Masennus ja

[raskaus]

Oisko täällä muita, joilla todettu masennus (keski- tai vaikea) ja silti olisi lasta yrittämässä?

Miten lääkityksen kanssa kävi, jouduitko lopettamaan vai vaihdettiinko johonkin toiseen vai lopetitteenko? Miten ratkaisit asian lapsen hyväksi? (siis lapsi vaikka sairaus) Onko synnytyksen jälkeinen masennus sitten automaattinen seuraus?

Minulla todettu vaikea masennus, mutta silti lapsia kovasti haluttaisiin/toivottaisiin. Yritystäkin ollut jo 3kk, tuloksetta. Nyt mietityttää, pitäisikö lapsen yritystä lykätä (=useamman vuoden ja yrittää selvitä masennuksesta) vaiko vaan jatkaa yritystä?

Toivottavasti jollakin olisi omakohtaisia kokemuksia ja mielipiteitä..

 

[ex-masentunut]

Lykkää hiukan lapsentekoa ja hoida masennuksesi. Masennus on yhtä lailla sairaus kuin jokin muu. Jos joudut syömään vielä lääkkeitä et kai halua että lapsesi saa niitä elimistöönsä. Lapsi ei ole lääke masennukseen. Mitä jos masennuksesi jatkuu etkä pystykään hoitamaan lasta niinkuin haluaisit...

 

[kröm]

Minulla on todettu keskivaikea masennus aikoinaan. En halunnut lääkitystä, vaan menin terapiaan. Se auttoi, oli tosin useampi vuotinen juttu. Ystäväpiirissä moni on tullut terapian aikana raskaaksi ja jatkanut terapiaansa. Lääkehoidolla ei pelkästään voi mielestäni masennuksesta toipua, tai ainakin uusiutumisriski on todella suuri. Masentuneena kiintymyssuhteen luominen vauvaan voi olla hankalaa. Itse ajattelen, että en ehkä olisi ollut vallan mahdoton äiti masentuneenakaan, mutta nyt kun olen vahvemmilla, nauttisin äitiydestä ja lapsesta enemmän. Tämä on varmasti lapsellekin parempi. Ehkä sinunkin kannattaisi yrittää hankkia itsellesi kunnon hoitosuhde ja saada siitä voimia ja raskautua vaikka terapian aikana.

 

[kukkis]

Olen selvinnyt masennuksesta mutta lääkkeistä olen vielä riippuvainen ja yritetty moneen kertaan lopettaa. Lääkärin kanssa keskusteltua, hän varmisti äitiysneuvolan gynegologilta että voin syödä masennuslääkettä, sillä äidin terveys ja vointi on ennenkaikkea tärkeä lapsen takia. Sitten raskauden loppuvaiheessa voin sitten vähentää lääkettä ja jos vointi hyvä niin jättää pois.
Näin vauva ei riippuvaiseksi tule. Tämä on nimenomaan tietyn lääkkeen kohdalla ja kannattaa varmistaa omalta lääkäriltä sopivuus raskauteen ja että siitä on tutkimustuloksia.

 

[cip]

Heippa.
Minulla myös keskivaikeaa masennusta, lääkkeenä cipralex. Mielestäni kukaan muu ei ole oikeutettu sanomaan ettet saa lapsesta haaveilla koska olet masentunut. Ikään kuin masennuksesta kärsivän pitäisi synkistellä koko ajan ja kahlata synkkyydessä ja unohtaa unelmat. Teratologinen tietopalvelu antaa lääkekohtaisen selvennyksen asiaan, soittamalla sinne saa puolueettoman tiedon siitä miten masennuslääke vaikuttaa sikiöön tai on vaikuttamatta. Minulle lääkkeen määrännyt lääkäri totesi niin ikään että lasten tekoon ehtii myöhemminkin, hän ei tuntenut minua ollenkaan ja oli mielestäni täysin perusteetonta kertoa minulle koska lapsia saan alkaa hankkimaan.

Jokainen ihminen osaa kuunnella itseään. Niin iso päätös kuin lapsen hankkiminen tulee tehdä mielestäni itsenäisesti, ei lääkärin tai ystävän neuvojen mukaan. Olen haaveillut vauvasta jo vuosia, aiemmin minulla ei ole ollut lääkitystä. Nyt yritys on päällä ja toivon enemmän kuin mitään muuta että tulisin äidiksi!

Toivon sinulle nim.raskaus oikein sydämellistä joulun aikaa.