Mitään kikka kolmosta ei kenelläkään tuohon ole. Se on oikeasti se halu muuttaa elämäänsä. Ja mä luulen että kun sä olet nyt hetken jo pyörinyt itseinhon vallassa niin löydät motivaation. kukaan ei sitä sulle voi antaa eikä kukaan saa sua laihtumaan jollet sä itse halua.
Jos sä haluat, niin apua siihen saa. Itsestä tää kaikki on kiinni. Mä olen itse paininut ylipainon kanssa, lasten saanniin jälkeen mulla on n 25 kiloa ylimääräistä. Tähän asti mä vaan olin ja toivon ihmettä tapahtuvan. ajattelin, ettei niillä viikonlopun herkuilla ole suurtakaan merkitystä kun viikossa sentään on 7 päivää. Mutta perskutasrallaa, niillähän on. Ja sillä että tekee hyötyliikuntaa. Jos sulla on taaperoita niin mene lattialle niiden seuraksi, nosta jaloilla ylöspäin, heiluta ym ym. Pienillä määrillä eka. Mutta oikeasti, pienillä jutuilla on iso vaikutus. Alkuun tuntuu ettei jaksa mitään, mutta pikkuhiljaa kun kunto nousee niin jaksaakin enemmän.
Jos ripustat pyykkiä kuivumaan niin tee ylikorostettuja liikkeitä, nouse varpailleen pari kertaa peräkkäin, heilauta kädet takakautta alas ja tällaista pientä. Tuntuu ja kuulostaa hölmöltä, mutta jostain on aloitettava.
Sä et varmaan kehtaa mennä mihinkään kuntosalille nyt alkuun, ajattelet että kaikki kattoo että mikä elefantti sieltä tulee... ne on ne teinit jotka niin ajattelee ja niiden ajatusmaailmaan tulee vielä muutos. Aikuiset näkevät ja tajuavat että hienoa, tuo ihminen haluaa muutosta.
Mutta se ruokailu. Sillä on iso osa laihduttamisessa. Tsekkaa mitä suuhus laitat. vaikka kuulostaa tyhmältä niin merkitse kaikki ylös. Tuoremehut, leivänpalaset, napostelut jne. Kaikki rehellisesti ylös niin huomaat varmaan jotain joka auttaa näkemään sen, mitä olis tehtävä. Säännölliset ruoka-ajat ja määrät. Jos annoskoot on isoja ja vähättelet sitä, niin itsellesi sä hallaa teet. Jos päätät syödä 2 dl makkarasoppaa niin mittaa rehellisesti se 2 dl. Se on yllättävän vähän...

mutta jos sä muutosta itsessäs haluat nähdä niin jotain on tehtävä.
Ja kukaan sitä sun puolesta ei voi tehdä. joku personal trainer voi tsempata mutta ei silläkään (jossei ole lähisukulainen) ole henkilökohtaisesti mitään pelissä. ehkä ammattiylpeys ehkä, mutta silti, se vaan tekee sitä mihin sä sen palkkasit. Palkkaa se odottaa saavansa eikä se ikuisesti voi vahtia sun syömisiäsi ja liikkumistas.
Oma minä on se joka on muuttanut sut tuohon jamaan ja oma minä on se joka sut sieltä takaisin tuo. Joten herkut nurkkaan ja hikinauha päähän!