Aina kuulee rikkaimman kansanosan -tavallaan ihan oikeutettuakin- valitusta siitä kuinka he joutuvat kustantamaan muun kansan menot.
Mutta kun se on hyvinvointivaltion ja pienten tuloerojen ehto. Enkä ole edes demari.
Lisäksi se työmäärä ja työn raskaus ei aina rikkailla ole sen isompi kuin pienituloisilla, jossei nyt jotain tehdaspamppua ja kaupan kassaa aleta ottamaan vertailukohdiksi.
Opiskeluaika nyt voi olla heillä pitempi, mutta en ole koskaan ymmärtänyt että sitä pitäisi käyttää edes isomman palkan perusteena. Työikää on 35-40 vuotta ja joku paria vuotta muita pitempi opiskeluaika ei nyt ole mitään.
Itse olen ollut tilanteessa jossa läheinen joutui sairaalahoitoon, tutkimuksiin ja leikkaukseen, ja kaikki oli lähes ilmaista, verrattuna siihen että mä olisin kustantanut kaiken itse oikeasti.
Päätin silloin että en koskaan valita veroista.
Näkökulma: Älkää jauhako muutamista euroista, suurin eriarvoisuus löytyy verotuksesta
Tänään klo 09:02
Reilu neljännes tulonsaajista maksaa yli 70 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista, muistuttaa Iltalehden Mika Koskinen.
Poliittinen vasemmisto näyttää menettäneen täysin suhteellisuudentajunsa, kirjoittaa Mika Koskinen. AOP
Suomessa on koko viikko kohistu tuloerojen kasvusta ja eriarvoistumisen lisääntymisestä pontimena Juha Sipilän(kesk) hallituksen budjettiesitys, jonka käsittely alkoi eduskunnassa tiistaina.
Poliittinen vasemmisto näyttää menettäneen täysin suhteellisuudentajunsa. Se nosti eduskunnassa hirveän äläkän siitä, että pienimmässä tuloluokassa (tulot keskimäärin 12 691,11 euroa vuodessa) tulot putoavat 35,58 euroa (0,29 %) vuodessa ja toiseksi pienimmässä tuloluokassa (tulot keskimäärin 18 210,55 euroa vuodessa) vastaava 17,21 euroa (0,09 %) vuodessa hallituksen esitysten seurauksena.
Hallitus julkisti budjetin alla laskelman siitä, miten sen esitykset vaikuttavat tuloihin kymmenessä eri tuloluokassa. Yhdeksännessä tuloluokassa (tulot keskimäärin 57 948,43 euroa) tulot nousevat suhteellisesti eniten, 0,54 prosenttia. Se tekee 313,72 euroa vuodessa. Sekin tietysti ärsytti, vaikka muutokset ovat täysin marginaalisia.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne jatkoi ryöpytystä Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
- Meillä on joka päivä kova taistelu siitä, että suomalaisten eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä, Rinne sanoi STT:n mukaan.
Kun puhutaan marginaalisista 0,29 %:n, 0,09 %:n tai 0,54 %:n muutoksista, unohtuu helposti se, että Suomi on erittäin pienten tuloerojen maa, maailman kärkeä. Suomi on myös maa, köyhyys- tai syrjäytymisriski on EU-maiden kolmanneksi pienin.
Tämä kuva ei ole muuttunut. Kannattaa myös muistaa, että kun säästöjä tehdään, niitä on pakko tehdä sielläkin, missä suurimmat tulonsiirtovirrat ovat. Muuten on vaikea säästää.
Heitä, jotka tässä kohtaa nostavat sormen pystyyn ja sanovat, miksi ei nosteta veroja, kehotan lukemaan näkökulmani loppuun.
XXX
Sain paljon lukijapalautetta jutustani, jossa kuvattiin pilkuntarkasti, miten hallituksen toimet vaikuttavat. Muutama palautteenantaja esitti hyvän kysymyksen: miksi et kirjoita mitään siitä, kuka Suomessa maksaa verot, sieltä se todellinen eriarvoisuus löytyy.
No, katsotaan.
Etujärjestö Veronmaksajien sivuilta löytyy tilasto nimeltä "Tulonsaajien, tulojen ja verojen jakautuminen tuloluokittain 2015." Lähteeksi on mainittu verohallinto.
