mä vihaan mun elämää.

[itsetunto 0]

kaikkeni annan, teen ruuat, pidän kodin siistinä, käyn töissä, koitan olla hyvällä tuulella ja painaa päivästä toiseen, mutta mä en jaksa enää.
MITÄÄN en saa takaisin. ruuat ei kelpaa, nirsoillaan, ronkitaan, en saa apua kotitöihin, olen itsestäänselvä kynnysmatto joka ylläpitää tätä täyshoitolaa missä muut vaan makaa.
ja jos mä en tee, niin kukaan ei tee. sitten mennään heseen ja mummulaan jne.
ei pienintäkään kiitoksen sanaa.
itken itseni uneen lähestulkoon joka ilta.
nytkin itkettää aivan tuhottomasti kun kulutin taas 2h hellan äärellä ja kellekään ei kelvannut. kuitenkin yritän tässä pidättää itkuani ja olla kun mitään ei oliskaan.
puhe ei auta, huutaminen ei auta, perheneuvottelut ei auta.
mulla ei vaan ole ihmisarvoa, mä en ole mitään. pelkkä paska.

 

["Joo"]

Jos ei kelpaa niin ei kelpaa. Anna niitten mennä Heselle jonkun aikaa, kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Jos sun miehes ei yhtään tue sua tossa asiassa, ja puhe ei auta, huutaminen ei auta eikä perheneuvottelut auta, niin mihin sä tarvit sitä miestä? Sen nyt vielä ymmärtää ettei jollekin teinille tai uhmaikäiselle puhe mene perille, mutta ettei aikuselle miehelle?

 

[itsetunto 0]

[QUOTE="Joo";23002301]Jos ei kelpaa niin ei kelpaa. Anna niitten mennä Heselle jonkun aikaa, kyllä routa porsaan kotiin ajaa.

Jos sun miehes ei yhtään tue sua tossa asiassa, ja puhe ei auta, huutaminen ei auta eikä perheneuvottelut auta, niin mihin sä tarvit sitä miestä? Sen nyt vielä ymmärtää ettei jollekin teinille tai uhmaikäiselle puhe mene perille, mutta ettei aikuselle miehelle?[/QUOTE]

ei mulla ole voimia lähteä täältä mihinkään.
äsken keitti kiinni kun tosiaan 2h tein ruokaa, sitten porukka vaan lampsii valmiiseen pöytään vaikkeivat auttaneet edes salaatin teossa kun pyysin. sanoin sitten aika kireällä äänellä, että herrasväki on hyvä vaan ja lampsii jälleen muina miehinä valmiiseen pöytään, et kotitonttuhan tän kattauksen tähän taas loihti.
mies veti siitä herneet nenään ja sain kuulla ämmittelyä kun olen niin vittumainen.

mut on alistettu ja latistettu arvottomaksi mitättömyydeksi, ei musta ole muuhun kun itkien kestämään tän paskan elämän loppuun. ehkä joskus helpottaa.

 

[Keittiönoita]

Ala tekemään asioita, joista pidät, ja lopeta muiden passaaminen.

 

["Niin"]

ei mulla ole voimia lähteä täältä mihinkään.
äsken keitti kiinni kun tosiaan 2h tein ruokaa, sitten porukka vaan lampsii valmiiseen pöytään vaikkeivat auttaneet edes salaatin teossa kun pyysin. sanoin sitten aika kireällä äänellä, että herrasväki on hyvä vaan ja lampsii jälleen muina miehinä valmiiseen pöytään, et kotitonttuhan tän kattauksen tähän taas loihti.
mies veti siitä herneet nenään ja sain kuulla ämmittelyä kun olen niin vittumainen.

mut on alistettu ja latistettu arvottomaksi mitättömyydeksi, ei musta ole muuhun kun itkien kestämään tän paskan elämän loppuun. ehkä joskus helpottaa.

No sullahan on vaihtoehtoina joko päättää jäädä marttyyriksi tohon tilanteeseen vuodesta toiseen, tai tehdä asialle jotakin. Valitettavasti ei löydy sitä ulkopuolista ihmistä joka vois sun miehes pakottaa salaatin tekoon. Kuulostaa kurjalta mutta näin se vaan menee.

Koita alkuun keräillä jaksamistas vähän säästelemällä itteäs, jätät ne 2 tunnin ruuanlaittosessiot vähemmälle ja teet jotain helpompaa. Jos sun ruuanlaittoa ei kukaan kuitenkaan arvosta, niin käytä puoli tuntia jonkun nopsemman tekoon ja lepuuttele hermojas se 1 1/2 tuntia.

