Mahaan ammuttu raskaana oleva nainen sai syytteen lapsensa tappamisesta.. Ampuja vapaana

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Seuraavaksi pahinta tässä on se, että tuo tapaus lasketaan länsimaiseen sivistykseen. Miten tällaiset apinat pystyvät muka aidosti sanomaan, että sivistys olisi jotenkin terveellä pohjalla?
 
Mites tämä?
https://www.instagram.com/p/Bxq0ZBUH809/
Menikö tuomiot oikein?
Kunnon propagandaa. Googletin vähän.

Missään lehtijutussa ei mainittu, että Zoe Reardon olisi tekstannut. Hän törmäsi pimeän aikaan valaisemattomalla tiellä tietä ylittäneisiin kahteen aikuiseen ja lastenvaunuihin. Kohdalla ei ollut suojatietä ja uhrit olivat pukeutuneet tummiin vaatteisiin. Jenkeissä ei harrasteta heijastimia. Tutkinnassa selvisi, että auto ei ollut ajanut ylinopeutta eikä kuljettaja ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Reardon väitti ettei ollut nähnyt tietä ylittäneitä. Tuomio oli 36 kuukautta ehdonalaista, 240 tuntia yhdyskuntapalvelua ja 4000 dollaria sakkoa.

Charlessia Pelt ei saanut 15 vuoden tuomiota, vaan 3-15 vuoden tuomion. Hän siis vapautuu hyvällä käytöksellä ehdonalaiseen vapauteen kolmen vuoden istumisen jälkeen. Tuomio tuli siitä, että hän ajoi juovuksissa väärään suuntaan (siis liikennettä vastaan) ylinopeutta (120+ km/h) punaisia päin ja kolaroi. Hän puhui samaan aikaan kännykkään. Autossa oli kolme lasta, joista yhdellä ei ollut turvavyötä. Kolarissa kiinnittämätön lapsi lensi etuikkunan läpi ja jäi äitinsä kuljettaman auton alle. Syytekohtia ei ollut pelkästään kuolemantuottamus, vaan myöskin 3 x lapsen vaarantaminen ja rattijuopumus.
 
Kunnon propagandaa. Googletin vähän.

Missään lehtijutussa ei mainittu, että Zoe Reardon olisi tekstannut. Hän törmäsi pimeän aikaan valaisemattomalla tiellä tietä ylittäneisiin kahteen aikuiseen ja lastenvaunuihin. Kohdalla ei ollut suojatietä ja uhrit olivat pukeutuneet tummiin vaatteisiin. Jenkeissä ei harrasteta heijastimia. Tutkinnassa selvisi, että auto ei ollut ajanut ylinopeutta eikä kuljettaja ollut päihteiden vaikutuksen alaisena. Reardon väitti ettei ollut nähnyt tietä ylittäneitä. Tuomio oli 36 kuukautta ehdonalaista, 240 tuntia yhdyskuntapalvelua ja 4000 dollaria sakkoa.

Charlessia Pelt ei saanut 15 vuoden tuomiota, vaan 3-15 vuoden tuomion. Hän siis vapautuu hyvällä käytöksellä ehdonalaiseen vapauteen kolmen vuoden istumisen jälkeen. Tuomio tuli siitä, että hän ajoi juovuksissa väärään suuntaan (siis liikennettä vastaan) ylinopeutta (120+ km/h) punaisia päin ja kolaroi. Hän puhui samaan aikaan kännykkään. Autossa oli kolme lasta, joista yhdellä ei ollut turvavyötä. Kolarissa kiinnittämätön lapsi lensi etuikkunan läpi ja jäi äitinsä kuljettaman auton alle. Syytekohtia ei ollut pelkästään kuolemantuottamus, vaan myöskin 3 x lapsen vaarantaminen ja rattijuopumus.
Eli sulla on paremmat lähteet, koska ne on samaa mieltä sun kanssa?
 
Luultavasti minulla ja kuvan tekijällä on samat lähteet, mutta minä en ole poliittisesti motivoitunut tuottamaan valheellista kuvaa tapahtumista.
Kaikki, mistä et tykkää, on valetta. Oli tämä tapaus mikä tahansa, totuuden voi kaivaa myös tilastoista. En sitten tiedä, jaksaako kukaan sun kanssa alkaa tästä väitteleen, kun kuitenkin olet poliittisesti motivoitunut. Jos et olisi, et olisi salamana paikalla kertoilemassa toisia totuuksia.
 