Tilastosta käy ilmi, että 27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista. Nämä jokseenkin tavalliset ihmiset tienaavat 35 000-150 000 euroa vuodessa, tyypillisesti kuitenkin 35 000-50 000 euroa. Ryhmään kuuluu myös sellainen 0,6 prosenttia väestöstä, joka tienaa yli 150 000 euroa vuodessa.
Samasta tilastosta ilmenee, että tarkalleen kolmannes suomalaisista tulonsaajista ei maksa veroja käytännössä lainkaan. Heidän osuutensa yhteisestä tulo- ja pääomaveropotista oli 3 prosenttia.
XXX
Köyhistä ja erityisesti heistä, jotka eivät voi itseään auttaa, on huolehdittava. Ei tässä siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, miten kauan päävastuuta veroista kantava pieni joukko on halukas kantamaan raskasta taakkaa. Suomalainen yhteiskunta kestää kyllä muutaman superrikkaan verokikkailut. Summat ovat kokonaisuuden kannalta niin pieniä. Mutta sitä suomalainen yhteiskunta ei kestä, jos päävastuun verotaakasta harteilleen saanut vähemmistö alkaa joukolla minimoimaan verojaan.
Sellainenkin päivä nimittäin voi joskus vielä koittaa, jos tunne eriarvoisuudesta verokarhun kourissa saa vallan.
Monia ärsyttää sekin, että urakointi verotalkoissa tuottaa harvoin minkäänlaista kiitosta. Vai oletko joskus kuullut Petteri Orpon, Juha Sipilän saati Antti Rinteen tai Li Anderssonin sanovan: Hei te isoa kuormaa kantavat, kiitos että saimme taas ottaa teiltä ison kasan rahaa jaettavaksi hyviin tarkoituksiin!
Kokemäellä vaikutti aikanaan värikäs paikallispoliitikko. Hän oli yrittäjä. Edusti vasemmistoliittoa. Hänellä oli tapana sanoa Esson baarissa: "Kyllä köyhistä huolta pidetään, mutta kuka ymmärtäisi meitä pikkurikkaita?"
MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi
Mutta kun se on hyvinvointivaltion ja pienten tuloerojen ehto. Enkä ole edes demari.
Lisäksi se työmäärä ja työn raskaus ei aina rikkailla ole sen isompi kuin pienituloisilla, jossei nyt jotain tehdaspamppua ja kaupan kassaa aleta ottamaan vertailukohdiksi.
Opiskeluaika nyt voi olla heillä pitempi, mutta en ole koskaan ymmärtänyt että sitä pitäisi käyttää edes isomman palkan perusteena. Työikää on 35-40 vuotta ja joku paria vuotta muita pitempi opiskeluaika ei nyt ole mitään.
Itse olen ollut tilanteessa jossa läheinen joutui sairaalahoitoon, tutkimuksiin ja leikkaukseen, ja kaikki oli lähes ilmaista, verrattuna siihen että mä olisin kustantanut kaiken itse oikeasti.
Päätin silloin että en koskaan valita veroista.
Näkökulma: Älkää jauhako muutamista euroista, suurin eriarvoisuus löytyy verotuksesta
Tänään klo 09:02
Reilu neljännes tulonsaajista maksaa yli 70 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista, muistuttaa Iltalehden Mika Koskinen.
Poliittinen vasemmisto näyttää menettäneen täysin suhteellisuudentajunsa, kirjoittaa Mika Koskinen. AOP
Suomessa on koko viikko kohistu tuloerojen kasvusta ja eriarvoistumisen lisääntymisestä pontimena Juha Sipilän(kesk) hallituksen budjettiesitys, jonka käsittely alkoi eduskunnassa tiistaina.
Poliittinen vasemmisto näyttää menettäneen täysin suhteellisuudentajunsa. Se nosti eduskunnassa hirveän äläkän siitä, että pienimmässä tuloluokassa (tulot keskimäärin 12 691,11 euroa vuodessa) tulot putoavat 35,58 euroa (0,29 %) vuodessa ja toiseksi pienimmässä tuloluokassa (tulot keskimäärin 18 210,55 euroa vuodessa) vastaava 17,21 euroa (0,09 %) vuodessa hallituksen esitysten seurauksena.
