Mahdotonta riitelyä!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja annasus
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Olkaapatten hyvä (otan vapauden todeta kaikkien puolesta).

Tulee mieleen tuosta karrikoinnista, että vaikka pieni karrikointi voi joskus selventää asiaa, niin kyllä se voi olla myös asian tahallista hukkaamista ja väistelyä - katsotaan niin kaukaa, ettei tarvitse enää nähdäkään itse asiaa. Kun suurennetaan ongelma koskemaan talon huonoa rakentamista, ei tarvitse huomata eikä toimia sen suhteen, että se yksi tiili siellä on halki...

Huumorista tuli vielä mieleen sellainen lause, kuin että "Huumorintaju on suhteellisuudentajua". En muista kenen lausuma, mutta on siinä vinha perä. Eli että jos riitakumppani, se "innokas keskustelija" ei yhtään pysty huumoriin ja sen kanssa lievittelyyn ja perääntymiseen, kyllä se kertoo jotain suhteellisuudentajusta ja mittasuhteistakin höyryn lyödessä päälle. Ja tuo hämmennyksestäsi ja lukkoonmenostasi nauttiminen tuntuu kyllä tosi pahalta ja oudolta näin sivustakin...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kiusaaja:
Ettei vaan olisi kysymyksessä narsisti/psykopaatti mies, joka nautti "heikomman" sortamisesta?

Tuo mahdollisuus on nyt selvitettävä. Onko miehellä tapana olla aina oikeassa ja hänen mielipiteensä on oltava se viimeinen? Entä miten hän suhtautuu, jos hänelle selviää, että hän on ollut väärässä? Voitko neuvoa ja ohjata häntä? pelkäätkö häntä silloin kun hän selvittää "oikeaa "kantaa asiasta?

 
Riitatilanteissa se on hänen sanansa, joka määrää mutta kun hän rauhoittuu on hänen mahdollista nähdä asian muitakin puolia ja silloin dominointi yleensä vähenee merkittävästi. Jos hän on toiminut jossain kohtaa huonosti ja ymmärtää sen, on hän kyllä häpeissään. Kuulen monesti sanat "en tarkoittanut/ei ollut tarkoitus".
Mutta täytyy sanoa, että kyllä olen alkanut hieman pelkäämään jollain tasolla hänen hermostumistaan, vaikka mistään fyysisestä väkivallasta ei ole kyse, ehkäpä henkisestä?

Tuohon narsistiasiaan täytyy kertoa, että jokunen viikko takaperin hän luki artikkeliä netistä narsistisesta käytöksestä. Kysyin miksi, johon hän vastasi, että muuten vain, kunhan kiinnostaa. Hetken kuluttua hän kuitenkin kertoi, että edellinen kumppani (ennen minua) oli syyttänyt häntä, ilmeiseti useaan otteeseen, narsistiksi. Heillä oli myös aika myrskyisää, mikä lopulta johti heidän eroonsa. Hän kysyi myös minulta silloin, olenko hänen mielestään narsisti, johon vastasin että ei.
 
varmuuden vuoksi se juttu ja muutama muukin itsekin! Että tunnistat, jos rupeaa miehessä oireita ilmenemään.

Ja nuo tekijät, miksi edelliset suhteet ovat kaatuneet, voivat olla joskus kyllä kullanarvoisia asioita selvittää. Aina ei ole ollut vika ex-tyttöystävässä, vaikka se toki yleensä on miehen versio asiasta. Kuten naisetkin syyttävät helposti VAIN ex-miestä. Aina totuus voi olla myös toinen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja annasus:
Mutta täytyy sanoa, että kyllä olen alkanut hieman pelkäämään jollain tasolla hänen hermostumistaan, vaikka mistään fyysisestä väkivallasta ei ole kyse, ehkäpä henkisestä?

Jos alkaa pelätä, on syytä huoleen. Henkinen dominointi on juurikin sitä, että aiheutetaan ns. pelon ilmapiiri, jossa se toinen pistetään sopeutumaan dominoijan vaihteleviin tunnetiloihin ja lukemaan häntä etukäteen ja olemaan varuillaan jotta se dominoija olisi "hyvällä tuulella".
Omia tuntemuksia EI kannata vähätellä, henkistä dominointia on erilaista. Henkisen dominoinnin tunnistaa siitä, että joutuu alkaa "pelätä" toisen käytöstä, on hieman varpaillaan, ei voi olla rentoutunut toisen seurassa.

Dominoija nauttii vallasta, siitä että pääsee pätemään. Sadistinen dominoija nauttii siitä, että toinen ahdistuu, kärsii. Varoittavia asioita.

Parisuhdeterapiaan vaan tai mies ammattiapuun. Harvoin tommoinen mies muuttuu itsekseen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja annasus:
Riitatilanteissa se on hänen sanansa, joka määrää mutta kun hän rauhoittuu on hänen mahdollista nähdä asian muitakin puolia ja silloin dominointi yleensä vähenee merkittävästi. Jos hän on toiminut jossain kohtaa huonosti ja ymmärtää sen, on hän kyllä häpeissään. Kuulen monesti sanat "en tarkoittanut/ei ollut tarkoitus".
Mutta täytyy sanoa, että kyllä olen alkanut hieman pelkäämään jollain tasolla hänen hermostumistaan, vaikka mistään fyysisestä väkivallasta ei ole kyse, ehkäpä henkisestä?

Tuohon narsistiasiaan täytyy kertoa, että jokunen viikko takaperin hän luki artikkeliä netistä narsistisesta käytöksestä. Kysyin miksi, johon hän vastasi, että muuten vain, kunhan kiinnostaa. Hetken kuluttua hän kuitenkin kertoi, että edellinen kumppani (ennen minua) oli syyttänyt häntä, ilmeiseti useaan otteeseen, narsistiksi. Heillä oli myös aika myrskyisää, mikä lopulta johti heidän eroonsa. Hän kysyi myös minulta silloin, olenko hänen mielestään narsisti, johon vastasin että ei.

Tuo on kyllä lohduttavaa, jos mies epäilee olevansa narsisti, niin ei hän sitä ole. Ei narsisti kykene koskaan kyseenalaistamaan käytöstään. Minun mielestäni hän on luonteeltaan äkkipikainen ja katuu sitä. Minusta hänellä on mahdollista muuttua, kun hän sen tarpeen on huomannut itsekin. Mutta pidä myös mukana se , mitä aiemmin sanoin riidoistanne.

 

Similar threads

N
Viestiä
4
Luettu
913
Perhe-elämä
ei voi toista muuttaa
E
K
Viestiä
47
Luettu
17K
Perhe-elämä
hasta la vista
H
N
Viestiä
4
Luettu
867
Perhe-elämä
Anniina Akkanen
A

Yhteistyössä