Ei Usassa kuka tahansa saa kantaa ampuma-aseita. Se on virheellinen käsitys, jota asiasta tietämättömät levittävät.
No melkein kuka tahansa saa. Ja sillä saa myös ampua, jos kokee itsensä uhatuksi.

USA:n aselait – Villin lännen verinen perintö
Yhdysvalloissa tehdään jatkuvasti ampuma-aseilla henkirikoksia, jotka kuohuttavat kansalaisia ja herättävät pelkoa. Maassa on kuitenkin valtava määrä aseita ja niiden sääntely on monissa osavaltioissa tehty tietoisesti mahdollisimman väljäksi.

Ulkomaat
3.12.2015 klo 20.45
13-3-8502190.jpg

.223 kaliberin ja 9-millinen patruuna CJI Guns-aseliikkeen pöydällä Tuckerissa, Georgiassa.Erik S. Lesser / EPA
13-3-5292295.jpg

Yrjö Kokkonen

Jaa artikkeli Facebookissa134
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Yhdysvalloissa kansalaiset omistavat ampuma-aseita enemmän kuin missään muussa maassa.

Keskimäärin jokaisella yhdysvaltalaisella on ampuma-ase ja Yhdysvaltain kansalaiset omistavat arvioiden mukaan jopa puolet kaikista maailman yksityisomistuksessa olevista aseista.

13-3-8502325.png

Yle uutisgrafiikka
Aseiden vapaata omistamista perustellaan yksilön vapaudella ja suojaamisella, samoin kuin maan henkisellä perinnöllä, joka juontaa juurensa Villin lännen sankaritarinoista. Aseiden vapaan omistuksen puolustajat painottavat, etteivät aseet aiheuta ongelmia, vaan niiden omistajat.

Yhdysvalloissa kuitenkin tehdään huomattavasti enemmän henkirikoksia ampuma-aseella kuin muissa länsimaissa. Henkirikosten määrä tosin on viime vuosina ollut selvässä laskussa.

13-3-8502324.png

Yle uutisgrafiikka
Tiedotusvälineet kertovat silti lähes päivittäin Yhdysvalloissa tapahtuneista ammuskeluista, ryöstöistä ja jengitappeluista aseet kädessä. Nämä nostattavat keskustelua aselakien kiristämisestä.

Aselakeja on vuosikymmenten saatossa muuteltu kireämmiksi ja taas palautettu lievemmiksi, riippuen kongressin kokoonpanosta. Lopputulos on melkoinen sekasotku.

Noudatetaanko liittovaltion vai osavaltion lakia?
Yhdysvaltain aselainsäädäntöä määrittelee perustuslakiin vuonna 1791 tehty 2. lisäys, jossa kansalaisille myönnettiin oikeus kantaa asetta.

Liittovaltion aselait muodostavat perustan osavaltioiden lainsäädännölle. Eräissä osavaltioissa säädökset esim. aseiden hankkimisen ja kauppaamisen osalta ovat tarkemmat kuin liittovaltiolla, osassa taas lievemmät.

Muutamat osavaltiot, kuten Idaho, Alaska ja Kansas ovat laatineet lakeja, joiden tarkoitus on kiertää liittovaltion asesäädöksiä.

Liittovaltion lait eivät koske lainkaan ns. rynnäkköaseita, kuten rynnäkkökivääreja, eikä suurikokoisia patruunalippaita. Nämä olivat kiellettyjä vuosina 1994 - 2004, mutta kongressi päästi tuolloin lain raukeamaan.

Aseiden myyminen ja ostajien taustat
Vuonna 1968 Yhdysvalloissa astui voimaan laki (The Gun Control Act), joka säätelee asekauppaa. Sen mukaan aseita ei saa myydä mm. alle 18-vuotiaille, rikosrekisterin omaaville, mielenterveysongelmaisille eikä asevoimista erotetuille.

13-3-8502191.jpg

CJI Guns-aseliikkeen omistaja Ron Moon esittelee Smith&Wesson MP15-tyyppistä puoliautomaattikivääriä. Erik S. Lesser / EPA
Laki ei kuitenkaan koske yksityisten ihmisten toistensa kanssa käymää asekauppaa. Sama pätee Yhdysvalloissa hyvin suosittuihin asenäyttelyihin, joissa kuka tahansa voi ostaa ja myydä aseita. Tämä lain porsaanreikä tunnetaan nimellä "Gun show loophole".