Hallitus julkisti budjetin alla laskelman siitä, miten sen esitykset vaikuttavat tuloihin kymmenessä eri tuloluokassa. Yhdeksännessä tuloluokassa (tulot keskimäärin 57 948,43 euroa) tulot nousevat suhteellisesti eniten, 0,54 prosenttia. Se tekee 313,72 euroa vuodessa. Sekin tietysti ärsytti, vaikka muutokset ovat täysin marginaalisia.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne jatkoi ryöpytystä Ylen Ykkösaamussa lauantaina.
- Meillä on joka päivä kova taistelu siitä, että suomalaisten eriarvoisuuskehitys saadaan pysäytettyä, Rinne sanoi STT:n mukaan.
Kun puhutaan marginaalisista 0,29 %:n, 0,09 %:n tai 0,54 %:n muutoksista, unohtuu helposti se, että Suomi on erittäin pienten tuloerojen maa, maailman kärkeä. Suomi on myös maa, köyhyys- tai syrjäytymisriski on EU-maiden kolmanneksi pienin.
Tämä kuva ei ole muuttunut. Kannattaa myös muistaa, että kun säästöjä tehdään, niitä on pakko tehdä sielläkin, missä suurimmat tulonsiirtovirrat ovat. Muuten on vaikea säästää.
Heitä, jotka tässä kohtaa nostavat sormen pystyyn ja sanovat, miksi ei nosteta veroja, kehotan lukemaan näkökulmani loppuun.
XXX
Sain paljon lukijapalautetta jutustani, jossa kuvattiin pilkuntarkasti, miten hallituksen toimet vaikuttavat. Muutama palautteenantaja esitti hyvän kysymyksen: miksi et kirjoita mitään siitä, kuka Suomessa maksaa verot, sieltä se todellinen eriarvoisuus löytyy.
No, katsotaan.
Etujärjestö Veronmaksajien sivuilta löytyy tilasto nimeltä "Tulonsaajien, tulojen ja verojen jakautuminen tuloluokittain 2015." Lähteeksi on mainittu verohallinto.
Tilastosta käy ilmi, että 27,4 prosenttia tulonsaajista maksoi 70,6 prosenttia kaikista tulo- ja pääomaveroista. Nämä jokseenkin tavalliset ihmiset tienaavat 35 000-150 000 euroa vuodessa, tyypillisesti kuitenkin 35 000-50 000 euroa. Ryhmään kuuluu myös sellainen 0,6 prosenttia väestöstä, joka tienaa yli 150 000 euroa vuodessa.
Samasta tilastosta ilmenee, että tarkalleen kolmannes suomalaisista tulonsaajista ei maksa veroja käytännössä lainkaan. Heidän osuutensa yhteisestä tulo- ja pääomaveropotista oli 3 prosenttia.
XXX
Köyhistä ja erityisesti heistä, jotka eivät voi itseään auttaa, on huolehdittava. Ei tässä siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, miten kauan päävastuuta veroista kantava pieni joukko on halukas kantamaan raskasta taakkaa. Suomalainen yhteiskunta kestää kyllä muutaman superrikkaan verokikkailut. Summat ovat kokonaisuuden kannalta niin pieniä. Mutta sitä suomalainen yhteiskunta ei kestä, jos päävastuun verotaakasta harteilleen saanut vähemmistö alkaa joukolla minimoimaan verojaan.
Sellainenkin päivä nimittäin voi joskus vielä koittaa, jos tunne eriarvoisuudesta verokarhun kourissa saa vallan.
Monia ärsyttää sekin, että urakointi verotalkoissa tuottaa harvoin minkäänlaista kiitosta. Vai oletko joskus kuullut Petteri Orpon, Juha Sipilän saati Antti Rinteen tai Li Anderssonin sanovan: Hei te isoa kuormaa kantavat, kiitos että saimme taas ottaa teiltä ison kasan rahaa jaettavaksi hyviin tarkoituksiin!
Kokemäellä vaikutti aikanaan värikäs paikallispoliitikko. Hän oli yrittäjä. Edusti vasemmistoliittoa. Hänellä oli tapana sanoa Esson baarissa: "Kyllä köyhistä huolta pidetään, mutta kuka ymmärtäisi meitä pikkurikkaita?"
MIKA KOSKINEN
mika.koskinen@iltalehti.fi
) ja saatiin hyväpalkkaiset ihmiset muuttamaan "muualle". Ei siinä 
.