 

[UpsyDaisy]

hmm.. en osaa muuta sanoa kuin ala ottaa sinäkin enemmän löysin rantein. Älä kokkaa kahta tuntia, ruaan saa pöytään pikaisemminkin. Mitä väliä mitä sinne pöytään paiskaat, jos paskaa saat niskaa kuitenkin. Älä pese ukkos vaatteita, niin huomaa ettei nekään itsestään kaappiin takas juokse.

Jospa sitä arvostusta alkas löytyyn.....

 

[creme b]

Ehkä sä teet liikaa. Turhaan sitä pöytää kattamaan, meillä ainakin koululaiset ite ottaa lautasensa sun muut. Salaatit ostan usein valmiina rasioina, joita sit voi työpöydältä kukin ottaa, jos haluaa. Tee ihan perusruokia perheellesi. Mä ainakin kokkaan itelleni ihan eri sapuskat (karppaan), syököön muu perhe makaroonilaatikkoa tai kinkkukiusausta, ku kerran niistä tykkää. En enää ees jaksa yrittää tarjota mitään "uutta" paitsi joskus lomalla ehkä En sais itekään yhtään sen enempää arvostusta kökkisin hellan ääressä sit 5 minuuttia tai 2 tuntia, enkä kyllä muista että oisin itekään lapsena/nuorena "arvostanu" mitenkään erityisesti äitin kokkauksia, se vaan kuulu elämään. Minkä ikäset lapset sulla ja onko kyseessä mahd. uusperhe?

 

[Best Regards]

Miksi edes teet mitään, ellei sitä arvosteta? Mitä jos muutaman viikon tekisit vain mitä itseäsi huvittaa?

 

[itsetunto 0]

en mä joka päivä sitä kahta tuntia käytäkään kun on työt ja tuhannet muut kotityöt.
mä en vaan ymmärrä koska tää meni tähän, että musta tuli kynnysmatto ja arvoton ämmä.
asutaan kaukana kaikesta, elokuviin, uimahalliin, kuntosalille yms on kaikkiin tunnin matka autolla.
ei mulla ole aikaa. mulla ei ole mahdollisuutta omaan elämään.
ja oikeesti mä en ole tällanen. mä oon joskus ollut vahva ja itsenäinen nainen -perheestä "huolimatta". enää en ole edes varjo entisestä.

ei ole uusperhe kyseessä ja lapsia 3. 10v, 8v ja 6v. kaikki poikia.

 

[Keittiönoita]

en mä joka päivä sitä kahta tuntia käytäkään kun on työt ja tuhannet muut kotityöt.
mä en vaan ymmärrä koska tää meni tähän, että musta tuli kynnysmatto ja arvoton ämmä.
asutaan kaukana kaikesta, elokuviin, uimahalliin, kuntosalille yms on kaikkiin tunnin matka autolla.
ei mulla ole aikaa. mulla ei ole mahdollisuutta omaan elämään.
ja oikeesti mä en ole tällanen. mä oon joskus ollut vahva ja itsenäinen nainen -perheestä "huolimatta". enää en ole edes varjo entisestä.

ei ole uusperhe kyseessä ja lapsia 3. 10v, 8v ja 6v. kaikki poikia.

Sitä suuremmalla syyllä lopetat sen perheen passaamisen. Et kai halua kasvattaa kolmea poikaa, joiden vaimot aikanaan ovat samassa tilanteessa kuin sinä olet nyt? 10 v osaa luultavasti jo käyttää tietokonetta ja pölynimuri, tiskikone ja pyykinpesukone ovat varsin yksinkertaisia elektronisia laitteita tietokoneeseen verrattuna

Tosiasia on, että niin kauan, kun sinä teet, muiden ei tarvitse tehdä. En minäkään pistäisi tikkua ristiin kotitöiden - ruuanlaittoa lukuunottamatta - suhteen, jos meillä hääräilisi joku avulias tyyppi, joka siivoisi ja pyykkäisi puolestani.

 

["sannuli"]

Pienetkin lapset osaa kattaa pöytää ja tehdä ruokaa äidin (tai isän) kanssa kun vain keksii niille sopivia tehtäviä. Mä ehdottaisin että menet lakkoon tai ainakin räjähdät kaikille niin että heille tulee selväksi että täysihoito loppuu NYT. Ehdotuksia: Et tee ruokaa kenellekään muille kuin itsellesi, teet tehtävälistan että kuka jatkossa hoitaa mitäkin.
TSEMPPIÄ, KYLLÄ SE SIITÄ kun vain jaksat nousta vastarintaan! Sori en ehi antaa enempää tukea kun lapset jo heräs...