Yhdysvalloissa on käyty kiivasta keskustelua siitä, pitääkö aseiden ostajien taustatiedot tarkistaa. Monet osavaltiot eivät ole ottaneet tätä vaatimusta lakeihinsa.

Eräissä osavaltioissa, kuten Indianassa ja Marylandissä käsiaseiden ostajien taustat on tarkistettava, mutta "pitkien aseiden", kuten kiväärien ostaminen on vapaata.

Revolveri vyöllä baariin?
Käytännössä kaikki Yhdysvaltain osavaltiot sallivat kansalaistensa kulkea ase mukanaan julkisilla paikoilla, mutta muutamissa osavaltioissa ase ei saa olla näkyvillä (open/concealed carry).

Aseiden näkyvillä oloa säädellään hyvin vaihtelevasti eri osavaltioissa. Yleisin rajoitus koskee oppilaitoksia. Usein oppilaitoksen johtajalla on oikeus päättää, saako sen tiloihin tulla aseen kanssa.

Monissa osavaltioissa aseita ei saa tuoda kirkkoihin, sairaaloihin, urheilutilaisuuksiin tai tiloihin, joissa myydään alkoholia. Anniskelutiloista on kuitenkin mm. keskilännen osavaltioissa tehty monimutkaisia lakimuutoksia, joiden mukaan aseet sallitaan tiloissa, joiden tuloista tietty prosenttiosuus tulee muusta kuin alkoholinmyynnistä.

13-3-8502189.jpg

Asiakas katselee myytäviä aseita Rocky Mountain Guns and Ammo -liikkeessä Parkerissa, Coloradossa.Bob Pearson / EPA
Suurimmassa osassa osavaltioista aseen omistaja saa avata tulen, jos kokee turvallisuutensa uhatuksi ("shoot first laws"). Joissakin osavaltioissa lupa koskee vain autossa olevia henkilöitä.

Noin puolet osavaltioista on hyväksynyt säädöksiä, joiden mukaan henkilöllä on vaaran uhatessa oikeus ampua hyökkääjää kuolettavasti, jos hän on paikassa, jossa hänellä on oikeus olla, kuten kotona tai julkisella paikalla (castle doctrine). Vain muutamassa osavaltiossa kansalaisille on säädetty määräys pyrkiä välttämään väkivaltaa.

https://yle.fi/uutiset/3-8501867
 
No melkein kuka tahansa saa. Ja sillä saa myös ampua, jos kokee itsensä uhatuksi.

USA:n aselait – Villin lännen verinen perintö
Yhdysvalloissa tehdään jatkuvasti ampuma-aseilla henkirikoksia, jotka kuohuttavat kansalaisia ja herättävät pelkoa. Maassa on kuitenkin valtava määrä aseita ja niiden sääntely on monissa osavaltioissa tehty tietoisesti mahdollisimman väljäksi.

Ulkomaat
3.12.2015 klo 20.45

.223 kaliberin ja 9-millinen patruuna CJI Guns-aseliikkeen pöydällä Tuckerissa, Georgiassa.Erik S. Lesser / EPA

Yrjö Kokkonen

Jaa artikkeli Facebookissa134
Jaa artikkeli Twitterissä
Jaa artikkeli Whatsapissa
Yhdysvalloissa kansalaiset omistavat ampuma-aseita enemmän kuin missään muussa maassa.

Keskimäärin jokaisella yhdysvaltalaisella on ampuma-ase ja Yhdysvaltain kansalaiset omistavat arvioiden mukaan jopa puolet kaikista maailman yksityisomistuksessa olevista aseista.


Yle uutisgrafiikka
Aseiden vapaata omistamista perustellaan yksilön vapaudella ja suojaamisella, samoin kuin maan henkisellä perinnöllä, joka juontaa juurensa Villin lännen sankaritarinoista. Aseiden vapaan omistuksen puolustajat painottavat, etteivät aseet aiheuta ongelmia, vaan niiden omistajat.

Yhdysvalloissa kuitenkin tehdään huomattavasti enemmän henkirikoksia ampuma-aseella kuin muissa länsimaissa. Henkirikosten määrä tosin on viime vuosina ollut selvässä laskussa.


