Tilannehan on kaiken kaikkiaan ihan eri kuin vuonna 2015. Tällä kertaa pakenijat ihan oikeasti tulevat sotaa pakoon ja iso osa hyvin todennäköisesti tilapäisesti. Sieltä ei tule parrakkaita geelitukkaisia iPhone-miehiä väittäen olevansa 8-vuotiaita lapsipakolaisia, jotka haluavat ihan vain kulttuurillisista syitä päästä Itäkeskuksen käytäville viheltelemään nuorille huorahtaville naisille. Nyt sieltä tulee naisia ja lapsia. Oikeasti. Miehet ovat isoilta osin jääneet puolustamaan maataan. Näiden tulijoiden uskonto ja kulttuuri osuvat Suomeen aivan eri tavalla. Ukrainalaisen mielestä nainen ei ole lutka sen takia, ettei kulje verhottuna kaapuun. Heidän mielestään shortseissa kulkevaa naista ei saa vapaasti raiskata, toisin kuin ehkä joissain muissa kulttuureissa voidaan ajatella.
Suomalaiset siis kyllä oikeasti ovat valmiita ottamaan pakolaisia vastaan, toisin kuin vihervasemmisto on antanut ymmärtää. Kun kyseessä ovat oikeat pakolaiset, eivät elintasopakolaiset, niin auttamisen halua kyllä löytyy. Ja olen sitä mieltä, että ukrainalaisten tuleekin hakea apua kulttuurillisesti samankailtaisista maista. Vaikkapa nyt sitten siis mieluummin Suomesta, kuin Qatarista. Integraatio yhteiskuntaan on ihan eri sfääreissä. Samoin olen sitä mieltä, että Irakilaisenkin tulisi hakea mahdollista turvapaikkaa mieluummin sieltä Qatarista, kuin Suomesta.