 

[itsetunto 0]

Sitä suuremmalla syyllä lopetat sen perheen passaamisen. Et kai halua kasvattaa kolmea poikaa, joiden vaimot aikanaan ovat samassa tilanteessa kuin sinä olet nyt? 10 v osaa luultavasti jo käyttää tietokonetta ja pölynimuri, tiskikone ja pyykinpesukone ovat varsin yksinkertaisia elektronisia laitteita tietokoneeseen verrattuna

Tosiasia on, että niin kauan, kun sinä teet, muiden ei tarvitse tehdä. En minäkään pistäisi tikkua ristiin kotitöiden - ruuanlaittoa lukuunottamatta - suhteen, jos meillä hääräilisi joku avulias tyyppi, joka siivoisi ja pyykkäisi puolestani.

helvetin helppo se on sieltä huudella.
mun lapset OSAA kotitöitä, mutta mä en enää kertakaikkiaan jaksa käydä joka saakelin sukkaparista sitä tappelua. mä oon niin luovuttanut, mä en jaksa enää. en jaksa.
mä en todellakaan halua mun pojista sellaisia kun isänsä, mutta mulla ei ole enää voimia tapella vastaan.

 

[....]

ei hyvää päivää :O en ymmärrä kuka tollasta jaksaa.. miehes on ihan kakara.. :/ En osaa sanoa mitään muutaku että pojat seuraa isänsä esimerkkiä perässä.. Lopeta passaaminen ja pistä miehes tekemään kotitöitä.

 

["sannuli"]

helvetin helppo se on sieltä huudella.
mun lapset OSAA kotitöitä, mutta mä en enää kertakaikkiaan jaksa käydä joka saakelin sukkaparista sitä tappelua. mä oon niin luovuttanut, mä en jaksa enää. en jaksa.
mä en todellakaan halua mun pojista sellaisia kun isänsä, mutta mulla ei ole enää voimia tapella vastaan.

No mitä tulit tänne huutelee apua jos ei hyvät neuvot kelpaa?!?
Sun on PAKKO jaksaa tapella. Itsesi takia. Poikiesi takia. Mutta ennenkaikkea niiden tulevien vaimojen takia!
Näytä olevasi kovempi luu joka pistää vastaan viimeiseen asti; älä suostu olemaan enää kynnysmatto!

 

[Keittiönoita]

helvetin helppo se on sieltä huudella.
mun lapset OSAA kotitöitä, mutta mä en enää kertakaikkiaan jaksa käydä joka saakelin sukkaparista sitä tappelua. mä oon niin luovuttanut, mä en jaksa enää. en jaksa.
mä en todellakaan halua mun pojista sellaisia kun isänsä, mutta mulla ei ole enää voimia tapella vastaan.

Jos sun lapsesi kerran osaa tehdä kotitöitä, niin miksi sinä sitten teet kaiken? Olet poikiesi äiti etkä heidän palvelijansa. Uskon, että on väsyttävää käydä sitä taistelua, mutta sulla on kaksi vaihtoehtoa: joko jaksaa palvelijana tai lopettaa palvelijana oleminen. Ala arvostaa itseäsi, ota kirja käteesi tai mene katsomaan telkkaria ja ilmoita muulle perheelle alkavasi laittaa ruokaa sitten, kun ne sukat on kerätty, roskat viety ja kämppä imuroitu.

 

[itsetunto 0]

[QUOTE="sannuli";23002618]No mitä tulit tänne huutelee apua jos ei hyvät neuvot kelpaa?!?
Sun on PAKKO jaksaa tapella. Itsesi takia. Poikiesi takia. Mutta ennenkaikkea niiden tulevien vaimojen takia!
Näytä olevasi kovempi luu joka pistää vastaan viimeiseen asti; älä suostu olemaan enää kynnysmatto![/QUOTE]

mä en jaksa..
kyyneleet valuu poskilla, itkettää ja tekis mieli vaan nukkua.

kiitos vastauksista kaikille.

 

["voikukka"]

ei ole uusperhe kyseessä ja lapsia 3. 10v, 8v ja 6v. kaikki poikia.

Siis MTEN sä ole sun pojat kasvattanut?!? Kohdella nyt omaa äitiään noin... Nuo on niitä poikia jotka aikuisena miehenä just ämmittelevät vaimojaan.. huh huh. Toivottavasti oma tyttäreni (7v) ei koskaan törmää heihin...