Yle uutisgrafiikka
Tiedotusvälineet kertovat silti lähes päivittäin Yhdysvalloissa tapahtuneista ammuskeluista, ryöstöistä ja jengitappeluista aseet kädessä. Nämä nostattavat keskustelua aselakien kiristämisestä.

Aselakeja on vuosikymmenten saatossa muuteltu kireämmiksi ja taas palautettu lievemmiksi, riippuen kongressin kokoonpanosta. Lopputulos on melkoinen sekasotku.

Noudatetaanko liittovaltion vai osavaltion lakia?
Yhdysvaltain aselainsäädäntöä määrittelee perustuslakiin vuonna 1791 tehty 2. lisäys, jossa kansalaisille myönnettiin oikeus kantaa asetta.

Liittovaltion aselait muodostavat perustan osavaltioiden lainsäädännölle. Eräissä osavaltioissa säädökset esim. aseiden hankkimisen ja kauppaamisen osalta ovat tarkemmat kuin liittovaltiolla, osassa taas lievemmät.

Muutamat osavaltiot, kuten Idaho, Alaska ja Kansas ovat laatineet lakeja, joiden tarkoitus on kiertää liittovaltion asesäädöksiä.

Liittovaltion lait eivät koske lainkaan ns. rynnäkköaseita, kuten rynnäkkökivääreja, eikä suurikokoisia patruunalippaita. Nämä olivat kiellettyjä vuosina 1994 - 2004, mutta kongressi päästi tuolloin lain raukeamaan.

Aseiden myyminen ja ostajien taustat
Vuonna 1968 Yhdysvalloissa astui voimaan laki (The Gun Control Act), joka säätelee asekauppaa. Sen mukaan aseita ei saa myydä mm. alle 18-vuotiaille, rikosrekisterin omaaville, mielenterveysongelmaisille eikä asevoimista erotetuille.

CJI Guns-aseliikkeen omistaja Ron Moon esittelee Smith&Wesson MP15-tyyppistä puoliautomaattikivääriä. Erik S. Lesser / EPA
Laki ei kuitenkaan koske yksityisten ihmisten toistensa kanssa käymää asekauppaa. Sama pätee Yhdysvalloissa hyvin suosittuihin asenäyttelyihin, joissa kuka tahansa voi ostaa ja myydä aseita. Tämä lain porsaanreikä tunnetaan nimellä "Gun show loophole".

Yhdysvalloissa on käyty kiivasta keskustelua siitä, pitääkö aseiden ostajien taustatiedot tarkistaa. Monet osavaltiot eivät ole ottaneet tätä vaatimusta lakeihinsa.

Eräissä osavaltioissa, kuten Indianassa ja Marylandissä käsiaseiden ostajien taustat on tarkistettava, mutta "pitkien aseiden", kuten kiväärien ostaminen on vapaata.

Revolveri vyöllä baariin?
Käytännössä kaikki Yhdysvaltain osavaltiot sallivat kansalaistensa kulkea ase mukanaan julkisilla paikoilla, mutta muutamissa osavaltioissa ase ei saa olla näkyvillä (open/concealed carry).

Aseiden näkyvillä oloa säädellään hyvin vaihtelevasti eri osavaltioissa. Yleisin rajoitus koskee oppilaitoksia. Usein oppilaitoksen johtajalla on oikeus päättää, saako sen tiloihin tulla aseen kanssa.

Monissa osavaltioissa aseita ei saa tuoda kirkkoihin, sairaaloihin, urheilutilaisuuksiin tai tiloihin, joissa myydään alkoholia. Anniskelutiloista on kuitenkin mm. keskilännen osavaltioissa tehty monimutkaisia lakimuutoksia, joiden mukaan aseet sallitaan tiloissa, joiden tuloista tietty prosenttiosuus tulee muusta kuin alkoholinmyynnistä.


Asiakas katselee myytäviä aseita Rocky Mountain Guns and Ammo -liikkeessä Parkerissa, Coloradossa.Bob Pearson / EPA
Suurimmassa osassa osavaltioista aseen omistaja saa avata tulen, jos kokee turvallisuutensa uhatuksi ("shoot first laws"). Joissakin osavaltioissa lupa koskee vain autossa olevia henkilöitä.

