Terve!
Olen nebraska.Viimeisen puolen vuoden aikana on ruvennut v*tuttamaan aivan mielettömästi.Miksi?Antakaas kun kerron..Erinäiset asiat näiden 3½v avioliiton jälkeen,jotka mies on syystä tai toisesta jättänyt noteeraamatta tai on aatellut että koska hän ei halua jotain tehdä niin miksi tehdä?Eihän minuakaan ole pakotettu tulemaan hänen kanssaan paikkoihin joihin hän menee esimerkiksi koko viikonlopuksi tai illaksi..Tottakai olisin mieluummin hänen kanssaan kuin yksin tyttären kanssa kotona.Jos menen miehen mukaan,joudun hoitamaan tytölle hoitopaikan tai ottamaan hänetkin mukaan ja suorittamaan syöttämiset ja vaipanvaihdot YKSIN.
Tässä esimerkkejä:
-emme käyneet häämatkalla,edes kylpylässä,koska mieheni ei halunnut
-emme ostaneet rintamamiestaloa vaikka samalla hinnalla olisimme saaneet kuin meidän yksikerroksisen,sillä mieheni ei pidä kaksikerroksisista,koska niissä täytyy kiivetä rappuja yläkertaan
-käyn yksin rattailemassa tyttären kanssa koska mies ei näe ulkoilussa mitään hyötyä,pelkkää ympyrän kävelemistä (menen tosin mukavia maisemareittejä)
-mieheni ei suostu siivoamaan sillä hänen mielestään sille ei ole tarvetta.Lakanat hänen mielestään kuuluu vaihtaa 2 krt vuodessa
-hän ei halua leikata nurmikkoa,ei ole siis koskaan suostunut leikkaamaan,koska ei sitä kuitenkaan kukaan näe millainen nurmikko meillä on.Minä leikkaan nurmikon kesällä 2krt/kk.
-puut hän suostuu pilkkomaan pienissä erissä,mutta minä pinoan ne koska hän mieluummin katsoo tytärtämme sen aikaa
-kauppaan,kirjastoon,apteekkiin,kavereille tms lähtiessään ei ota tyttöä mukaan koska se hankaloittaa kulkemista.Jos minä lähden,hän "pakottaa" minut ottamaan tytön mukaan koska haluan lähteä
-jos käyn baarissa 1krt/6kk,hän ei haluaisi olla sen aikaa tytön kanssa koska olen niin usein omilla reissuillani,minun pitää pyytää tytölle yökyläpaikka ja selittää miksi vien hänet hoitoon
-jos tytön on nälkä ja hän itkee nälkäänsä,mies syö ensin ihan rauhassa itse ja sitten ½ tunnin päästä saattaa tehdä tytölle jotain purtavaa.Minä taas syön tytön kanssa samaan aikaan tai sitten syötän eka tytön ja sitten syön itse
-mieheni ei suostu kyläilemään sukulaisillaan tai minun sukulaisillani,jos hän tulee mukaan,olen hänelle jotain velkaa.Esimerkiksi sen että katson tyttöä sen aikaa kun hän on netissä 3h.
-minulla on paha migreeni ja kuukautiskivut,kärsin niistä jatkuvasti,menen tutkimuksiin endometrioosista.Kun olen näistä puhunut miehelle,toteaa vaan että aina sulla jotain on,eikä suostu yhtään sen enempää katsomaan tytön perään että voisin sairastaa rauhassa
Onko kellään mitään tämänsuuntaista ongelmaa ja miten se ongelma pitäis ratkaista? :|
Vai onko tämä äitinä ja vaimona olemisen arkea joka on auennut minulle vasta viime aikoina? :ashamed:
Olen nebraska.Viimeisen puolen vuoden aikana on ruvennut v*tuttamaan aivan mielettömästi.Miksi?Antakaas kun kerron..Erinäiset asiat näiden 3½v avioliiton jälkeen,jotka mies on syystä tai toisesta jättänyt noteeraamatta tai on aatellut että koska hän ei halua jotain tehdä niin miksi tehdä?Eihän minuakaan ole pakotettu tulemaan hänen kanssaan paikkoihin joihin hän menee esimerkiksi koko viikonlopuksi tai illaksi..Tottakai olisin mieluummin hänen kanssaan kuin yksin tyttären kanssa kotona.Jos menen miehen mukaan,joudun hoitamaan tytölle hoitopaikan tai ottamaan hänetkin mukaan ja suorittamaan syöttämiset ja vaipanvaihdot YKSIN.
Tässä esimerkkejä:
-emme käyneet häämatkalla,edes kylpylässä,koska mieheni ei halunnut
-emme ostaneet rintamamiestaloa vaikka samalla hinnalla olisimme saaneet kuin meidän yksikerroksisen,sillä mieheni ei pidä kaksikerroksisista,koska niissä täytyy kiivetä rappuja yläkertaan
-käyn yksin rattailemassa tyttären kanssa koska mies ei näe ulkoilussa mitään hyötyä,pelkkää ympyrän kävelemistä (menen tosin mukavia maisemareittejä)
-mieheni ei suostu siivoamaan sillä hänen mielestään sille ei ole tarvetta.Lakanat hänen mielestään kuuluu vaihtaa 2 krt vuodessa
-hän ei halua leikata nurmikkoa,ei ole siis koskaan suostunut leikkaamaan,koska ei sitä kuitenkaan kukaan näe millainen nurmikko meillä on.Minä leikkaan nurmikon kesällä 2krt/kk.
-puut hän suostuu pilkkomaan pienissä erissä,mutta minä pinoan ne koska hän mieluummin katsoo tytärtämme sen aikaa
-kauppaan,kirjastoon,apteekkiin,kavereille tms lähtiessään ei ota tyttöä mukaan koska se hankaloittaa kulkemista.Jos minä lähden,hän "pakottaa" minut ottamaan tytön mukaan koska haluan lähteä
-jos käyn baarissa 1krt/6kk,hän ei haluaisi olla sen aikaa tytön kanssa koska olen niin usein omilla reissuillani,minun pitää pyytää tytölle yökyläpaikka ja selittää miksi vien hänet hoitoon
-jos tytön on nälkä ja hän itkee nälkäänsä,mies syö ensin ihan rauhassa itse ja sitten ½ tunnin päästä saattaa tehdä tytölle jotain purtavaa.Minä taas syön tytön kanssa samaan aikaan tai sitten syötän eka tytön ja sitten syön itse
-mieheni ei suostu kyläilemään sukulaisillaan tai minun sukulaisillani,jos hän tulee mukaan,olen hänelle jotain velkaa.Esimerkiksi sen että katson tyttöä sen aikaa kun hän on netissä 3h.
-minulla on paha migreeni ja kuukautiskivut,kärsin niistä jatkuvasti,menen tutkimuksiin endometrioosista.Kun olen näistä puhunut miehelle,toteaa vaan että aina sulla jotain on,eikä suostu yhtään sen enempää katsomaan tytön perään että voisin sairastaa rauhassa
Onko kellään mitään tämänsuuntaista ongelmaa ja miten se ongelma pitäis ratkaista? :|
Vai onko tämä äitinä ja vaimona olemisen arkea joka on auennut minulle vasta viime aikoina? :ashamed: