettepähän olis näkösällä kokoajan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Viime kesänä olimme kaksi kuukautta ettemme pitäneet yhteyttä, ei auttanut sekään. Ei se ymmärrä mitään asiaa.

Et nyt ihan tainnut ymmärtää mitä tarkoitin...
Suljette tuon ämmän KOKONAAN pois elämästänne. Ts. elätte niinkuin kyseistä ihmistä ei olisikaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ss:
hmm..
Seuraavan kerran hänen tullessaan teidän ovelle käännyttät pois sanoen ettei sinunlaista pahanilman lintua tässä huushollissa enää tarvita.tietenkin sanot ennen toteutusta tuon miehelle että sopiiko hänelle kaapin paikan näyttö anopille teidän reviirillänne.s

Olen heittänyt hänet kerran talostamme pihalle ja toisen kerran kun aloitti haukkumisensa ovesta sisälle päästyään sanoin, että jos nyt et ole hiljaa niin tiedät mistä löytyy ovi. Niistäkin sain kuulla haukkumiset nyt viimeksi, hän ei saa tulla meille niin kuin haluaa eikä koe itseään tervetulleeksi. Mutta kun ihan kaiken mitä hän marttyyrina kokee nyt, on hän ihan itse aiheuttanut!
 
Eikös miehesi puutu asiaan? Siis juttelemalla oman äitinsä kanssa ihan rakentavasti, vai onko ylipäätänsä mahdollista? Pistäisin kyllä kokonaan välit poikki moisen harakan kanssa. Ei kenenkään pidä tuollaista jaksaa. Ja miehesi varmaan voisi käyttää lapsia hänen luonaan ilmankin sinua? Toivottavasti vaan ei välisi mieheen mene huonoiksi tuon takia, vaikka kyllä hän varmaan ymmärtää?
 
mulla ei oo mitään noin pahaa ollu anopin kanssa, mutta olen kyllä kuullut kaikenmaailman haukkumista yms. ja olen päättänyt, että en halua olla ihmisen kanssa missään tekemisissä jos ei ole ihan pakko.!!
väkipakolla tullaan kyllä toimeen, mutta saan vähänväliä kuulla kunniani kuinka paska ihminen olen yms..
voimia :hug:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Onko poislaskettu se, että miehesi puhuisi äidilleen ja sanoisi, että tuommoinen pitää kertakaikkiaan loppua? Miten appesi?

Appiukko on ihan tollukka. Se on pelinsä pelannut jo vuosikausia sitten. Kun ei kerran ole 40 vuodessa aisoihin saanut niin hän vaan on nykyään. Kummaa, että ihmiset alkaa 'ymmärtää' jonkun huonoa käytöstä jos ei sille voi mitään. Mun mies on väsynyt mun vaatimuksiin hoitaa näitä juttuja. Se on tätä samaa sontaa ollut kohta 15 vuotta. Se on niin hetkellinen juttu kun mies sanoo äidilleen, että nyt loppui, hetkessä se unohtaa asian.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja ss:
hmm..
Seuraavan kerran hänen tullessaan teidän ovelle käännyttät pois sanoen ettei sinunlaista pahanilman lintua tässä huushollissa enää tarvita.tietenkin sanot ennen toteutusta tuon miehelle että sopiiko hänelle kaapin paikan näyttö anopille teidän reviirillänne.s

Olen heittänyt hänet kerran talostamme pihalle ja toisen kerran kun aloitti haukkumisensa ovesta sisälle päästyään sanoin, että jos nyt et ole hiljaa niin tiedät mistä löytyy ovi. Niistäkin sain kuulla haukkumiset nyt viimeksi, hän ei saa tulla meille niin kuin haluaa eikä koe itseään tervetulleeksi. Mutta kun ihan kaiken mitä hän marttyyrina kokee nyt, on hän ihan itse aiheuttanut!
kuvaa hänet nauhalle kotonasi.näkisi itse millainen on..
ja et anna hänen lannistaa itseäsi,pistät vain pihalle heti kun teille tulee todeten että kerta sun nupissa ei järki kulke mene hittoon.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Roona82:
Eikös miehesi puutu asiaan? Siis juttelemalla oman äitinsä kanssa ihan rakentavasti, vai onko ylipäätänsä mahdollista? Pistäisin kyllä kokonaan välit poikki moisen harakan kanssa. Ei kenenkään pidä tuollaista jaksaa. Ja miehesi varmaan voisi käyttää lapsia hänen luonaan ilmankin sinua? Toivottavasti vaan ei välisi mieheen mene huonoiksi tuon takia, vaikka kyllä hän varmaan ymmärtää?