Noin puolet osavaltioista on hyväksynyt säädöksiä, joiden mukaan henkilöllä on vaaran uhatessa oikeus ampua hyökkääjää kuolettavasti, jos hän on paikassa, jossa hänellä on oikeus olla, kuten kotona tai julkisella paikalla (castle doctrine). Vain muutamassa osavaltiossa kansalaisille on säädetty määräys pyrkiä välttämään väkivaltaa.

https://yle.fi/uutiset/3-8501867
Hienoa kun Usassa saa puolustaa itseään. Suomessahan se on käytännössä kiellettyä, siitä rangaistaan.
 
Amerikkalaisen sanonnan mukaan God created men but Samuel Colt made them equal. Siinä on totuuden siemen. En ymmärrä mitä oikeudenmukaista siinä olisi, että vaikkapa 54-vuotias lonkkaleikattu nainen saa tapella vastaan kun 25-vuotias mies käy päälle. Että kiitos vaan kauhiasti kun sain lyödä nyrkillä hyökkääjää, vaikka itse jouduinkin koomaan.

Kyllä oikeudenmukaisuus vaatii, että syyttömällä osapuolella on täysi 100 % oikeus olla koskematon ja turvassa. Ja näin ollen hänellä on oikeus käyttää juuri niin paljon voimaa kuin on tarpeen. Siis näin sen pitäisi olla. Ainut tapa millä se 54-vuotias lonkkaleikauttu nainen on samalla viivalla sen hyökkääjän kanssa on, jos hänellä on käytössään ampuma-ase ja oikeus käyttää sitä.
 
Amerikkalaisen sanonnan mukaan God created men but Samuel Colt made them equal. Siinä on totuuden siemen. En ymmärrä mitä oikeudenmukaista siinä olisi, että vaikkapa 54-vuotias lonkkaleikattu nainen saa tapella vastaan kun 25-vuotias mies käy päälle. Että kiitos vaan kauhiasti kun sain lyödä nyrkillä hyökkääjää, vaikka itse jouduinkin koomaan.

Kyllä oikeudenmukaisuus vaatii, että syyttömällä osapuolella on täysi 100 % oikeus olla koskematon ja turvassa. Ja näin ollen hänellä on oikeus käyttää juuri niin paljon voimaa kuin on tarpeen. Siis näin sen pitäisi olla. Ainut tapa millä se 54-vuotias lonkkaleikauttu nainen on samalla viivalla sen hyökkääjän kanssa on, jos hänellä on käytössään ampuma-ase ja oikeus käyttää sitä.
Eipäs vedetä mutkia suoriksi. Suomessa saa käyttää kohtuullista astaloa aseena, mikäli on selvässä alakynnessä hyökkääjäää vastaan. Eli jos on selvästi fyysisessä alakynnessä saa ottaa tasoittavan aseen. Eli ei nyt kaivaa mitään ydinpommia käsilaukusta, mutta olisko (lailliset)sumuttimet, niiteillä koristeltu käsilaukku jne. Ja se ei saa ylisuojella itseään, eli jos valitsee aseeksensa auton avaimet, se ei saa jäädä siihen puhkomaan silmien lisäksi tärykalvoja.
 
Eipäs vedetä mutkia suoriksi. Suomessa saa käyttää kohtuullista astaloa aseena, mikäli on selvässä alakynnessä hyökkääjäää vastaan. Eli jos on selvästi fyysisessä alakynnessä saa ottaa tasoittavan aseen. Eli ei nyt kaivaa mitään ydinpommia käsilaukusta, mutta olisko (lailliset)sumuttimet, niiteillä koristeltu käsilaukku jne. Ja se ei saa ylisuojella itseään, eli jos valitsee aseeksensa auton avaimet, se ei saa jäädä siihen puhkomaan silmien lisäksi tärykalvoja.
Kyllä, mutta kun sillä syyttömällä uhrilla pitäisi olla oikeus täyteen koskemattomuuteen ilman velvollisuutta tehdä mitään muuta kuin olla rauhassa omissa oloissaan. Suomalainen näkemys lähtee siitä, että turpaan pitää ottaa, jos meinaa saada itseään puolustaa. Onneksi sentään raiskausten kohdalla aletaan päästä siitä ajattelusta, että ensin tarkistetaan montako hammasta hakattiin irti ja sitten vasta otetaan kantaa oliko se raiskaus eli laittoiko uhri tarpeeksi pontevasti hanttiin.