 

[Slummien miljoonitär]

Niin, kuten joku täällä totesi; joko passaat perhettäsi tai et passaa. He selvästikin pitävät sinua itsestäänselvyytenä joten sun on nyt tehtävä selväksi ettet ole mikään pelinappula tai kynnysmatto. Varaa itsellesi vaikka viikonlopun kylpyläloma ja jätät vain lapun pöydälle "Mä en ole mikään kynnysmatto, nyt loppu mun polkeminen..." Luulenpa että on eri ääni kellossa kun tulet takaisin, jos tulet

 

["sannuli"]

Hei antakaas nyt vähän armoa...Isällä on melkoisen suuri osa siinä millaisia pojista kasvaa. Mutta nyt sinä rakas alkuperäinen vastaaja alat toimimaan eri tavalla, juuri kuten keittiönoita ehdotti: "Ala arvostaa itseäsi, ota kirja käteesi tai mene katsomaan telkkaria ja ilmoita muulle perheelle alkavasi laittaa ruokaa sitten, kun ne sukat on kerätty, roskat viety ja kämppä imuroitu." Komppaan tätä!

 

["Essi"]

Voin kertoa aika toisenlaisesta perheestä, jossa myös on poikia siinäkin, kaksi kappaletta (5v ja 8v). Olen läheinen ystävä ja paljon tekemisissä perheen kanssa. Juuri viikonloppuna oli heillä syömässä ja pojat kun olivat syöneet ennen meitä aikuisia niin kysyivät äidiltään "saako nousta pöydästä?", kiittivät äitiä kauniisti ja saman tekivät ollessaan luonani syömässä. Todella nätisti ja kunnioittavasti käyttäytyivät. Totta kai lapset aina välillä temppuilevat ja töpeksivät, mutta ei se saa olla sääntö, että äidillä paha mieli kaiken aikaa toisten epäkunnioittavasta käytöksestä.

Sinuna hakisin ulkopuolista apua. Jonkun välienselvittelijän LAATIMAAN TEILLE SÄÄNNÖT!!

 

["sannuli"]

Ja onhan sulla kavereita kenelle purkaa sydäntäsi?? Ethän ole yksinäinen vielä tuon lisäksi?

 

[Phoebsi]

Ala tekemään asioita, joista pidät, ja lopeta muiden passaaminen.

Näin juuri. Mutta tätä ennen pidä vähän lomaa ja katso mitä käy. Hirveä marina ja marmatus, mutta vastaa siihen vain että "tehkää itse".

Ja takaisin vanhaan et palaa vaikka mikä olisi.

 

[äiti 44 v]

Ihan ekaksi lopettaisin ruuanlaiton enkä ostaisi kaupasta eineksiäkään. Nähkööt nälkää! Itseni pitäisin eväissä, kävisin vaikka ulkona syömässä Oppisivatpa vittuilemaan minulle a-tana!

 

["tyttis"]

Jos sun lapsesi kerran osaa tehdä kotitöitä, niin miksi sinä sitten teet kaiken? Olet poikiesi äiti etkä heidän palvelijansa. Uskon, että on väsyttävää käydä sitä taistelua, mutta sulla on kaksi vaihtoehtoa: joko jaksaa palvelijana tai lopettaa palvelijana oleminen. Ala arvostaa itseäsi, ota kirja käteesi tai mene katsomaan telkkaria ja ilmoita muulle perheelle alkavasi laittaa ruokaa sitten, kun ne sukat on kerätty, roskat viety ja kämppä imuroitu.

PEESI.
Kerran (tai pari) se kirpasee, sitten alkaa oppi upota. Kukaan ei jaksa tuollaista, kun omien töiden lisäksi vaan passaa ja passaa eikä ketään tunnu edes kiinnostavan. Minusta sun tulis puhua myös miehellesi kahden, ilman lapsia, että missä mennään. Ei oo mitään syytä miksi sun tarttis kestää tollasta.

 

["vieras"]

Pojat kyllä matkii hyvin nopeasti isänsä esimerkkiä. Joten mun syyttävä sormi osottaa kyllä lasten isään joka ei selkeästi itse arvosta vaimoaan, eikä vaadi poikiansakaan arvostamaan äitiään.

Miehen kanssa keskustelu ja totaalinen kieltäytyminen kotitöistä. Lähde ihmeessä sinne salille, vaikka siinä kestäis se viisi tuntia pitkän kaavan mukaan. Siellähän ihmettelee HK.n sinistä ruokapöydässä keskenään.