Lähinnä käykin nykyään ilman minua anoppilassa, koska olen vuorotöissä ja täytyy myöntää, että se on ollut mulle helppo pakotie, sanoa siis olevansa töissä aina. Mutta arvatkaas kuulenko siitäkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja Candide:
Onko poislaskettu se, että miehesi puhuisi äidilleen ja sanoisi, että tuommoinen pitää kertakaikkiaan loppua? Miten appesi?

Appiukko on ihan tollukka. Se on pelinsä pelannut jo vuosikausia sitten. Kun ei kerran ole 40 vuodessa aisoihin saanut niin hän vaan on nykyään. Kummaa, että ihmiset alkaa 'ymmärtää' jonkun huonoa käytöstä jos ei sille voi mitään. Mun mies on väsynyt mun vaatimuksiin hoitaa näitä juttuja. Se on tätä samaa sontaa ollut kohta 15 vuotta. Se on niin hetkellinen juttu kun mies sanoo äidilleen, että nyt loppui, hetkessä se unohtaa asian.

No sitten on kyllä keinot aika vähissä :/ Ei kai siinä muuta kuin kokonaan täysin välit poikki. Inhottava tilanne tuommoinen, kun ei tavallaan ole antanut sinulle tilaisuutta. Minulla vähän samanlainen juttu, mutta paljon paljon lievempänä.
 
mä erosin ensimmäisestä aviomiehestäni kun appiukko oli vähän tuollainen (miehen äiti oli alkoholisoitunut ja asui toisessa kaupungissa)äijä oli katkera ja rikas eikä mieheni uskaltanut sanoa isälleen vastaan. mä hain eroa sen jälkeen kun mieheni oli kuunnellut pari tuntia puhelimessa kun appiukko haukkui mua. ku ei uskaltanut laittaa luuria kiinni ettei isä suutu.
 
siis toi kuulostaa oikeasti siltä, että anopillasi on jonkin asteinen mielenterveysongelma. Ei normaali ihminen tuollalailla käyttäydy, ei edes anoppi. Kyllä syynä on joku ihan muu, kuin " pelkkä luonne " , eli siis mtongelmalta kuulostaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja joku:
mä erosin ensimmäisestä aviomiehestäni kun appiukko oli vähän tuollainen (miehen äiti oli alkoholisoitunut ja asui toisessa kaupungissa)äijä oli katkera ja rikas eikä mieheni uskaltanut sanoa isälleen vastaan. mä hain eroa sen jälkeen kun mieheni oli kuunnellut pari tuntia puhelimessa kun appiukko haukkui mua. ku ei uskaltanut laittaa luuria kiinni ettei isä suutu.

voi =0(. Tulee vaan mieleen, että miehellä taisi olla rankka lapsuus ja pelko isäänsä kohtaa suuri, kun ei vieläkään uskaltanut vastaan sanoa.
 
Laittasin kirjeen esim menemään missä kertoisin että välit menee nyt poikki kokonaan,ja ovea en avaisi jos siellä olisi. En kyläilisi,sanosin suoraan että en aio tulla piste. Vaihtoehtoisesti menisin ja haukkusin anopin pystyyn.
 
No en ole tavannut lainkaan anoppia tuon heinäkuun puolivälin jälkeen. Viime perjantaina oli pakko vastata puhelimeen kun peruutin tytön sinne tulemisen. Ikävintä tässä nyt vaan on se, että anoppi luulee kaiken olevan kuten aina, ja minä olen nyt sitä mieltä, että olis jo anopin vuoro saada kärsiä asiasta jotenkin. Tuskin sitä haittaa yhtään etten minä pidä yhteyttä, enhän minä mahtunut ristiäisissäkään hänen perhekuvaansa. Tytön kummitäti sitä kauhisteli silloin ja minä tyhmä annoin olla silloinkin ja ajattelin, että kestän kyllä koska en ihan helpolla mene rikki. Ehkä osaksi olin myös liian nuori vielä silloin saamaan mittaa täyteen. Mies ei halua katkaista välejä äitiinsä kuitenkaan ja tytölle en voi asettaa sellaista päätöstä.
 

Yhteistyössä