mä tukehdun tähän kateuteen!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :(
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
?

:(

Vieras
musta ihan oikeesti välillä tuntuu että mä oon päästäni sekaisin.. oon niin helvetin kateellinen ihminen, kaikille! erityisesti kyllä eräälle tuttavapariskunnalle, ei olla mitenkään erityisen hyvissä väleissä, mutta kuitenkin vähän pakon sanelemana silloin tällöin tekemisissä... musta tuntuu että niillä ja kaikilla muilla on aina asiat niin paljon paremmin, on rahaa, ihana koti, ihana parisuhde, ihania ystäviä ja sukulaisia, sisältöä elämässä.. ja tiedän kyllä järjellä ajatellen että mullakin on asiat hyvin, meilläkin on ihan nätti ja mukava koti, mulla on maailman ihanin lapsi, on mieskin ja meillä menee suht mukavasti.. SILTI, välillä en osaa kuin itkeä ja tuntuu että räjähdän sisältä päin kun ajattelen sitä miten kateellinen olen. mulla on ihan kamala pakkomielle yrittää näyttää kaikille että meillä on asiat ihan helvetin hyvin ja korkea elintaso jne. kun tiedän että just tän tuttavapariskunnan nainen on ylimielinen ja tietää tarkkaan että heillä sitä "rahaa ja rakkautta" riittää, ja saa mieheltään aina kaiken mitä älyää pyytää... AAARGH *raivoaaaaa* kiitos, oli pakko purkaa tää vitutus. niin ja vinkkejä otetaan vastaan miten tästä pääsee eroon? en haluais ajatella näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Milla Makia:
Jaa. Mista sa tiedat, ettei se naapurin akka ryve samanlaisessa kateudessa kuin sinakin suljettujen ovien takana.

enhän mä varmaks tietenkää voikaa tietää, mut ainaki sit osaa hyvin peittää sen. on aina tavattaessa hyvin ylimielisen oloinen ja itsetietoinen akka...
 
no mä en usko että raha tuo onnea!tai siis helpotusta tuo elämään,jos on rahaa ostaa,mitä oikeasti tarvii,mutta tuskin minäkään sen onnellisempi olisin,vaikka rahaa olis ku roskaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Milla Makia:
Jaa. Mista sa tiedat, ettei se naapurin akka ryve samanlaisessa kateudessa kuin sinakin suljettujen ovien takana.

enhän mä varmaks tietenkää voikaa tietää, mut ainaki sit osaa hyvin peittää sen. on aina tavattaessa hyvin ylimielisen oloinen ja itsetietoinen akka...

Ootko sä ihan varma, ettet sä tulkitse sitä naista ihan väärin omien alemmuudentunteidesi takia?
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
ja mikä järki olla kateellinen jollekin ylimieliselle ihmiselle? :O

en mä itsekää ymmärrä.. se pariskunta tai no siis heidän perhe on vaan jotenkin sellainen josta mä oon aina nähny punasta ja ollut kuitenki sisimmässäni äärettömän kateellinen... en oo kehdannu edes omalle miehelleni kertoa tätä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
sul on huono itsetunto.äh mä inhoon just tollasia kateellisia ihmisä!

noniin.. kyllä mäkin inhoan itteäni aina välillä tän takia. ja vihaan sitä miten mä käyttäydyn esim. mun omaa miestä kohtaan aina kun tää pahin ahdistus iskee, kun tuntuu ettei meillä ole mitään..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
sul on huono itsetunto.äh mä inhoon just tollasia kateellisia ihmisä!

noniin.. kyllä mäkin inhoan itteäni aina välillä tän takia. ja vihaan sitä miten mä käyttäydyn esim. mun omaa miestä kohtaan aina kun tää pahin ahdistus iskee, kun tuntuu ettei meillä ole mitään..

mitä jos menisit juttelemaan jonkun kanssa?
 
ei todellakaan kannata kadehtia, ainakaan maallista omaisuutta! Rahako se onnen ratkaisee?
Ole tyytyväinen että sulla on mies ja lapsi.
Tai mene Pakistaniin katsomaan mitä siellä on!
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
sul on huono itsetunto.äh mä inhoon just tollasia kateellisia ihmisä!

noniin.. kyllä mäkin inhoan itteäni aina välillä tän takia. ja vihaan sitä miten mä käyttäydyn esim. mun omaa miestä kohtaan aina kun tää pahin ahdistus iskee, kun tuntuu ettei meillä ole mitään..

Ensinnäkin ap olet hyvällä tiellä kun tiedostat tunteesi. Kuule, se on kansallissairaus tuo kateus. Ja sitä ei yleensä tunnusteta.
Noita samoja tunteita on taatusti yhdeksällä kymmenestä, joillain voimakkaina joillain tiedostamattomina . Se mitä asialle voit on esim. sanoa ääneen se kohteelle : olen kyllä ihan kade teidän ihanasta kodistanne/parisuhteestanne/ elämästänne.
Ja niinkuin joku jo täällä sanoikin, ei maallisesta mammonasta ihan tosissaan kannata olla kade. Aina löytyy joku rikkaampi ja joku köyhempi.
Mitä jos hommaisit itsellesi jonkin uuden harrastuksen ja alkaisit pakolla löytää omasta elämästäsi niitä ilon hetkiä. Häntä pystyyn!
 

Yhteistyössä