Kannatan siis ehdottomasti ns. castle- eli stand your ground -doktriinia. Hyökkääjä ja vain hyökkääjä on vastuussa siitä mitä hänelle käy.
 
Kyllä, mutta kun sillä syyttömällä uhrilla pitäisi olla oikeus täyteen koskemattomuuteen ilman velvollisuutta tehdä mitään muuta kuin olla rauhassa omissa oloissaan. Suomalainen näkemys lähtee siitä, että turpaan pitää ottaa, jos meinaa saada itseään puolustaa. Onneksi sentään raiskausten kohdalla aletaan päästä siitä ajattelusta, että ensin tarkistetaan montako hammasta hakattiin irti ja sitten vasta otetaan kantaa oliko se raiskaus eli laittoiko uhri tarpeeksi pontevasti hanttiin.

Kannatan siis ehdottomasti ns. castle- eli stand your ground -doktriinia. Hyökkääjä ja vain hyökkääjä on vastuussa siitä mitä hänelle käy.
Ei tarvi ottaa turpaan. Riittää, että hyökkäys on alkanut. Eli tuossa bensa- aseman puolustamisessa se olisi saanut ampua, jos ei olisi ollut passissa.
 
Kyllä, mutta kun sillä syyttömällä uhrilla pitäisi olla oikeus täyteen koskemattomuuteen ilman velvollisuutta tehdä mitään muuta kuin olla rauhassa omissa oloissaan. Suomalainen näkemys lähtee siitä, että turpaan pitää ottaa, jos meinaa saada itseään puolustaa. Onneksi sentään raiskausten kohdalla aletaan päästä siitä ajattelusta, että ensin tarkistetaan montako hammasta hakattiin irti ja sitten vasta otetaan kantaa oliko se raiskaus eli laittoiko uhri tarpeeksi pontevasti hanttiin.

Kannatan siis ehdottomasti ns. castle- eli stand your ground -doktriinia. Hyökkääjä ja vain hyökkääjä on vastuussa siitä mitä hänelle käy.
Ei tarvi ottaa turpaan. Riittää, että hyökkäys on alkanut. Eli tuossa bensa- aseman puolustamisessa se olisi saanut ampua, jos ei olisi ollut passissa.
Juu, ja raiskaustapaukset kulkee tässä jotenkin jäljessä. Eli on täytynyt olla jotain muutakin kuin raiskaus. Periaatteessa kenenkään ei olisi kannattanut haastaa ketään oikeuteen raiskauskesta, vaan pahonpitelystä.
 
Kyllä, mutta kun sillä syyttömällä uhrilla pitäisi olla oikeus täyteen koskemattomuuteen ilman velvollisuutta tehdä mitään muuta kuin olla rauhassa omissa oloissaan. Suomalainen näkemys lähtee siitä, että turpaan pitää ottaa, jos meinaa saada itseään puolustaa. Onneksi sentään raiskausten kohdalla aletaan päästä siitä ajattelusta, että ensin tarkistetaan montako hammasta hakattiin irti ja sitten vasta otetaan kantaa oliko se raiskaus eli laittoiko uhri tarpeeksi pontevasti hanttiin.

Kannatan siis ehdottomasti ns. castle- eli stand your ground -doktriinia. Hyökkääjä ja vain hyökkääjä on vastuussa siitä mitä hänelle käy.
Juuri näin!
 
Ei tarvi ottaa turpaan. Riittää, että hyökkäys on alkanut. Eli tuossa bensa- aseman puolustamisessa se olisi saanut ampua, jos ei olisi ollut passissa.
Jossittelua. Tuskin olisi säästynyt tuomiolta, vaikka ei olisikaan ollut passissa. Jutusta ei käy ilmi, että murtomies olisi ollut aseistettu. Haulikolla ampunutkin selvisi vain sen takia, että tulitaistelu oli käynnissä.

Mutta ei sen vahdissa olemisenkaan pitäisi minusta vaikuttaa asiaan. Kyllä ihminen saa olla siellä missä on, jos on siellä laillisesti, ja jos joku sinne laittomasti tunkee, niin hän on vastuussa siitä mitä tapahtuu.
 

Yhteistyössä